IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Jos on kivihiili ja turve rinta rinnan, niin kyllä se, jos me itse voimme siihen vaikuttaa , niin tällaisissa asetelmissa kivihiilen sijasta pitää käyttää ilman muuta kotimaista turvetta. Se on isänmaallinen, se on ympäristöpoliittinen, se on paikallinen, se on suomalaisen työvoimapolitiikan,(työllistämisen näkökulmasta), ja se on erittäin monesta muustakin näkökulmasta katsellen ja arvioiden parempi ratkaisu tukeutua kotimaiseen energiaan kuin kaukaa rahdattuun kivihiileen.

Päästökerroin on turpeella ja kivihiilellä suurin piirtein samaa luokkaa kuten tutkimukset osoittaa. Ja tämähän on ollut jo tiedossa kauan. Mutta tuo arvo on laskettu sen paikallisuuden perusteella. Nyt kun ajatellaan että kivihiilen tuotantomaassa se ensin louhitaan ja sitten kuljetetaan usein hyvinkin pitkän matkan takaa paikalliseen satamaan, sitten laivalla Suomeen jossa se puretaan ja taas ajetaan se voimalaitoksen varastokasaan. Ja sieltä vielä kerran siirretään voimalan kitaan. Ja näissä kaikissa vaiheissa käytetään työkoneissa polttoaineena fossiilista öljyä. Laivat käyttävät raskasta öljyä koneissaan, ja sen päästöthän taas ovat pahinta mahdollista luokkaa.

Turve tuotetaan paikallisesti lähellä voimaloita. Ajomatkat pystytään optimoimaan siten, että ajomatka voimalaitokselle jää verraten lyhyeksi. Täytyy mieltää koko ketjun ekologinen "jalanjälki" ja muistaa että kivihiili rahdataan laivoilla jopa toiselta puolen maapalloa. Eipä tunnu järkevältä. Noin puolet hiilestä tulee Venäjältä. Muita tärkeitä hiilen tuojia ovat Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Kiina, Kolumbia, Puola ja Yhdysvallat. Turvetta käyttämällä pystytään pienentämään kivihiilen tuontia.

Noin 500 miljoonaa euroa jää vuosittain pyörittämään osaltaan Suomen kansantaloutta eikä valu ulkomaille fossiilisen polttoaineen ostoon. Ja samalla turveteollisuus työllistää liki 13 000 ihmistä koko ketjussa. Pitkälti yli miljoona suomalaista saa lämpönsä turpeesta.

Nyt tietenkin joku ajattelee, että korvataan turve puulla. Tämä on normaali ajattelutapa. Nythän uudessa bioenergia-ohjelmassa tullaan puun osuus energiapaletissa lisäämään. (Ja tämä lisäys maksaa meille veronmaksajille useita satoja miljoonia tukien muodossa). Puulla ei kuitenkaan korvata turvetta, vaan pyritään korvaamaan ulkomaista kivihiiltä. Puu ja turve yhdessä syötetään samaan kattilaan.

Seuraavaksi joku ajattelee, että turvetuotanto saastuttaa vesistöt. Nykyisellä vesiensuojelutekniikalla päästöt vesistöön saadaan erittäin pieneksi. Turvetuotantoa valvotaan ulkopuolisten viranomaisten taholta, ja vesistöjen tilaa seuraa ja näytteitä ottaa täysin ulkopuolinen konsultti. YVA-selvityksissä määritellään suon mahdolliset luontoarvot. Tutkimusten mukaan esim loma-asunnotkin ovat suurempia typpi- ja fosforipäästöjen aiheuttajia puhumattakaan maa- ja metsätalouden päästöistä.

Me tarvitsemme täällä kylmässä Suomessamme mahdollisimman monipuolisen energiapaletin. Kaikkia energian eri muotoja tarvitaan. Turve pitää olla siellä mukana noin 7 prosentin osuudellaan jatkossakin. Ja näinhän myös todellakin Esa Härmälä totesi kannanotossaan. Hänen mielipiteenään on, että turvetuotantoa tarvitaan Suomessa jatkossakin.

Hei Hartola-tilaisuuden järjestäjät! Kauanko arvioitte lauantaisen keskustelutilaisuuden kestävän?

Naapurimaassamme Norjassa osataan ja halutaan hyödyntää oman maan tuotteita ja saada vaurautta ja toimeentuloa kansalle. Öljyteollisuus on heidän kantava voimansa. Norjan valtiollinen sijoitusrahasto on kasvanut maailman toiseksi suurimmaksi heti Abu Dhabin vastaavanlaisen rahaston jälkeen. Sijoitusten arvo on tällä hetkellä jo 450 miljardia dollaria eli noin 370 miljardia euroa. Rahaston edustajien mukaan rahaston pelkät tuotot kattavat vuonna 2020 Norjan valtion menoista jo 15–20 prosenttia. Tänään uutisoitiin kuinka rahasto alkaa sijoittaa varojaan myös kiinteistöihin eri puolilla maailmaa. Aasiaan he myös suuntaavat sijoituksiaan yhä enenevässä määrin.

Otin tuon vain esimerkiksi siitä, kuinka naapurissa osataan käyttää maan talouden ja kansalaisten hyväksi oman maan antamaa tuotetta. Pääasiassa on öljy, mutta toisena suurena luonnosta saatavana tuotteena on vesivoima, josta he saavat edullista sähköä teollisuudelleen. Kotimaisuus on heillä sydämen asia.

Norjassa ei juurikaan kuulu "soraääniä" siitä, että käytetään hyväksi maan rajojen sisällä olevaa raaka-ainetta riippumatta siitä että kyseessä on fossiilinen polttoaine. Luonnonsuojelujärjestöt ovat siellä lähes hiljaa vaikka fossiilista polttoainetta pumpataan merestä ja uusia löytöjä aletaan hyödyntää. Samoin on vesivoiman rakentamisen suhteen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta luontojärjestöt hyväksyvät tuonkin vaikka tekoaltaiden alle jää valtavia alueita.

Naapurimaamme luontoihmiset hyväksyvät luonnonvarojen käytön aivan toisin kuin meillä Suomessa. Norjassa luontoväki on mukana puolustamassa öljyn pumppaamista meren pohjasta jos ja kun ulkomailta tulee käyttöä vastustavaa arvostelua. Meillä Suomessa tämä asia on kääntynyt väärin päin. Täällä maan sisältä tulevat ne äänet jotka haluavat lopettaa maan omien luonnonvarojen käytön. Meillä Suomessa sahataan ns. oksaa, jolla istumme, itse poikki. Jotenkin melko nurinkurista. Mielestäni olisi puolustettava kotimaista tuotantoa ja tuotetta. Näin kaikki muutkin maat toimivat.

Suomen turvesoilla on kaksi kertaa enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljykentillä. Turve sisältää noin 13 000 terawattituntia ja vastaa 1,1 miljardia öljytonnia. Järjetöntä jos emme käyttäisi tätä valtavaa potentiaalia edes pieneltä osin koko kansamme hyödyksi. Ei mikään öljyä, maakaasua, kivihiiltä jne. tuottava maa halua lopettaa noiden raaka-aineiden tuotantoa. Miksi meidän pitäisi lopettaa oman suurimman energiapotentiaalimme käyttö ja alkaa ostaa lisää ulkomaista energiaa? Puun lisääntyvä käyttö ei korvaa turvetta, vaan sillä pyritään vähentämään ulkomailta tuotavan kivihiilen määrää. Aivan kuten kirjoittaja M. Kuusisto toi esille kirjoituksessaan tuolla ylempänä viestiketjussa. Päättäjät onneksi pyrkivät tähän suuntaan Esa Härmälä mukaan lukien.

Hei Hartola-tilaisuuden järjestäjät! Kauanko arvioitte lauantaisen keskustelutilaisuuden kestävän?

#310: Eki Laine - Hartola 15.1. klo 14 

Oletettavasti 3-4 tuntia. Edellinen kokoustaminen kesti 3 tuntia.

Saan nauttia vapon tarjoamista turvekylvyistä Vuoteenkoskessa Koskenniemen leirinta-alueen vastarannalla.

Valitettavasti näytät perustavan väittämäsi ”... turveteollisuus työllistää liki 13 000 ihmistä koko ketjussa ” Turveteollisuusliiton ahkerasti syöttämään harhauttavaan ”tietoon”. Väite 13 000 henkilötyövuodesta sinun on nyt syytä perustella tarkoin, eli osoittaa meille noiden työpaikkojen sijoittuminen suomalaisilla työmarkkinoilla. Siis mitkä kaikki työt tuohon väittämääsi kolmeentoista tuhanteen työpaikkaan sisältyvät? Vastaa tähän sitten, kun voit esittää tarkat faktat lähdeviitteineen.

Vapo Oy ilmoittaa turpeen työllistävän Suomessa 6000-7000 henkilöä, eli puolet väittamästäsi. Oman ilmoituksensa mukaan Vapo-konserni itse työllistää viidessä toimialayksikössään 1451 henkilöä. Paljonko siihen lukuun sisältyy ulkomaalaisia, sitä ei kerrota, mutta esim. Baltian maissa ja Ruotsissa heitä on.                                                                                                                                                                 Tähän mennessä turveteollisuus ei ole kyennyt vastaamaan näihin nyt esiin ottamiini epäjohdonmukaisuuksiin turpeen työllisyysvaikutuksista. Mutta ehkä M. Kuusisto, mahdollisine turveväen sisäpiiritietoineen, osaa ne  luotettavasti selittää?

Turveteollisuusliitto lukee turpeen ”luomiksi” työpaikoiksi mm. myös ne energiantuotantolaitokset henkilöstöineen, joissa jossain vaiheessa poltetaan turvetta. Voimalat joka tapauksessa polttavat jotain, mutta työpaikat eivät synny turpeesta, vaan ne ovat olemassa laitoksissa itsessään, olipa energian lähteenä mikä tahansa vaihtoehto (puuhake, ruokohelpi, olki, puru, pähkinänkuori, turve jne..).

Turpeen heikon huoltovarmuuden vuoksi on jouduttu polttamaan jopa afrikkalaista kuorijätettä ja moni laitos on samasta syystä korvannut turpeen esim. kivihiilellä (lukekaa uutisia!). Tämä suuntaus näyttää jatkuvan. Ja silti lobbarit puhuvat tällöinkin ”turvetyöpaikoista”, vaikka ne alunpitäenkään eivät ole turveteollisuuden ansiota.
Turvettakin joudutaan kuljettamaan maakuntien välillä satoja kilometrejä, kun luonnonolot ovat paikallisesti estäneet turpeen kaivuutavoitteisiin pääsyn. Onko tämä ja ulkomailtakin tuotu turve ja kuorijäte ”päästötöntä”? Ja eivätkö turvelobbarit kritisoi tällaista raskasta turverallia, jossa löpöä palaa ja turve-energian törkeän raskas kuormittavuus lisää päästöjä?

Logistiikan osalta turveteollisuus lukee ”turvetyöpaikoiksi” myös kuljetukset, jos niihin sisältyy turvetta. Kuljetusyrittäjät ajavat polttolaitoksiin mitä tahansa palavaa; työpaikat ovat jo olemassa energiatuotannon itsensä luomina. Järki täytyy ottaa mukaan, kun turpeen henkilötyövuosia hehkutetaan vääriin tietoihin nojaten.

Valtiovalta (lue kansanedustajat) on poliittisilla tuki- ja veropäätöksillään antanut turpeelle perusteettoman, kilpailua vääristävän kilpailuedun uusiutuviin ja päästöjä turvetta vähemmän aiheuttaviin energiavaihtoehtoihin nähden. Tämä ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Sen kuitenkin selittää se, että kymmeniä päättäjiä (kansanedustajiakin) istuu turveyhtiöiden hallinnossa nostamassa huomattavan isoja palkkioita. Niinpä energiapoliittiset päätökset valmistellaan näissä kabineteissa ja ne tuodaan valmiiksi laadittuina eduskunnan siunattaviksi.                                                                                                        Valitettavasti päättäjiltä selkeästi puuttuu monipuolinen taustatieto turve-energian suurista haittavaikutuksista suomalaisen luonnon elinkyvylle ja Suomen hyväksymille päästövähennystavoitteille. Tämä on laiskanläksyn paikka niin kansanedustajille kuin myös kunnallisille päätöksentekijöille.