IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#2000: - Re: Re: Kivihiilen käyttö lisääntyy

Parempi kannattaa tuontienergiaa, koska täällä ei osata edes kaivaa sitä turvetta niin, ettei tuhota samalla vesistöjä/ympäristöjä ja aiheuteta sillä (nimenomaan sillä) rankkaa vastustusta turpeen käytölle! Vapon käräjäkierre on kyllin hyvä todiste siitä, että asioita ei hoideta vaaditulla tavalla ja vakavuudella.

IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ ja jo aiheutettujen tuhojen korjaaminen - katsotaan sitten asiaa uudelleen!!

#1998: I. Hämäläinen - Kotimaisen energian osuutta lisättävä

Turpeen uusiutumisaika 2000-3000 vuotta? Mitä ihmiskunta teki 2000 vuotta sitten ja mitä se tekee 2000 vuoden päästä? Turpeen uusiutuminen on vain sanaleikki eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä, koska on ihan sata varmaa ettei ihmiskunnan tarvise käyttää turvetta 2000 vuoden päästä energialähteenä.

Ja mitä mieltä on verrata Norjan energian tuotannon päästöjä Suomen turve-energian kulutuksen päästöihin?  Että pieni luku on pienempi kuin suuri luku?

En voi kuin ihmetellä mistä ihmeestä turveväki keksii näitä "vertailuja" jotka ovat jo lähtökohtaisesti puutaheinää.

#2002: Turve-energia ei ole uusituvaa - Re: Kotimaisen energian osuutta lisättävä

"I. Hämäläinen" nyt vaan (varmaan sattumalta?) kirjoittaa niitä samoja juttuja kuin palstalla aiemmin ahkeroineet "J. Hämäläinen" ja "H. Hämäläinen". Toki aivan samoja tarinoita toistelivat myös "J. Mähönen", "Yritysjohtaja", "Teollisuusjohtaja", "Metsäasiantuntija" ja "Kokoomuslainen", "kaverikomppausten" ajoittuessa kymmenenstä minuutista puoleen tuntiin noiden mainittujen nimimerkkien edellisestä kommentista. Ne alkoivat yleensä lauseilla: "Juuri näin.", "Näin juuri", "Aivan oikein", "Todellakin näin" jne... Tuntuvatko tutuilta?

Usein hupsahti niinkin, että sanat fraasilauseiden sisällä sattuivat aivan samoiksi kuin kompattavalla kaverilla (hänellä itsellään(?), toki eri nimimerkillä kirjoittaen). No ehkä kyse oli vahingoista sivupersoonien sekoittuessa?

#2000: - Re: Re: Kivihiilen käyttö lisääntyy

Tällä saitilla, melkein voi sanoa joka toisessa säikeessä, yrittää nimimerkki "vieras" uskotella turpeella olevan työllistävän vaikutuksen.

Minulle kivihiilen rahtaaminen on leivän ääni ollut jo useita vuosia, kuten niin monelle muullekin suomalaiselle merenkulkijalle.

Tästä näkökulmasta katsoen on pienempi paha käyttää hiiltä kuin turvetta, itse kylläkin olen atomivoimaloiden kannalla.

Mitä teette sitten kriisiaikana kun turvesuot on kaluttu loppuun ja kotimaista energiaa ei ole, tosin metsä kasvaa nopeammin kuin turvesuot. Tämä ilmiö on nähtävissä Puolassa, hiili alkaa loppua tai on niin syvällä, että ei kannata kaivaa, Puola on nykyisin tuonti hiilen varassa, sen tiedän.

#2004: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Re: Re: Kivihiilen käyttö lisääntyy

Juuri näin :D

Nyky turvebuumihan lähti 70-luvun 'energiakriisistä'. Mikä on sitten se meidän tulevaisuuden kriisivara? Naapuripalstalla maalaillaan MadMax-tyylisiä skenaarioita että vihamieliset tahot tulevat ja vievät turpeet - toivottavasti vievät sen myös järvistä ja muista vesistöistä.Tosin onhan ne ulkomaalaiset tulleet jo viemään mineraalimmekin ja odotettavissa on, että 'nykytekniikalla' vesistömme ovat entistä suuremmassa (talvi)vaarassa.

Tässä maassa tahtoo nämä 'väliaikaiset' pelastustoimet jäädä pysyviksi, kuten autojen käyttövero. Nähtäväksi jää, kuinka suuri osa nyt tehtävistä meno- yms. leikkauksista valtion taloudessa jää pysyviksi! Toivottavasti leikataan myös turpeen kaivamisesta - pysyvästi.

#1997: Kotimaisuuden kannattaja - Kotimainen energia aina etusijalla verrattuna ulkomaiseen 

 Juuri näin....hehheh. Koska täällä käytetään tätä sanontaa niin aloitan samalla "fraasilla". Olen aivan samaa mieltä kansanedustajan ja kotimaisuuden kannattajan kanssa. Kotimaisuus kunniaan! Se on sitä isänmaallisuutta! Kuin myös sekin että saadaan teollisuus pysymää Suomessa!

#2006: - Re: Kotimainen energia aina etusijalla verrattuna ulkomaiseen

Sekin varmaan mielestäsi on isänmaallisuutta kun lasketaan jätevedet puhdistamattomina jokiin ja järviin.

#2007: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: Re: Kotimainen energia aina etusijalla verrattuna ulkomaiseen

Kun ihminen jotain tekee ja touhuaa niin aina tulee päästöjä. Sinäkin parahin Taisto kun ajelet autollasi niin syyllistyt ilman saastuttamiseen puhumattakaan siitä saastuttamisesta mitä raakaöljyn pumppaaminen ja siirtely laivoilla pitkin meriä aiheuttaa. Samaa voisin kysyä sinulta että sekö on isänmaallisuutta? Saastutat meidän suomalaisten ilman?

Kun sytyttelet takkaasi tulen, niin aiheutat ilmastoon ja lähinnä naapureille vaarallista pienhiukkaspäästöä. Kun olet rakentanut kesämökkisi niin aiheutat vesistöön hiukan päästöjä ja niin edelleen. Entäpä kaivosteollisuus? Entäpä tiestön suolauksen vaikuttimet pohjavesiin? Miten on maatalouden päästöjen laita?

Näillä vasta muutamilla esimerkeillä vaan haluan tuoda esille sen tosiasian, että aina kaikesta ihmisen toiminnasta syntyy jonkinlaista päästöä maaperään, ilmaan tai vesistöön. Kehittynyt yhteiskunta vaan yksinkertaisesti tarvitsee energiaa. Ei voida ajatella että kaikki toiminta pysäytetään, silloin yhteiskunnat romahtavat. Ei ole paluuta sinne "ihanaan Impivaaraan". Sanoit kannattavasi ydinenergiaa. Siinä vasta pahojen jälkien aiheuttaja onkin. Viimeisin saastuminen oli ihan hiljattain Yhdysvalloissa ja Japanissa todella paha. Nuo päästöt tappaa kaiken elollisen.

Itse olen ehdottomasti vetytalouden kannattaja. Se on vasta kehittymässä joten välivaiheen ajan ihmiskunta tarvitsee vielä pitkään poltolla tapahtuvaa energian tuottamista. Niin autoissa kuin voimalaitoksissakin. Polttoon tarvitaan kaikkea mahdollista raaka-ainetta. Uusimpana Suomessa alkaa olla jo merkittävässä osassa jätteen poltto. Viimeisen tilaston mukaan sillä tuotetaan jo enemmän energiaa Suomessa kuin tuulivoiman avulla. Polttoaineista meillä Suomessa tärkeimpiä on puu ja turve vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Päästöt vesistöön ja ilmaan tietysti täytyy olla hallittuna, niinkuin ne jo ovatkin.

Tälläkin palstalla on kirjoitettu että jospa kaikki päästöjä aiheuttavat tahot toimisivat yhtä kuuliaisesti kuin toimii turveteollisuus niin päästöt olisivat todella pienet. Suurimpana siellä on tietysti maa- ja metsätalouden päästöt. Katseita ja toimenpiteitä sitä kohti!

Tossa yksi uutinen maatalouden rehevöittävästä vaikutuksesta. Maatalouden päästöt saatava nopealla aikataululla kuriin.

Maatalouden päästöt saatava kuriin

6.7.2012


Helsingin Sanomat

Suomen rannikkovedet voivat huonosti. Vaikka ravinnekuormitus on pienentynyt rutkasti 1970-luvulta, jolloin se oli suurimmillaan, rehevöityminen ei ole kääntynyt laskuun.

Murheenkryynejä ovat Suomenlahti ja Saaristomeri, joissa sisäsaariston vedet ovat enintään välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Uudenmaan ely-keskuksen tuoreen raportin mukaan (HS 2. 7.) jokien rannikkovesiin tuoma fosforikuorma ei ole vähentynyt enää 1990- ja 2000-luvuilla. Syvänteissä on yhä enemmän hapettomia pohjia, joissa ei ole minkäänlaista elämää bakteereja lukuun ottamatta.

Meri kärsii vuosikymmenien ajan jatkuneesta likaamisesta: pohjassa on yllin kyllin ravinteita, jotka kasvattavat leviä. Myös maalta tuleva lasti on edelleen liian suuri.

Täsmätoimiin on viimein ryhdyttävä etenkin maataloudessa, sillä 50–60 prosenttia kaikesta ihmisen toiminnan vuoksi mereen päätyvästä rehevöittävästä fosforista ja typestä tulee pelloilta.

Maatalouden ympäristöohjelman tavoite on kuormituksen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä. Tässä on onnistuttu surkeasti, sillä kuormitus on paikoin jopa kasvanut siitä huolimatta, että viljelijöille on maksettu vuodesta 1995 lähtien noin 300 miljoonaa euroa ympäristötukea joka vuosi.

Tavoite rannikkovesien kirkastumisesta karkaa yhä kauemmaksi, sillä Suomi ei saavuta myöskään Itämeren suojelukomission tavoitetta saada meri hyvään kuntoon vuoteen 2021 mennessä.

Maatalouden päästöjä on vaikea hallita, sillä peltomaan kuormittavuus vaihtelee alueellisesti ja jopa lohkoittain. Siksi keinotkin on räätälöitävä sinne, missä niillä on oikeasti vaikutusta, esimerkiksi jyrkille rantapelloille.

Hyvä keino on peltojen pitäminen talvella kasvipeitteisinä, jolloin ravinteet eivät huuhtoudu tulvien ja sateiden mukana vesiin. Tehokkaaksi on osoittautunut myös kipsin levittäminen pelloille.

Ympäristötukea on yksinkertaistettava niin, ettei esimerkiksi kosteikon perustaminen kaadu byrokratiaan. Tarvitaan myös sitoutumista, sillä vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella tuki ei saa enää olla vastikkeeton rahoitusautomaatti.

Hapettimilla voidaan antaa tekohengitystä kituville pohjille. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Toivoa on: viime kesänä Suomenlahdella näkyi jo merkkejä rehevöitymisen taittumisesta. Silti on vielä paljon tekemistä, ennen kuin peltojen reunustamat joet ja rannikkovedet kirkastuvat.

Tossa toinen uutinen maataloussektorin erittäin huonosta osallistumisesta vesistöihin kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi. 300 miljoonaa heitetty "kankkulan kaivoon"joka ikinen vuosi EU:hun liittymisen jälkeen. Kymmenen vuotta on jo 3 000 miljoonaa, kolme miljardia!! Tuo selvittää sen että maanviljelijät ajaa esim. uusilla autoilla. Olisikohan päästöjen vähentämiseen tarkoitetut rahat menneet johonkin muuhun kivempaan tarkoitukseen kuin päästöjen vähentämiseen, tosiaan vaikkapa uuden auton vaihtoon, ja senkin käyttökuluja voivat vielä laittaa vähennyksiin verotuksessa. Lohdutonta luettavaa. Koko juttu löytyy linkin takaa.

"Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan maatalouden ympäristötuki ei ole vähentänyt Itämerta rehevöittävää typpeä ja fosforia toivotulla tavalla. Maataloustuottajille on maksettu ympäristötukea noin 300 miljoona euroa vuodessa Euroopan unioniin (EU) liittymisestä alkaen."

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2012/11/06/tutkimus-ymparistotuki-ei-toimi-itameri-rehevoityy/201241464/12

Tossa virallisessa Tilastokeskuksen taulukossa nähdään selkeästi kuinka maatalous,  kalatalous ja riistatalous ovat ihan järkyttävän suuria metaanipäästöjen aiheuttajia. Muistutan vielä että metaanihan on noin 20-25 kertaa vaarallisempaa kasvihuonekaasua kuin se perinteinen hiilidioksidi jota syntyy poltttotapahtumassa voimalaitosten kattiloissa tai esim. kotitalouksien tulisijoissa. Tälläkin osa-alueella maatalouden päästöt ovat todella suuret. Eipä ole kuin jätteiden käsittelystä ja kaatopaikoilta tulevat metaanipäästöt hieman suuremmat kuin maataloussektorin.

http://www.stat.fi/til/tilma/2010/tilma_2010_2013-01-16_tau_004_fi.html

#2014: Sellainen paikallinen kärsijä - Pohdi tulevaa, jota voit. Älä menneitä, mille et mitään enää mahda.

Silloin 70-luvullapa ei käytetty läheskään niin paljon keinolannoitteita, tai monet ei laisinkaan.  Eikä ajettu lietelantaa pelloille mistä sade ne huuhtelee vesistöihin ja edelleen rehevöittää järvet. Silloin lanta käsiteltiin kuivana. Niinkuin itsekin sanoit että älä menneitä pohdi vaan tulevaa. Mutta saman aikaan kuitenkin itse pohdit näitä 70-luvun juttuja. Siitä on aikaa jo yli 30 vuotta. Lukisin nuo vuodet jo menneeseen aikaan. Vielä yksi linkki ja vieläpä vihreiden ylläpitämään nettijulkaisuun Vihreä Lanka.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/taivote-karkaa-it%C3%A4merell%C3%A4

#2017: -

Juuri näin jatkuu sama narina, että turvevesiä pitää saada laskea kun niistä ei tule ollenkaan päästöjä vaikka tulee vain 5% (samaanhengenvetoonväitetäänettävain1%) ... kun muutkin laskee

5% >>>> 1% !!! vain viisinkertainen yleensä esitettyyn (tämä on varmaan poikkeustapaus tai sopii tilastolliseen virhemarginaaliin).

#2017: -

Kas kun VAPO kehtaa esittää laskelmia turveteollisuuden osuudesta Liesjärven pohjasedimentteihin. Liesjärveen jätevetensä laskevat suot kun ovat niitä samoja, joidenpäästötarkkailun laiminlöymisestä VAPO juuri tuomittiin.

#2019: -

Ja tutkimuksen teki.... VAPO!

#2023: - Re:

Jos olen oikein ymmärtänyt niin Vapo ei tee itse mitään tutkimuksia vaan ne tekee täysin ulkopuolinen yritys.

"Vuonna 2012 mittauksia ovat suorittaneet seuraavat yritykset: Nablabs, Pöyry, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus, Kymijoen Vesi ja Ympäristö, Ramboll, Jyväskylän yliopisto (Ambiotica laboratoriot), Savo-Karjalan Ympäristötutkimus."

Keuruun tapauksessa näytteiden ottajana oli Insinööritoimisto Saloy Oy.

#2024: - Re: Re:

Tarkennetaan: raportit tehtiin Vapo tilauksesta. Martinjärven ja Iso-Kivijärven tapauksessa raportin teki Saloy Oy ja Liesjärvellä Pöyry. Tiesittehän, että raporttien teko loppuu, jos tulokset eivät miellytä tilaajaa.