IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Mokoma puhelin taas lisäilee omiaan(vesistövaikutukset sitten).

EU:lle on taas lähdössä Suomen soita koskeva kantelu, tällä kertaa Suomen Luonnonsuojeluliiton ja BirdLifen toimesta. Sisällähän ovat jo ainakin Ulla-Maija Heikkosen ja Satu Hassin kantelut. Alla SLL:n tuore tiedote asiasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TIEDOTE 15.2.2011

Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife tyytymättömiä suostrategiaan

--- järjestöiltä kantelu EU:lle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla

Suomen luonnonsuojeluliitto on jättänyt eriävän mielipiteen huomenna 16.2. julkistettavaan suostrategiaan. ”Strategian tarkoitus oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että ekosysteemipalvelut säilyvät. Tässä epäonnistuttiin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Sulkavan mukaan strategia johtaa suoluonnon tilan heikkenemiseen entisestään.

”Strategia esittää peräti 58 000 hehtaaria uusia turpeenkaivualueita vuoteen 2020 mennessä. Turvetuotanto voi jatkua myös ojittamattomilla soilla, vaikka juuri siitä oli tarkoitus päästä eroon. Strategia rikkoo muun muassa biodiversiteettisopimuksen ja EU-päätösten monimuotoisuuden säilyttämisvelvoitteita.”

Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi odottivat strategialta myös Nagoyan biodiversiteettisopimuksen edellyttämää päätöstä ennallistaa 15 prosenttia vaurioituneista ekosysteemeistä.

”Tämä olisi soilla 750 000 hehtaarin ennallistamisurakka ja tärkeä luonnon ohella myös ilmastonsuojelun kannalta”, sanoo Sulkava. ”Se ei kuitenkaan edennyt. Myös luonnolle haitallisia tukia poistamalla päästäisiin eteenpäin.” ”Myös soiden ojituksen ja turpeenoton aiheittamien vesistöhaittojen vähentäminen jäi strategiassa linjaamatta.”

Kun suostrategiatyö päättyi luonnonsuojelun osalta huonoon tulokseen, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife hakevat nyt soille turvaa muilla keinoin. Järjestöt ovat jo saaneet valmiiksi kantelun EU:lle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla.

”Suoluonnon koko ajan huononeva tila näkyy soiden linnustossa. Esimerkiksi uhanalaisten suolintulajien määrä on kasvanut dramaattisesti”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. ”Soita koskevassa päätöksenteossa halutaan edelleen sulkea silmät ikäviltä tosiasioilta.”

Lisätietoja:
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava, puh. 050 560 2113
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi 0400 749 786
BirdLife Suomen asiantuntija suostrategiaryhmässä Keijo Savola 045 652 1974

#330: Metsänhoitaja - Pohjanmeren öljyvarat vs Suomen turvevarat 

 Metsänhoitajalle tiedoksi, että Norjan valtion virallisten tilastojen mukaan Pohjanmeren öljyvarat ovat alunperin olleet 11,1 miljardia tonnia, ja niistä on jäljellä n. neljäsosa. GTK:n mukaan Suomen teknisesti hyödynnettävissä olevat turvevarat, jotka sisältävät mm. suojelualueet, armeijan ampuma-alueet ym. rajoitusten alaiset kohteet sekä taloudellisesti liian kaukana käyttökohteista olevat turvevarat, vastaavat 1,1 miljardia öljytonnia. Pekka Hippi on siis täysin oikeassa. Nimimerkki Metsänhoitaja ilmeisesti nojaa GTK:n raporttiin Suomen turvevaroista, jossa käsittämättömästi ja totuudenvastaisesti annetaan Pohjanmeren öljyvaroiksi 600 miljoonaa tonnia. Viime vuosina Pohjanmereltä on pumpattu keskimäärin 200 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa.

Perussuomalaiset on tänään julkistaneet oman vaaliohjelmansa, melkoisen turvemyönteinen vaaliohjelma, näyttää Soinikin olevan melkoinen turvelobbari, tuolla politiikalla ei tulla ääniä kalastamaan ainakaan turpeen vastustajista, ja niitä on paljon .
Tässä linkki:
www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1536

#434: -  

Niin, ne 1425 henkilöä, jotka uskaltaa vastustaa turpeennostoa julkisesti, sekä suurin osa Suomen kansasta joka asuu ja elää turvesoiden jätevesien valuma-alueilla, Suomenlahden rantamilta aina eteläistä Lappia myöten.

Tässä ollaan jo jonkin aikaa yritetty saada aikaiseksi yhdistystä, jonka tavoitteena olisi turvata vesistöjemme luonto- ja virkistyskäyttöarvoja sekä pyrkimyksenä saada vedet puhtaammiksi turpeennoston jätevesien aiheuttamista kiintoaine- ja humuspäästöistä.
Turveteollisuudelle ja päättäjille on varmaan etu, kun vastustajien rivit ovat hajallaan, jokainen tietysti puolustaa omaa kotijärveään, mikä on OK.
Niillä alueilla joissa vastustusta ei esiinny, turveteollisuus toimii huolimattomasti, vähintäänkin ympäristöarvoista piittaamatta kun valituksia ympäristöluvista ei esiinny.
On alueita joissa on lähdetty pelkästään valittamaan lupaehdoista, tämä johtaa siihen, että jossain vaiheessa turpeen nosto aloitetaan, mutta muutaman vuoden viiveellä.
Adressi on tietenkin hyvä asia, ollaan kuitenkin jo hyvällä tiellä, valoa tunnelin päässä, mutta adressikin on enempi yhden alueen etuja ajava.
Meillä vastustajilla on saman suuntaiset ajatukset täällä Suomessa vesistöjen kiintoaine- ja humuskuormittajista, yhdistyksen perustaminen toisi enemmän uskottavuutta päättäjien suuntaan.
Vaalit tulossa.
Jos em. herättää kiinnostusta sekä rakentavia ehdotuksia yhdistyksen perustamista ym. asiaan liittyvää kohtaan, voitte ottaa yhteyttä, joko minuun tai Pauli Pajuseen, alla yhteystiedot:

[email protected]

[email protected]

Turveteollisuus ilmoittaa kiintoainekuormitukseksi 1% kaikista huuhtoutumista.
Ovat varmaan laskeneet lukuun kaikki Suomen 188000 järveä+ lammet, mutta siellä missä turvetta nostetaan näkyy päästöt, kiintoaineina, kuin myös vesien tummumisina.

Viime vuodelta Vapon järjestämä maastoretki Parkanon turvetuotantoalueille.
Jaettu 12 lyhyeen pätkään. Vähän hakemalla seuraava osa yleensä löytyy oikeanpuoleisesta "ehdotukset" listasta.
Hyvä juttu kuulla mitä muilla suoretkillä on asioita esitetty, sieltä saa hyviä argumenttejä, käykääpä katsomassa, alla linkki.

http://www.youtube.com/watch?v=_wTeUWljf8w&feature=related

Ps. Turpeennosto eikä sen polttaminen kaipaa mitään tukia, vaan turpeelle pitää myös määrätä päästöjen mukaiset päästömaksut ja energiaverot, kuten muillakin fossiilisilla polttoaineilla on.

Taisit osua väärään henkilöön.? Ranexin sukunimeä en tosin tiedä.
Tukien puitteissa otan kuitenkin sen verran kantaa, että kyseiset
laivanrakennus ja Nokia tuottaa verotuloja aivan toisessa luokassa,
kun turveteollisuus, jota tuetaan erittäin runsaasti työpaikkoihin
nähden, minkä lisäksi se tuhoaa vesistömme, joiden korjaamiseen
uppoaa valtavat rahat, jotka nekään eivät palauta vesiemme tilaa ennalleen.
Ilmaston ja vesien suhteen turpeelle kuuluva vero.

#448: - Maatalouden tukieurot 

Maatalous työllistää kerrrannaisvaikutuksellisesti yli kolmesataatuhatta henkilöä.

Työvuosiksi muutettuna luku lienee noin neljäsataatuhatta, +harmaatalous.

Näin ollen maatalouden tuki on noin 8000 euroa vuosi.

Turveteollisuuden ilmoittama 12000 työvuotta (ilmeisesti yläkanttiin) saa tuon luvun mukaisesti tukea reilut 9000 euroa per vuosi.

Saastuttajia kumpikin pahimmasta päästä.