Pelastakaamme Mainiemen päihdekuntoutus
Ota yhteyttä adressin tekijään
Ei kaikkea voida mitata rahalla
Mainiemen päihdekuntoutuskeskus on käytännössä paljon muutakin, kuin päihderiippuvaisten sairauksien hoito- ja kuntoutuspaikka. Hyvällä syyllä voimme Mainiemeä nykyisin kutsua moniammatilliseksi todelliseksi osaamiskeskukseksi, jossa on vuosikymmenten aikana keskitetysti hankittu tieto-taitoa pähdesairauksien hoidosta ja kuntoutustyöstä. Pitkällä aikajänteellä on tehty tutkimusta ja hoitotyötä päihdepotilaiden ja heidän perheidensä kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi vaikeissa elämäntilanteissa ja kroonistavissa ja invalidisoivissa sairauksissa. Mainiemen kuntoutuskeskuksen sulkemisen myötä väistämättä käy samoin kuin reumasairauksien kohdalla. Keskitetyn kokonaisvaltaisen hoidon hajottua pienten yksityisten klinikoiden työksi tai ainostaan avokuntoutustyöhön myös erikoistunut tieto-taito hajoaa.
Nykyisin Mainiemen kuntoutuskeskus on kuntayhtymä johtoinen, joka tarvitsee kuntien rahoituksen lisäksi myös KELA:n tuen! Jos kenen niin Kelan (ja lopulta meidän kaikkien vero- ja kelamaksuja maksavien) indresseissä on, että päihdesairauksia tutkitaan ja hoidetaan hyvin, koska pitkät sairaslomat ja aikainen eläköityminen tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Kuntien ja KELAn ja sairastuneiden kannalta kohtuullista on vaatia, että alkavat päihdesairaudet ja sitä kautta perheiden vaikeat elämäntilanteet tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja hoidetaan asiantuntevasti.
Siis, miksi ihmeessä kunnat ja KELA kääntäisivät selkänsä Mainiemen kuntoutuskeskukselle, jossa se itse on suurin taloudellinen hyötyjä? Olen edelleen ihmeissäni! Kenen indressejä tämä päihdekuntoutuksen hajoitatminen ja lopettaminen palvelee? Mitä tässä maassa tapahtuu ja jätetäänkö meillä taas yksi sairastuneiden ryhmä oman onnensa nojaan?
ikävä kyllä..
Laitoshoito ja hyvä jatkokuntoutusohjelma antaa parhaan tuloksen
Silloin kun ongelmia on paljon ja päihdeongelma yksi niistä, niin mikään ei korvaa laitosamaista kuntoutusta rauhallisessa paikassa. Näissä yksikäissä on tärkeää sopia potilaan kanssa pysyvästä raittiuden ylläpidosta ja siihen liittyvistä jatkuvist ja säännöllisitä toimenpiteistä.
Tätä ei saa jättää yksin potilaan varaan.
Martti Salomaa
Nämä ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Näistä kaikki me hyödymme, vaikkei itsellämme olisikaan mitään päihdeongelmaa. Jollain läheisellämme saattaa olla tai puhjeta sellainen.
Joka tapauksessa, veronmaksajina hyödymme aivan jokainen ennaltaehkäisevästä rikoksientorjunnasta ja päihteidenkäyttäjien kerrannaisvaikutuksilta yhteiskunnassamme. Väkivaltaa, ryöstöjä, pelkoa, rikoksia, häiriökäyttäytymistä tai jopa tappoja ja murhia.
Näin me voimme jokainen omalta osaltamme olla auttamassa sekä yksittäisiä päihdekuntoutujia että estämässä ilmiön vaikutuksia yhteiskuntaan.
Kirjeeni ministerille
"Hyvä ministeri Huovinen 10.2.2014
Lähestyn teitä näin sähköpostitse, vaikka keskustelin myös lyhyesti sihteerinne kanssa tänään puhelimessa, joka lupasi myös välittää huoleni teille.
Huoleni koskee päihdehuollon tulevaisuutta Hämeen alueella, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän omistajakuntien ja erityisesti virkamiesten päätöksiä sekä sitä, millä tavoin kunnat järjestävät tai jättävät järjestämättä edes nykyisen tasoiset päihdehuollon palvelut (myös laitosmaiset yksilöllisten tarpeiden mukaan). Nämä palvelut, joita myös Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä merkittävänä tekijänä omalla alueellaan tuottaa, mahdollistavat pidemmän tähtäimen tarkoituksenmukaisen kuntoutumispolun ja vähentävät tällä tavoin pitkän ajanjakson kuluessa merkittävästi kuntien ja valtion kustannuksia sekä niitä sosiaalisia ja yhteiskuntaan muulla tavoin vaikuttavia haittoja, joita hoitamattomat tai huonosti hoidetut päihdeongelmat tuottavat.
Vallalla tuntuu olevan erheellinen käsitys siitä, mistä asiakasryhmämme koostuvat. Suurin osa asiakkaistamme on työikäisiä ihmisiä (n.95 %) ja myös nuoria kuntoutujia on runsaasti (18-30 v 28 %). Asiakkaat tulevat kuntoutukseen nykyään aina vain huonokuntoisempina ja moniongelmaisina. Julkisuudessa on liikkunut ei-todenperäistä tietoa Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän rakennusten kunnosta ja tarvetta mittaviin remontointeihin on paisuteltu mediassa. Todellisen rakennusten kunnon voi kertoa kuntayhtymämme johtaja Kimmo Mäkelä, mutta medialla ei ole suuremmin ollut halua kysyä asiaa tarkemmin Mäkelältä. Valitettavaa on, että niin moni omistajakuntien poliitikko ei myöskään ole ollut kiinnostunut siitä, mistä ovat tekemässä päätöstä. Kuntayhtymä oli muutaman vuoden merkittävästi tappiollinen, mutta ensimmäisen suuremman tappiollisen vuoden suurin tulojen syöjä oli hanke, joka sittemmin laitettiin kuriin ja päättyi aikanaan. Perustoimintamme ei ole ollut tappiollista. Omistajakunnilta pyydettiin toimia kuntayhtymän toiminnan ja erittäin laadukkaiden päihdepalvelujen jatkon turvaamiseksi. Koska päättäjät eivät saaneet aikaan yhtenäistä linjaa (Mäkelä tarjosi omistajakunnille useita vaihtoehtoja mm. toiminnan siirtämisen edullisimmin ylläpidettäviin kiinteistöihin, toiminnan monipuolistamista sijoittamalla rakennuksiin ja panostamalla esimerkiksi alkoholidementikkojen hoitoon, jne.), virkamiehet päättivät käyttää valtaansa.
Kolmen suurimman kaupungin (Tampere, Lahti, Hämeenlinna) päättävät virkamiehet tapasivat ja sopivat yhdessä, että ehdottavat omille kaupunginhallituksilleen kuntayhtymän alasajoa. Näin toimittiin. Kaupungin hallituksille painotettiin Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän kustannuksia, mutta missään ei ole keskusteltu siitä millä tavoin nykyisen kaltaiset ja ennen kaikkea samantasoiset kuntouttavat palvelut korvataan, mitä se maksaa ja mitkä ovat kunnan/valtion kokonaisuuden (ei vain oman lautakunnan) pitkän tähtäimen kustannukset ja sosiaaliset seuraukset pidentyvistä hoitoon pääsyjonoista, sekä siitä mitä ovat todelliset kuntayhtymän lakkauttamisen kustannukset ja omistajakuntien velvollisuudet tämän jälkeen. Itseasiassa minkäänlaista keskustelua korvaavista palveluista ei ole käyty, vaan jatkuvasti keskustelussa on ainoastaan keskitytty palvelujen lakkauttamiseen. Mielestäni tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityssuunta!
Kolmen kaupungin kaupunginhallitukset kuuntelivat virkamiehiä ja tekivät päätöksen saatujen tietojen perusteella lähettää Tampereelta yhteisen kirjeen kaikille 29 :lle omistajakunnalle, jossa tiedusteltiin Kuntien halukkuutta lakkauttaa kuntayhtymä, uhkana kirjeessä oli isojen omistajien ilmoitus erota joka tapauksessa kuntayhtymästä, mikäli pienet eivät taivu.
Suurin osa kunnista on jo toimittanut vastauksensa Tampereelle ja useimmat kunnanhallitukset vastasivat, kuten suurten omistajakaupunkien virkamiesten toive olikin, että he kannattaisivat lakkauttamista mikäli isommat omistajakunnat aikovat lähteä ja täten antoivat päätäntävallan kolmelle suurimmalle.
Tänään 10.2.2014 luin Helsingin sanomista, että päihdeäideille suunniteltu pakkohoito ei toteudukaan ja perusteluna artikkelin mukaan oli, että ”Lain mahdollisuutta pohtineen ensimmäisen työryhmän kuulemat asiantuntijat katsoivat, että pakkohoito ei ole ajankohtainen niin kauan, kun hoitoon ei pääse edes vapaaehtoisesti. Ministeri Huovinen oli vastauksessaan samoilla linjoilla: ensin pitäisi varmistaa, että vapaaehtoinen hoito on kaikkien ulottuvilla.”
Herääkin kysymys, toteuttavatko nämä omistajakunnat toiminnallaan (lakkautetaan kuntayhtymä, mutta ei tarjota todellisia vastaavan tasoisia kuntoutumismahdollisuuksia tilalle) sitä tavoitetta, joka valtiolla on päihdeongelmien hoitamisessa? Avopalvelut eivät ole vaihtoehto kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi joissain tapauksissa on ensisijaisen tärkeää, että esimerkiksi päihdeäiti saa olla kuntoutuksessa paikassa, jossa keskitytään hänen päihde- ja mahdollisten mielenterveysongelmiensa hoitoon siten, että taataan kehittyvälle lapselle tai äidin jo olemassa oleville lapsille mahdollisuus olla täysin päihteettömässä ympäristössä siihen saakka, että äiti tai vanhemmat ovat niin pitkällä kuntoutumisessaan, että voivat siirtyä kotiin ja avopalvelujen piiriin.
Olen äärettömän huolissani tilanteesta ja tulevista seuraamuksista, joita kuntapoliitikkojen lyhytnäköinen ajattelu tulee aiheuttamaan sekä yksilöille, että koko yhteiskunnalle. En tiedä, voitteko te hyvä ministeri Huovinen tehdä tälle asialle jotain, mutta pyydän että kiinnittäisitte huomiotanne tänne kuntapolitiikan ruohonjuuritasoon ja siihen miten valtion ohjaus Hämeessä tässä suhteessa toimii.
Lisätietoja kuntayhtymämme todellisesta tilanteesta voi antaa kuntayhtymän johtaja Kimmo Mäkelä tai kuntayhtymän hallituksemme puheenjohtaja Mauri Poussa.
Kunnioittavasti,
Laura Welin"
p.s. En ole adressin tekijä, mutta hyvä että joku muu adressin pisti pystyyn!
Re:
Itse olin siellä viime kesänä ja kestin kuukauden sijaan vain puolitoista viikkoa. Syynä henk.kohtaisten keskustelujen puute, en saanut aikaa lääkärille... jotkut naisyhteisön jäsenet olivat näköjään pakotettuja sinne, eivät osallistuneet yhteisiin töihin (siivous), jättivät yhteiset tilat täysin sikamaiseen kuntoon, ´jättivät veriset/kusiset siteensä vessan roskiksen ulkopuolelle luullen että joku muu ne korjaa. Pummasivat rahaa ja tupakkaa kaikilta. Hyi helvetti, ton kaltaiseen paikkaan en ikinä menisi. Onneksi olen suht raitis nykyään, ei Mainiemen ansiosta, vaan omasta tahdosta.
Ei ole liikaa hoitopaikkoja!
Yhteisöhoidossa on paljon hyvääkin!Mutta kuitenkin esim. kyllä asiakas tarvitsee henkilökohtaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa ja oikeus tavata myös lääkäriä hoidon aikana.Jos työntekijöillä ei ole aikaa perustyöhön, niin laatu varmasti kärsii! Yhteisöhoidossakin täytyy muistaa ihmisen kunnioittaminen, niin asiakas, kuin henkilökunnankin tasolla!
Miten käy perheiden?
Mainiemi tarjoaa myös laadukkaita palveluja perhekuntoutuksen tarpeessa oleville perheille. Kuinka paljon yhteiskunta/kunnat maksavat siitä, kun perhe ei pärjää avohoidon palveluilla ja lapset joudutaan sijoittamaan tai tekemään huostaanottoja. Perhekuntoutuksessa voi koko perhe toipua päihderiippuvuudesta, saada elämänhallintaa lisää ja löytää keinoja selvinpäin elämiseen yhdessä lastensa kanssa. Vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen. Tärkeää on myös vertaistuki jota perheet kuntoutuksen aikana saavat toisilta perheiltä.
Ei lyödä lyötyjä.
Hämeen uutisissa tänään to 27.2.2014
| This discussion has been closed. |