IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#1375: Korpisoturi - Re:

"ylimääräisiin kuluihin"    Täh !

Meille paikallistasolla on tullut todella suuret kulut sekä maiden, asumusten, mökkien, virkistymisyritysten, -mahdollisuuksien jne. kohdalle mittaamattomat arvonalennukset!

Vielä pitäisi hirmu investoinneilla ja muilla toimilla (turvetuotantohan ei aiheuta kuin muutaman prosentin, heh he hee!) pelastaa alueen vesistöt. Lopetetaan esim. kaikki matonpesu paikat, tiukat jätevesi ratkaisut mummon mökeille, jossa joku on muutaman viikon vuodessa, jne. jne...

Ja samaan aikaan kourallinen ihmisiä kassaroi turvetulot liiviinsä ja luistaa häntä koipien välissä muille maille jättäen p##kan jälkeensä.

Siinä on sinulle pikaisena pikku esimerkkinä osallistumisesta KULUIHIN faktaa !!

Tuli tällainen sade kesä ja ketään harhauttamatta kaikki vähänkin ajattelevat huomaavat, miten onnettoman haavoittuvaista kyseinen systeemi on. Valtaosalle ei vain valitettavasti aukea vielä sittenkään suuresta yleisöstä se, että vastapainoksi raivokkaassa tilin teko yrityksessä sumeilematta lisätään tolkuttomasti turvevesipäästöjä vastaanottavaan vesistöön. Ja sehän jo myönnetään siellä itsekin...

Ja jos ei kerran homma toimi, niin yrityslakien mukaan kyseessä on elinkelvoton yritystoiminta.

#1377: Järvisoturi - Re: Re:

Toista soturia selkeästi "ottaa pataan " kun tietää kulujensa nousevan ensi talvena. Kuuluuko matonpesu kaiken maailman kemikaaleilla jokamiehen oikeuksiin ja mihin ne JÄTEVEDET joutuvat, ettei vaan rehevöittävämään vesistöjä?

Onko oikeasti ihmisten tietämys polttotekniikasta ja taloudesta niin huonoa, että ollaan valmiita kusemaan kunnallisten energialaitosten peltilaatikon sisällä roihuavaan nuotioon hinnalla millä hyvänsä?

Nykyiset sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat suunniteltu turpeen ja puun yhteispoltolle. Pelkästään turpeella ei kannata lämmittää sen ailahtelevan saatavuuden takia, joka asettaisi kaukolämpöputken isommassa päässä olevan laitoksen melko riskialttiiseen asemaan.
Ilman turvetta ei kumminkaan voida taloudellisesti ajaa. Teknisesti kyllä, taloudellisesti ei.

Turve nääs sisältää rikkiä, joka yhdessä puun kanssa poltettuna muodostaa kattilan sisäpinnoille kerroksen hematiittiä ja magnetiittiä, korroosiolta suojaavia raudan oksideja. Turpeen käyttö myös vähentää tuhkakerrostumien syntymistä, joka parantaa kattilan hyötysuhdetta. Vähemmällä polttoaineella enemmän.
Turpeen sisältämä rikki suojaa myös toisellakin tapaa kuin muodostamalla suojaavia pintoja. Se sitoo alkaliklorideja, mm. klooria, joka kattilan sisäpinnoille jäädessään laskee hyötysuhdetta ja aiheuttaa korroosiota. Leijupedissä poltettaessa petihiekan agglomeroituminen vähenee ja alentaa kustannuksia vähentyneellä petihiekan vaihtotarpeella. Petihiekka on erittäin hienojakoista, mutta sen agglomeroituessa partikkelikoko kasvaa ja niiden leijuminen loppuu.

Turpeen korvaava tuote rikin osalta on kivihiili tai puhdas rikki. Jos sattuu olemaan syöttölaitteet pelkälle rikille rakennettu. Rikki itsessään on huono polttoaine, joten useimmat laitokset luultavasti käyttävät kivihiiltä. Puu ei sisällä rikkiä.

Kun ajatellaan tälläisten isojen laitosten hankintapäätöstä ja käyttöikää, joka on 30-50vuotta olisi hulluutta kieltää turpeen tuotanto. Näitä laitoksia joiden suunniteltu polttoainemixi sisältää turvetta jossain mittakaavassa, 10-30%, on jokaisessa niemen nokassa. Aikasta iso raha lähtä uusimaan kaikki laitokset pelkälle puun poltolle. Siinä menee vähän muutakin uusiksi kuin pelkät kattilan sisäpuoliset putket, joita on...paljon. Savukaasukanavassa ei mene pelkästään yksi putki, vaan laitoksen koosta riippuen luvoja, tulistimia ja syöttöveden esilämmittimiä useampia. Nämä eivät suinkaan ole ujutettu pienestä huoltoluukusta sisään vaan kattila on rakennettu niiden ympärille.

Voidaanhan toki kaikki laitokset muuntaa pelkällä puulla käyväksi, mutta kukas sen maksaa? Itse veikkaan, että kaukolämmön hinta nousee 7-9% tänäkin vuonna ja mitään sen kummempaa ei ole tapahtunut kun turpeesta on vähän pulaa. Toki savukaasujen päästörajat kiristyvät parin vuoden päästä ja se aiheuttaa uusien investointien myötä hinnankorotuspaineita, mutta mitä sitten? Asiakas sen maksaa.

Tämä ei suinkaan ole turpeenpuolustajan itsensä kehittelemää, vaan ihan VTT:n tutkimaa tietoa.
Sen lisäksi, että suomessa on tutkimusta biomassojen polttotekniikasta, löytyy myös tutkimusta hyödyntäviä yrityksiä. Metso ja Foster Wheeler suurimpina joiden leijupetikattila tuotteena on vertaansa vailla. Keskieuroopan vihertyessä on suomella hyvät mahdollisuudet saada isoja tilauksia. Heille biomassojen suurimittainen polttaminen ja sen tuomat haasteet ovat ihan uutta, mutta suomessa sen tutkimus ja käytäntö ovat olleet olemassa jo monta kymmentä vuotta.

Ainiin ja tueksi muutama linkki, niin voi kukin käydä lukemassa slaideista pintaraapaisun siitä mitä energiantuotantolaitoksilla tapahtuu:

http://www.lut.fi/fi/lut/news/2010/sivut/20101214_vaitos_tourunen.aspx

http://koti.mbnet.fi/ppom/PDF/RY.pdf

http://www.metso.com/fi/corporation/articles_fin.nsf/WebWID/WTB-090526-2256F-E1737

http://www.videonet.fi/tekes/climbus2009/26/Climbus-Jouni%20Kinni.pdf

#1378: Korpisoturi - Re: Re: Re:

Ottaa todellakin pataan ja selkeästi. Mutta ei ylimielisten puutaheinää perusteluiden, vaan nimenomaan edellä kirjoittamieni painavien syiden vuoksi. Jos kulut menevät jakoon laajemmalti, niin jo vain se minulle käy. Kunhan tuho vastaavasti oikeasti lopetetaan ja oikaistaan asuttamallani seudulla. Nyt tuntuu vaan käyvän niin, että kulut nousevat kaikilla joka tapauksessa ja tuho paikkakunnalla alueellisesti vielä sitäkin enemmän moninkertaisesti, kuten kirjoituksessani perustelin.

Kaiken kaikkiaan näyttää, ettet ymmärtänyt lukeemaasi tuosta minun kirjoituksesta juuri alkuakaan.

Onko muuten mäntysuopa kaiken maailman kemikaali? En ole ainakaan purkin kyljessä havainnut pääkalloja tai muita varoitusmerkkejä tai -tekstejä.

Toki jätevesi asiat ovat tärkeitä, suuruusjärjestyksessä aloittaen. Nyt ollaan syvällä lillukan varsissa ja rötvääjät sen kun porskuttaa. Ei muuten käy maalaisjärkeen, ei sitten millään. Ja kun käy vaikka ilmasta maisemia katsomassa, niin hyvin näkee mistä ojien suista sitä rehevöittäjää tulee. Ja voin valkaista, se ei ole mökkien edustoilla.

Kun muutamassa vuodessa saadaan pohjan näkyvyys reilusta parista metristä alle metriin ja sopivasti ojitus tuotantoa varten on juuri samassa ajassa suoritettu, niin...

Ai joo, mökkeily ja etenkin maa- ja metsätalous, just sillon, juu, niinhän se olikin.

Ps. Kulujeni kompensoimiseksi poltan sitten enemmän puita uunissa, niin taajamassa kuin rannallakin. Siis ensi talvenakin. Ottaako pataan?

#1375: Korpisoturi - Re:

Juu, on se hienoa, että sadekesä on turpeen vastustajien aikaansaannosta - ollaan me semmoisia venkuloita. Oletkos ajatelellut asiaa, ettei noissa pienemmissä kaminoissa pysty edes polttamaan kivihiiltä.

Toisaalta monet ovat varmaan valmiita maksamaankin puhtaammasta energiasta enemmän - maksavathan jotkut sähköstäänkin enmmän jos sähköyhtiö kertoo tukevansa esim. urheilua!

#1371: ? - Re: Re: Huh huh

Samainen Kivimaa esitti joku aika sitten, että Suomessa pitäisi puunhankinnassa siirtyä kokorunkomenetelmään Venäjän malliin.

Kovin kummoista mielikuvitusta ei tarvita, kun ymmärtää, että Kivimaa saa palkkansa Vapolta. Tosi ihmeellistä, että valtion varoilla elätetään tuollaista kaveria. Aikaisemmin Kivimaa oli Ruukki Groupin toimitusjohtaja, kyseisessä yhtiössähän toteutettiin yksi Suomen historian suurimmista puhalluksista kun yli 300 milj euron kassa puhdistetiin parempiin suihin Kivimaan avustuksella.

Mielenkiintoista olisi tietää, paljonko Vapo maksoi Kivimaalle tästä "lobbauksesta".

#1384: ? - Tuontienergiako ainut korvaava?

Mihinköhän Kaukaan Voiman hankkimat kuoret ja sahanpurut ovat ennen menneet? Ne ovat joltain toiselta polttajalta pois ja jonka laitos on lähempänä satamaa.UPM osaa matematiikan paremmin kuin turvetuotannon vakaumukselliset vastustajat.Euro on mainio konsultti tähänkin ongelmaan, koska asiakas maksaa kaiken ylimääräisen kustannuksen.

#1386: - Re: Tuontienergiako ainut korvaava?

Kellekään ei lienee koskaan olekaan ollut epäselvää etteikö euro (ja aikoinaan markka) olisi juuri se konsultti, jonka vuoksi Vapo & kumppanit surutta pistää paikalliset maksumiehiksi omalle sikailulleen ja tilin teolleen.

Joltainhan sekin on pois (ainakin kymmeniltä tuhansilta ihmiltä), mutta sitä ei siellä lasketa, kun ei se vaan itseltään ole mitenkään pois. Mutta kun se matematiikka tuntuu lainalaisuuksistaan huolimatta olevan kuitenkin niin erilainen siellä turvetuotanosta rahaa keinolla millä tahansa ottavilla. Eli vaikka se yhteiskunnalle ja varsinkin tuotannosta kärsiville paikallisille maksaakin loppupelissä paljon, paljon niitä plussia enemmän.

Yhtälö osataan laskea siellä vain puoliväliin. Tulevaisuus vasta oikeasti näyttä kaikille, vakaumuksellisille tuhon tuojillekin, että kuinka paljon miinusta viivan alle lopulta tulekin jäämään.

#1385: semmosta - ravut ja humus

Pitää muuten juurikin paikkansa. Ja tutkimustulostakin muistan lukeneeni, että pieni kiduksinen rapu nimenomaan hyvinkin nopeasti kärsii kiintoaineista veden seassa. Siinä juuri pääsyy, että elää ja menestyy vain kovapohjaisilla ja kivikkoisilla (suojapaikkoja) alueilla. Saati se poikastuotannon tuho!

No, kun rannan pohjalla on kivien pinnalla nyt sellainen ½ - 1 sentin punaruskea "sametti" matto päällä, vaikka aallot niitä huuhtelee virtauksillaan, niin mahtaa jurppia rapua siinä vähän syvemmällä kahta kauheammin. Ennen lähialueen turve tuotantoja kyseiset pohjakivet olivat kuoruttamattomia. Kuolohan siinä tulee ilman ruttojakin.

"Luonnon rapula", tarkoitit varmaankin 100-kertaista "samettista" turvekerrosta (= 1/2-1 metri) pohjan pehmoisena peitteenä? Sellainen se turvekentän "anti" ainakin meillä päin on. Toisin sanoen, 100 kertaa suurempi kuormitus kuin mitä turpeenkaivajat väittävät.

#1389: !!! -

Kyllä kyllä, puhuinkin tuossa vain ihan rantakivistä, joita nyt noin puolen metrin syvyyteen pysty näkemään. Siitähän se sitten syvemmälle mentäessä sen kuin paksunee. Täällä ei tosin ole ihan vielä noin paljoa, mutta hyvää vauhtia ollaan kymmenissä senteissä jo menossa. Tänä kesänä on varmasti tullut sateiden saattamana tulvivista altaista ja ohijuoksutuksista paaallljjoooonn lisää.

#1376: - Puhtaan vesistön puolesta

:D naurettavaa sakkia.

"Turvetta käytetään erityisesti tukipolttoaineena (korjaus: pääasiallisena) kaukolämpöä ja kaukolämpövoimaa tuottavissa laitoksissa, joissa käytetään puupolttoaineita ja muuta biomassaa. Turpeen käyttöä vähennetään (korjaus:lisätään) suunnitelmallisesti (korjaus: hallitsemattomasti) sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. Soita ja turvemaita on hyödynnettävä kestävästi (korjaus: hävitetään lopullisesti) ja vastuullisesti (korjaus: vastuuttomasti) sovittaen yhteen (korjaus: välittämättä) ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet mahdollisimman hyvin."

Suunnitelma: Kataisen hallitusohjelma 2011, Toteuttaja: Turveteollisuus (toteuttavan osapuolen korjaukset suunnitelmaan suluissa)

#1394: Ranex -  

Uudet turvekentät kuivuvat nopeammin, ts. sateen jälkeen ei tarvitse odotella kenttien kuivumista niin kauan. Sääriippuvaisuus ei ole niin voimakasta kuin mataloituneilla vanhoilla kentillä. Uudemmilla kentillä tuotanto olisi siis onnistunut paremmin sateista huolimatta. Kannattaisi hiukan ottaa asioista selvää ennen huutelua ja haukkumista.

#1396: Rex -

Energiapuu se vasta vaatiikin veronmaksajan tukea oli sade taikka pouta.Tuen on oltava enemmän kuin turpeen hinta laitoksella , sillähän tämä vahvasti alijäämäinen valtio pelastuu.Märkä puu vaatii tukipolttoaineen oli se sitten turve, maakaasu, kivihiili tai öljy. Kysymys kuuluukin mikä näistä edellämainituista ei lisää kauppataseen alijäämää?

#1397: Korpisoturi - Re:

eipä se märkä turve pala yhtään sen paremmin - puut sentää kuivavat pinossa toisin kuin turve

#1399: Rex - Re: Re:

Niinpä Rex! Siis märkää turvetta (turve-)tukiaispolttoaineeksi hakkeelle. Siellähän tuo kostea turve kompostoituu (tai kytee aumassa) menettäen lämpöarvostaan nopeasti ison osan. Vaan eipä taida nyt ehtiä maatumaan, kun luonto sanelee "loistavan" turpeen saannin (saamatta jäämisen) ja polttolaitosten rakennetulle ylikapasiteetille ei piisaa "kotimaista" (joksi vapo lukee myös Ruotsin ja Baltian turvekaivoksilta rahtaamansa tavaran, heh heh) poltettavaa. Se on sitä huoltovarmuutta, mutta rahdataan turpeenkorvikkeeksi apinapähkinän kuorirouhetta Afrikasta, niin taas on "kotimaisuus" taattu.

Kun turvetta tarvitaan 7 (!!) raskasta rekallista energia-arvoltaan yhtä(!) kivihiilirekkaa vastaamaan, niin jopa siinäkin tuontilöpöä palaa seitsenkertaisesti. Mutta tämä vain kivihiiltä mitenkään puolustelematta, ihan vaan esimerkkinä logistiikkakuluista. Baltiasta ja Ruotsistahan turve tulee ihan ilmaiseksi laivoilla; näin olen vapolaisten vakuutteluista ymmärtänyt.

Vapo kumppaneineen on nyt alentanut turpeen laatuvaatimuksia saadakseen jotain poltettavaa. Eli liian märkäkin turvetavara kelpaa "kuivaksi" tukipolttoaineeksi, kuten höttöinen pintarahkakin. Tarkoittanee myös sitä, että sekundamoskaa tarvitaan (sen seitsemän lisäksi) muutama lisärekallinen, jotta saavutettaisiin kivihiilirekallisen lämpöarvo.

Ja niille pölvästeille tiedoksi, jotka kuitenkin tämän postini perusteella väittävät minun suosivan kivihiiltä: Esitin hiiliesimerkin pelkästään vertailumielessä. Jos ei luettua ymmärrä, on syytä kurkata peiliin.