MERIKORTTELI PELASTETTAVA

Onko meillä varaa vanhaan kaupunkiin

Tulimme kerran junalla saksalaiseen pikkukaupunkiin ja kysyimme aseman vanhoilta miehiltä, että missä teillä on se vanha kaupunki. - So etwas können wir nicht leisten, sellaiseen meillä ei ole varaa.

Nyt päätetään onko helsinkiläisillä, esim. 100 vuoden kuluttua, mahdollisuus sanoa että ”Hei, tässä on meidän kaunis vanhakaupunkimme, Altstadt.

Lasse Männistö on opiskellut Saksassakin, hänen täytyy ymmärtää, ettei mikään SIVISTYSKAUPUNKI anna rakentaa pilvenpiirtäjää keskelle VANHAA.

Lasse Männistö (kok) edustaa sekä kaupunkisuunnittelua päättäjäelimessa että Cloud Cityä idealisoivaa Bolderia. En tiennyt että nuoruuteni poliittinen painajainen on taas totta: sulle mulle, sulle mulle.

Katri Wanner-Salmi, Punavuori

Jos tällainen torni saa luvan, se tarkoittaa, että niitä nousee lisää keskellä vanhaa rakennuskulttuuria. Toisarvoista on se, varjostaako luxustorni ympäristöä vai ei. Rakennusta luxussuntoineen ei vain tarvita. Kyse on pienen piirin bisneksestä,ei esim. yleishuödyllisestä rakennuksesta. Toki luxusasuntojakin tarvitaan (tosin Töölön Oscar-talon asunnotkaan eivät menneet kaupaksi),mutta niiden ei tule hallita/rikkoa koko ympäristöä. Rakennus sopii arkkitehtuurisesti Pasilaan. Hengeltään se edustaa nousukasmaisuutta, joka ei istu Punavuoreen. Uusissa kaupunginosissa tulee olemaan ihan tarpeeksi tyhjiksi jääviä omistusasuntoja, vanhaa kaupunginosaa ei kannata pilata.

Merikortteliin suunniteltu tornitalo kuvaa lähinnä suomalaisten (tieyn ryhmän) huonoa itsetuntoa: rakennetaan torneja koska niitä on New Yorkissakin. Sivistysmaissa kaupunkien keskusalueita ei muuteta. Jos kaupunkisuunnitteluvirastossa on myönteinen suhtautuminen, kehoittaisin heitä leikkimään legoilla ja perehtymään todellisiin tarpeisiin. Niihin eivät kuulu muutamille rikkaille rakennettu torni, joka haittaisi koko kaupunkinäkymää. Adressissa on muuten vaikuttavia nimiä, tunnetusti ajattelevia ihmisiä.

Olen asunut lapsuuteni Pursimiehenkadulla ja vieläkin aistin saman tunnelman kun kävelen kadulla. Talomme on muutama vuosi sitten maalattu kauniin roosaksi ja se on onnistunut valinta. Keittiön ikkunasta näimme panimon piipun ja kivoja kattorakennelmia joita ihailin auringon laskiessa. Nyt olisi todellinen katastrooffi jos tuollainen karmea häkkyrä ilmaantuisi paikalle. Se EI sovi ollenkaan Punavuoreen. Ehkä kauas Helsingin edustalle oleville ulapoille tai korkealle kalliolle, vaikkapa Laajasalon öljytynnyreiden paikalle.

jos tämä tornihanke menee läpi, saa kaikilla helsingin suojelukaavoilla pyyhkiä jalompia ruumiinosia

#30: heikki kukkonen -

 

#31: - Re: näin on

 

entisenä Merikadun ja Fredan asukkina ja TPYKn kasvattina ovat k.o. korttelit tuttuja ja arvokkaita säilytettäviksi sellaisenaan.

Järkyttävää ahneutta!

Tervetuloa korkealle rakennukselle Merikortteliin. Kaikki vasta-argumentit ovat haetun oloisia ja väkisin keksittyjä. Rööperi on monimuotoinen ja suvaistevainen kaupunginosa, jossa jo nyt on hyvin sekalainen ja eri kausilta peräisin oleva rakennuskanta. Siitä kai osittain sen viehätyskin tulee. Suunniteltu rakennus sopii tänne hyvin, varsinkin kun telakan alue rakennetaan. Pidetään Rööperi elävänä ja sallitaan kehitys!

Viimeinen merimiestalo purettiin joskus 1970-luvulla Telakkapuiston kulmasta maisemaa häiritsevänä ja sen hirret museoitiin myöhemmin kasattaviksi. Nyt sama on toistumassa.

Niille, jotka ovat kaivaneet varpaansa kuumaan asfalttiin kesäisin Betanian kulmalla ja ovat nähneet, miten naapurivaltio laittoi päreiksi sen puutalon, jonka tilalle Bosch teki toimitalon ja jossa Vexi Salmi nyt asuu:
http://www.youtube.com/watch?v=a1MNQk3DECI
(harvinainen ranskalainen dokufilmi, ks. kohta 04:44)
Rööperin turmeleminen on samaa kuin suomalaisten hautakivien käyttö Karjalassa uudisrakennuksiin.

Nyt tarvitaan kansanliike samaan tapaan kuin Malmin lentokentän säilyttämisessä.
Adressikoju Telakkapuistoon, pari kilometriä poliisinauhaa "Suojeltu rakennuskohde" ja kaikki mitä on opittu Oranssi-liikkeltä.

Pihalle saisi teollisuushenkisen Nokia-museon ja virkistyspaikan parin kerroksen korkeudelle.
Ei muuten ottaisi näin kovasti aivoon, mutta olen 1950-luvulla käynyt sisäpihan saunassa vuosikausia kun koulutoverin isä oli töissä Nokian kaapelitehtaalla ja siitä heltisi tämä oikeus.

Taisto Leinonen
Merimiehenkatu 39, 1940-1955,
(myös faija asunut Pursimiehenkadun kulmassa 1930-luvulla)

Ääni ulkomaisia kiinteistökeinottelijoita vastaan!

älkää pilatko hienoa korttelia

#26: Katri Wanner-Salmi - Re: Punavuori versus gloudcity 

 

Nimimerkki Paikallinen puoltaa tornitaloa kehityksen nimissä. Kehitykseen kuuluu ymmärrys, mikä sopii minnekin ja mille on tarvetta. Ei ole mitenkään puolustettavissa, että kalliita uusia asuntoja tarvittaisiin Punavuoressa, kun niitä on myymättä Eiranrannassakin. Se että talo näkyisi yli harjakorkeuden, on ökyilyn huippua, ja vanhan rakennuskulttuurin tuhoamista. Ihmetyttää, miksi kaupunkisuunnitteluvirasto on esitellyt hanketta niin myönteisesti. Lienee paikalla vaihtaa nopeasti lautakunnat ja valtuustot eduskunnan tapaan, jos tämä menee läpi. Hgin päättäjät alkavat kadottaa tilannetajunsa.

Tästä videosta näkyy Cloud Cityn tuoma lisävarjostus, joka on puiston osalta hyvin olematon. http://vimeo.com/22599095

#40: arkkitehti - KEHITYSVAMMAINEN IDEA

 

Kukaan ei ole vielä puhunut asuntojen hinnoista. Siitä olen samaa mieltä, että kehitystä pitää ymmärtää. Siitäkin, että kauneus on katsojan silmässä. Mutta siitä olen eri mieltä, että kaikki vanha ja vamis (?) on ylivertaista. Usein onnistunut uusi on aikanaankin tusinaksi tehtyä vanhaa parempaa; se on sitä kehitystä. Tärkeintä on kuitnkin ilmapiiri ja asenne. Ei kaikki uusi ole huonoa. Jonkun ikkuna väistämättä pimenee kun muilla maisema paranee. Muuten täytyy sanoa, että sanomasi loppuossa kuulostaa persuilulta, joten olet varmaan onnellinen vaalinjälkeisessä elämässäsi.

#26: Katri Wanner-Salmi - Re: Punavuori versus gloudcity

 

Punavuoresta on turha haikailla vanhaa kaupunkia. Puolet taloista on 60-luvulta tai sen jälkeen. Se siitä ALTSTADtista. Rööperi elää eikä ole museo, toivottavasti.

Rööperi(Punavuori) on lapsuuteni kaupunginosa vaikka asuinkin naapuripitäjässa Eirassa. Aluetta tuhottiin jo tarpeeksi 60-luvun betonikerrostaloilla. Asun nykyisin Skattalla jossa vaivoin saatiin torjuttua sinne suunniteltu lasihotellihökötys

Suunniteltu terassitalo on ihan ok arkkitehtuuria, mutta ei sovi Merikortteliin. Käsittämätöntä että Helsingin kaupunki on myynyt korttelin hiljaisuudessa hollantilaiselle sijoitusyhtiölle ja yrittää rikkoa museoviraston antamaa suojelupäätöstä.Todennäköisesti takana kytkyjä, jotka toivottavasti tulevat päivänvaloon. Onneksi on aktiivisia kaupunkilaisia, jotka taistelevat selvää vääryyttä vastaan. Olen samaa mieltä:kaupunkisuunnittelussa ym. henkilöstö vaihtoon. Tai ainakin ne jotka ovat tämän älyttömyyden takana.

Toivottavasti tämä rakennus toteutuu ehdotetussa muodossa. Helsinki tuntuu jämähtäneen paikalleen, ja keskustan tienoille tarvitaan kipeästi tehokasta uudisrakentamista. Kerta kaikkiaan upea ehdotus, jossa lähikortteleiden miljöötä ei muuteta millään tavalla.

#49: Kannattaja - Hieno suunnitelma