IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Ota yhteyttä adressin tekijään
Perusteltua vastustusta
Turvetuotannon aiheuttamat haittavaikutukset vesistöille on kiistatta nähty. Niitten osalta voi löytää faktatietoa ympäristöhallinnon sivuilta ja vesienhoitosuunnitelmista. Kun mittakaavaa laajennetaan tarpeeksi suureksi voidaan todeta että esimerkiksi Euroopan mittakaavassa turvetuotannosta ei vesistöille juuri haittaa ole. Mutta kun tullaan riittävän lähelle päästölähdettä, voidaan todeta, että vaikutukset tuntuvat. Pahimmillaan yli 40 vuottakin kestävän tuotannon aikana nykyaikaistenkin vesienkäsittelyrakenteiden läpi ja ohi pääsee edelleen sekä kiintoainetta että pienemmiksi partikkeleiksi liuennutta orgaanista ainetta, ravinteita,happamoittavia aineita sekä metalleja.
Orgaanisen aineen kuormittavuutta ei muuten yleisesti ottaen vuosikuormitustasolla arvioida, vaikka nämä ns humusaineet edustavat yli 9/10 orgaanisen aineen kokonaismäärästä. Humushiukkaset imuroivat tehokkaasti mm fosforia vielä matkallaankin kohti vesistöjä. Mikrobilinkin kautta humusaineet ovat käytettävissä vesistön ravintoverkoissa ja humusaineisiin sitoutuneitakin aineita päätyy takaisin kiertoon. Vesistössä biologinen aktiivisuus lisääntyy, mikrobit ja levät hurraavat.
Mömmöt joko jäävät ensimmäisiin altaisiin tai jatkavat matkaansa järven läpivirtauksista riippuen ja se ruskea vesi valtaa alaa vähitellen alempaa ja alempaa alapuolisia vesistöjä.
Vesiensuojelurakenteet eivät toimi vakaasti eivätkä hyvällä teholla. Pintavalutuskenttien teho vaihtelee todella paljon, kentät voivat jopa päästää ravinteita ja humusaineita läpi. On arpapeliä millaisen kentän turvetuotanto onnistuu rakentamaan ja kun kentän kasvillisuus kyllästyy, vähenee myös kentän pidätyskyky. Samaan aikaan turvesuolla edetään kohti maatuneimpia kerroksia ja kuormittavuus kasvaa.
Jokainen joka on vähänkin perehtynyt velvoitetarkkailun käytänteisiin ymmärtää, miten hetkittäisen vedenlaatuanalyysin ulottumattomiin jää lukuisa määrä tekijöitä, jotka vaihtelevat ja vaikuttavat kuormitukseen. Ja minkälaisia virheitä keskiarvoistamiseen liittyy. Tietäköhän Itä-Suomalainen, että suurin osa soista on tuotannossa ilman mitään tarkkailua! Se on tosiasia, joka täysin hämärtyy esimerkiksi Vapon vesiosaaminen on vahvuutemme kampanjoinnissa, joka on kertakaikkista valhetta.
Todistettua on lisäksi, että soiden kuormittavuus on varsin erilaista. Kun päästömääriä arvioidaan keskiarvoistaen ja yleistäen, ollaan jälleen arpapelissä. Miten mahtaakin sattua kohilleen.
Lisäksi merkille pantavaa on lupahakemusten yhteydessä ilmenevä lukujen pyöristys. Kun mg/l päästömäärää muutetaan virtaaman avulla päästöksi kg/ha/ vuosi saadaan kertoa sen verran monikymmentuhatkertaisesti, että sopivasti pyöristämällä saadaan lopputuloksiin tuhansien kilojen eroja. Luvanhakija pyöristelee niin kuin itse tahtoo ja käyttää ominaiskuormitustietoja sieltä mistä itse tahtoo ja etsii virtaamatietojakin tarkoitushakuisesti. Näihinkin virheisiin muistuttajat sitten saavat käydä käsiksi.
Vesistöjen lähtötilanne arvioidaan huonosti ja huolimattomasti tai todetaan tyyliin huono se on, joten ei tämäkään toiminta sitä nyt enää huononna.Vesistön ekologiassa tapahtuvia muutoksia ei tarkkailla eikä raportoida.
Kiintoainemäärä ilmoitetaan kuiva-aineena. Turvetuotannon kiintoaine on
turvetta, jonka ominaispaino kuivana n. 70 kg/m3. Kun tämä kuiva-aine joutuu tekemisiin veden kanssa, se ottaa 10- kertaisen tilavuuden. 70 kg kuiva-ainetta vie siis kastuessaan tilaa 70 m3 ja on silloin vielä ihan sitä ihteään.
Tosiasiassahan aines ottaa tilaa paljon enemmän, koska se ei veteen päästessään pysy näin sakeana. Kun kiinto-ja humusaineet pilkkoutuvat edelleen, ne ottavat myös aina vain enemmän tilaa. Tilan tarve tuhatkertaistuu nopeassa tahdissa.
Jos siis esimerkiksi jonkin pienehkön suon arpomalla saatu kiintoainekuormitus tuotantovaiheessa olisi 1500 kg /v, se merkitsisi että 1500 kg kuiva-ainetta veisi 22m3. Kun kuiva-aine kastuessaan ottaa 10 kertaisen tilan, 22m3 onkin 220m3 eli kymmenkunta säiliörekkaa perävaunuineen täyttä mönjää. Kun tämä lasti sitten lasketaan kerran kuussa jonnekin muutaman kymmenen hehtaarin matalaan pikkujärveen seuraavat 40-50 vuotta, aletaan myös pikkuhiljaa havaita, että sotkua tulee. Lasti järvessä alkaa hajoamisen myötä vallata tilaa edelleen ja muodostaa lilluvaa hetteikköä aluksi laskujoen suulle sitten vähitellen laajemmalle ja laajemmalle ja riippuen järven virtauksista tai tuulisuudesta mönjä alkaa ajautua myös eri puolille rantoja tai alapuolisten vesistöjen iloksi tai sitten osittain sedimentoituu ja jää mataloittamaan järveä. Ja tämä ajatusleikki oli vain kiintoaineen osalta. Vielä 9/10 lisää orgaanista ainetta jäi laskematta mukaan. Se kulkee värjäten vettä, tummentaen, flokkiintuen isommiksi partikkeleiksi, vinouttaen eliörakennetta, ruokkien limoittumista ja bakteerikannan kasvua, haitaten kalojen ja muiden eliöiden elämää, kuluttaen happea ja sedimentoituen jossain vaiheessa jonnekin ja muodostaen ravinnevarastoja, jotka järven kuormituskyvyn ylittyessä alkavat purkaa ravinteita kiihtyvällä tahdilla vesistöihin ja aiheuttavat rehevöitymistä ylläpitävän noidankehän syntymisen.
Mitään ei vielä puhuttu siitä, että virtaamapiikit synnyttävät monikymmenkertaisia lisäpäästöjä tai että jo pienillä virtaaman lisäyksillä orgaanisen aineen kuormat kasvavat reilusti tai että tuotannonaikaisia analyysejä tehdään vähän ja että kunnostustoimenpiteet kentillä aiheuttavat runsaita sykäyksiä tai että turpeet ja suot ovat erilaisia.
Metsäojitetut suomaat tuovat vielä oman lisänsä kuormitukseen, koska turvepohja ona maatuneempaa ja mahdollisesti myös lannoitettua.
Ja jos joskus sitten yritetään ennallistaa, saadaan uudet kuormituspiikit vesistöön. Ennallistaminen on vesistöille myös erittäin raskasta toimintaa. Järvien kunnostukset puolestaan äärettömän kallista ja hidasta ja usein myös toivotonta puuhaa.
Lupahakemukset tehdään kopioiden ja liimaten. Pahimmillaan lupahakemuksiin jää kokonaan toisen suoalan nimi kummittelemaan. Turvetuotanto keikastelee yhdellä prosentillaan, vaikka on alueita, joissa lähestulkoon kaikki suoksi ymmärrettävät maat on kaapittu ja jokainen sivutie johtaa aakealla raiskiolle. Todellisuudessa käyttöönotettu ala voi lähennellä 20%. Ne suomaat, jotka ovat jäljellä ovat sellaisia pieniä saarekkeita, joita on vaikea suoksi edes tunnistaa.
Suot eliöineen ovat hätätilassa. Se on fakta, jota myös luonnontieteellistä tietoa omaava kansainvälinen tiedeyhteisö meille huutaa. Metsäkanalinnut ovat vähentyneet dramaattisesti koko vimmaisan ojituksen seurauksena, lukuisat eliöt kärsivät. Metsät kasvavat haperoa puuta.
Hiilidioksidi ja vielä pahemmat kasvihuonekaasut pääsevät vaikuttamaan ilmakehään.
Itä- Suomalaiselle olisi siis faktaa tarjolla. Mutta turpeenhyödyntäjät eivät jaksa keskittyä, lukea ja omaksua tietoa. Siitä syystä näille palstoille ei kerta kaikkiaan jaksa kirjoittaa ja perustella sivukaupalla turhaan. Turvemyönteisesti suhtautuvilla on aina jokin erityinen oma lehmä ojassa. Milloin työpaikka, milloin halvempi kaukolämpö, milloin mitäkin. Rakennemuutosta vastustetaan kaikin halpamaisinkin keinoin ja inhottavin letkautuksin.
Väistämättä on tulossa aika, jolloin haittojen ilmeneminen alkaa olla niin selvää, että turpeenkäyttö on tiensä päässä. Miten kauan siihen vielä menee ja millaista tuhoa ympäristössä vielä ehditään saada aikaan ahneuden ja ymmärtämättömyyden vuoksi, aika näyttää. Luopumalla hiukan nopeammin säästettäisiin kustannuksia ja panostettaisiin aidosti uusiutuvien energiankäyttömuotojen kehittämiseen. Nyt pidetään kynsin hampain kiinni oikeudesta tehdä niitä virheitä, jotka jo virheiksi tiedetään.
Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
#495: Itä-Suomalainen - Re: Re: Ulkopuolisin silmin
Turpeen tarve tulevaisuudessa ja sen ottamispaikat joutuvat uudelleen arvioitavaksi, kun saamme ne reilut parituhatta turveteollisuuden saastuttamaa kuvaa kasattua ja toimitettua päättäjiemme harkittavaksi, kannattaako niiden takia menettää vielä puhtaiden vesien maineessa olevan Suomen maine keskieurooppalaisten silmissä. Samalla siinä kyseenalaistuu päättäjiemmekin kyky hoitaa vesistö-politiikkaa.
Päättäjille annetaan mahdollisuus tehdä pikaisia päätöksiä, tai nuo kuvat joutuvat Eurooppalaisten lehtien palstoille. Haitoista kärsijät kerätkäähän uusia kuvia, ei tätä koitosta ole vielä hävitty. Hyssyttelemällä ja suojelemalla vesistöjemme mainetta, annammme tuhota loputkin vesistömme, sillä rahanahne turveteollisuus ja valtiovalta, ei kaihda keinoja jatkaa sielläkin, missä puhtaimmat vesistömme sijaitsevat. Valitettavasti vieläkin meillä Suomalaisilla on tarvetta esittää parempaa mitä todellisuudessa on, niin tässäkin järviasiassa halutaan suojella turisti ja matkailu-alaa, joka on ymmärrettävää, mutta ymmärrettävä on myös se, ettei meillä ole tällä menolla kymmenenvuoden päästä matkailuun kelvollisia vesiä turvetuotantoalueilla. Puulan suurella Simpiän selälläkin verkot limottuivat viimekesänä.
Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
#503: Pauli Pajunen - Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
Kissa onnistui lähettämisessä erinomaisesti, mutta saahan tuosta joten kuten selvää.
Re: Perusteltua vastustusta
#502: Yrittää jaksaa - Perusteltua vastustusta
Asiaa! Tähän voi vain lisätä, että menkää puolustajat itse katsomaan paikanpäälle.
Sähköinen allekirjoitus
Näille adressit.com foorumeille olisi kaikkein parasta saada käyttöön sähköinen allekirjoitus.
Se tulisi muuttamaan, varsinkin noiden turpeen puolustajien, usein melko perusteettomia lausuntoja, jotka ammutaan nimimerkin takaa.
Ja toisihan se myös itse adressille enempi uskottavuutta, kun allekirjoittajan henkilöllisuus olisi varmistettu.
Re: Sähköinen allekirjoitus
#507: Taisto Holla, Mieskonmäki - Sähköinen allekirjoitus
Just näin kuin Taisto sanoo! Jos on ihan itse(!) jotain mieltä asioista, niin mikä pelottaa oman nimen käytössä? Eri juttu tietenkin on, jos referoi esim. turveyhtiöiden "tiedotteita". Tekstin sisällön perusteella usein näkee mistä "tiedotteesta ne on suurena totuutena" napattu, monasti jopa karkeita asiavirheitä myöden.
Nimettömänä julkaistuissa teksteissä on harmillista liian usein esiintyvä, eri tavalla ajattelevia solvaava kielenkäyttö. Sellainen tosin kääntyy (onneksi) solvaajan omaa sidosryhmää vastaan. Toki kiireessä joskus tulee itsekin kirjoitetuksi hiukan hintelällä harkinnalla, mutta omalla nimellä niistä on helppo ottaa vastuu.
Re: Sähköinen allekirjoitus
#507: Taisto Holla, Mieskonmäki - Sähköinen allekirjoitus
Olen samaa mieltä kanssasi että henkilöllisyys olisi hyvä olla varmistettu. Mutta siinä en ole laisinkaan samaa mieltä kun kirjoitit että turpeen käytön puolustajat nimimerkin takaa kirjoittavat. Mitenkäs suhtaudut siihen, että turpeen käytön vastustajien puolelta myös kirjoitetaan nimimerkin takaa. Usein pelkkä -vieras-, tai hyvin usein -Ranex- tai -Rex- ja mitä kaikkea siellä onkaan ollut. Jälleenkö kohdistat kritiikin vain turpeen käytön puolustajille. Eikö tasavertaisuus olisi myös tällä keskustelupalstalla tarpeellista ja myös oikeudenmukaista?
Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
Kiitos Paulille (ja kisulle) aktiivisuudestasi kuvien ym. materiaalin keruusta. Olen jo ehtinyt ottaa varas-
lähdön Eurooppaan; laitoin nimittäin useamman saksalaisen ja brittilehden osoitteisiin menemään
kuvia teksteineen tästä tuhansien järvien maan tavasta vaalia arvokkaita vesistöjään.
Meidän luontoamme ja nimenomaan vesistöjä todella arvostetaan maailmalla, Lapin ohella ne luovat
koko kuvan Suomesta matkailumaana. Tuohon mielikuvaan olisi mahtunut myös luonnonvaraiset suot
kaikkine arvokkaine antimineen, eläimistöineen ja kasvillisuuksineen. Mutta valitettavasti sitä ei ole osattu
hyödyntää.
Kumpa olisi toimittu edes hitusen järkevämmin soita turvetuotantoon otettaessa, huolehdittu samalla
alapuolisten vesistöjen kunnosta rakentamalla alusta asti toimivia puhdistussysteemejä estämään sinne
kuulumattomien ainesten pääsy! Tekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisten 40 vuoden aikana, turve-
tuottajat eivät ole kuitenkaan saaneet/halunneet saada muutosta aikaan eivätkä halua edelleenkään niin
tehdä vedoten suuriin kustannuksiin. Siispä en ollenkaan ihmettele turpeennoston suurta vastustusta,
Vapo + muut turvetuottajat ovat itse vastuuttomilla teoillaan aiheuttaneet tämän vastarinnan. Valtiovallan
edelleen jatkuvalla tuella tämä vastuuton vesien ja soiden tuhoaminen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Viis
kansalaisten mielipiteistä!
Toivon todella, että saamme näkyvyyttä maissa, joista suuri osa seuraavankin lomasesongin turisteista
saapuu. Luonto- ja elämysmatkailu on tänä päivänä kova matkailuvaltti, lisättäköön siihen turvemössöä
tarjoava mökkiranta vähemmän uimaan houkuttelevine vesineen ja pusikoituneine rantoineen, puhumatta-
kaan olemattomista onkisaaliista. Sehän alkaakin olla jo survival-matkailua parhaimmillaan!
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
#512: Ulla-Maija Heikkonen - Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
Ulla-Maija olet tehnyt työtä, jolla voimme vaikuttaa turvetuotantoon.
Niin kauan, kun entiset tuhot on näkyvissä, ei uusia lupia tulisi myöntää.
Tiedän, ettei tällaisesta tekstistä kaikki tykkää, mutta mitä me saavutamme, jos yritämme
suojella vesiemme mainetta, jotka tällä menolla rapakoituvat Vapon ja muidenkin toimesta?
On väläytetty kuvakirjojen tekemistä, jotka on paikallaan kesäisillä toreilla turistiaikaan.
Ryhtykäähän miettimään, kuka alkaa kääntämään Saksa, Englanti, Ranska ja Venäjä.
Kohdentamalla kuntakohtaisilla kuvilla, pystymme vaikuttamaan kuntien päätöksiin.
Yksi kuva puhukoon enemmän, kuin tuhat riideltyä sanaa.
Lisäksi olen miettinyt saataisko kerättyä kuvia kuntakohtaisesti, missä turvetuotanto vaikuttaa?
Itse aion uhrata muutamat ilmoitusrahat lehtiin, jonka lisäksi käyn kuvaamassa, turve-haittoja.
Katsotaan sitten onko jääräpäisillä turpeen-puolustajilla ja päättäjillä vara tuhota Suomen vedet.
Ydinvoiman vaarallisuus lisää kotimaisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa
Japanissa tilanne muutamissa ydinreaktoreissa on hyvin kriittinen, kuten kaikki tietää. Tämä on jo huolestuttanut maiden hallituksia eri puolilla maapalloa. Saksassa jäädytettiin hanke, jossa ydinvoimaloiden lupia käyttölupien pidentämiseksi olisi myönnetty. Suomessa spekuloidaan jo että Fortum ei ehkä tule saamaan jatkossa lupaa uudelle reaktorille. Tämä lupahan jo periaatteessa on kulisseissa annettu yhtiölle.
Summa summaarum, tämä kaikki tietää uutta mylläkkää Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuissa ja valinnoissa. Kotimaisen energian osuus tulee silloin väistämättä nousemaan ja vieläpä melko nopeasti. Turpeen käyttö tulee näiden ratkaisujen myötä lisääntymään nykyisestä. Sitä tarvitaan kaukolämpöä tuottamaan yhdessä muiden kotimaisten kiinteiden polttoaineiden kanssa. Samalla saadaan teollisuuden kipeästi kaipaamaa sähköä. Tällaiseen monipuoliseen kotimaisen energian käyttöön lähes kaikki puolueet, vihreitä lukuunottamatta, ovat sitoutuneet ohjelmissaan.
Turvekylpy
seilaavat ympäri järveä ja voimakkaan tuulen
seurauksena vesi on käyttökelvotonta turve-
sotkua jota ei voi käyttää edes pesuvetenä.
Lapsuudessani 60 v sitten vesi oli juomakelpoista.Ympäristörikos jatkuu läheisellä suolla ,mikäli KOH sitä keskeytä.
Jättäkää suot rauhaan
toiminnalle STOP.Lopettakaa ympäristörikoksen
jatkaminen.
Turveteollisuus valitsi uuden puheenjohtajan
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2011-03-18/pdfs/article_9_7.pdf
Vapon valta sai nyt väistyä.
Turpeen vastustajat facebookissa
http://www.facebook.com/group.php?gid=107358445968489&v=info#!/group.php?gid=32371632433&v=info
On varmaan yksi monista turpeenvastustaja ryhmistä.
YLEn vaalikone
http://yle.fi/vaalikone11/index.php
Turvekysymys on nro 21, käykääpä katsomassa mitä eri puolueet on turpeesta mieltä.
Vaikuttaminen
Joutsan tilaisuus selkeytti entisestään vaikutusmahdollisuutta turveasiassa,
missä Vapo, Valtio, Kunnat, Sähkö, ja lämpöyhtiöt toimivat yhteisen edunsa
vaalimiseksi, niin yksittäisten ihmisten mahdollisuus puolustaa etujaan tätä
yhtälöä vastaan on olematon, "koska yhteisen edun nimissä" (muka) sallitaan
turmella yksityistä omaisuutta.
Mitä jääkään kuntalaisten mahdollisuudeksi puolustautua? Näkisin näin.
Kuvatkaa ja kerätkää kuntanne saastepisteet, joista kasataan yhteinäinen,
kuvin ja tekstein raportoitu tietoisku, mikä toimitetaan koti-kuntaan, maininnalla
nämä asiat saatava kuntoon, tai tulemme hoitamaan asiat julkisuuden myötä.
Kuinka monella kunnalla on vara menettää puhtaan luonnon maine julkisuuden myötä.
Sama tulee koskemaan Valtiotakin, jollei muutosta saada muuten aikaan, niin Suomi
menettää tämänkin tason puhtaan Suomen maineen.
Pohjoista Voimaa
Jos Oulussa ei käytettäisi kotimaisia raaka-aineita niin ainoa vaihtoehto sen tilalle olisi käyttää jopa maapallon toiselta puolelta saakka laivoilla rahdattua kivihiiltä. Se vaihtoehto ei varmasti olisi kansantalouden eikä voimantuottajan eikä liioin yksittäisen yrityksen tai yksityisen asunnon omistajan kannalta millään tavalla järkeväksi luokiteltua toimintaa. Onneksi Oulun päättäjät ovat tajunneet tämän ja käyttävät kaupungin voimalaitoksissa maakunnan omaa energiaa.
http://www.oulunenergia.fi/energiatuotanto/toppilan_voimalaitokset
Näin näen
Kyyn selkää kuvaa vesi Haukivuoren. Saa Rauhajärvi pilatun veden nuoren.
Saa turmeluksen rannat Läsäkosken, jää lohen kutu kesken.
Kärsijät päätä seinään hakkaa, kun Vapo pöyryn tutkimuksen eteen nakkaa.
Tutkittu on tarkkaan suota, ei kärsijät siihe luota.
Vesi siinä hyvältä näyttää, kaikki määräykset täyttää,
vaan toisin järven puolla, tahtoo siellä kala kuolla.
Kutupaikat moska täyttää, Vapo isomman oikeutta käyttää.
Pöyryn lehmä mylvii nälän lailla, jos suot on kaivamista vailla.
Jää suunitelmat puolitiehen, jos vastustus vie lopputiehen.
Polttolaitoksia suunitella täytyy, muuten yhteinen bisnes räytyy.
Yhdessä on kunnat, Valtio ja Vapo, käy suolla turvekato.
Kuitenkin on tultu lopputiehen liedan, peittää muta monen hyvän hiedan.
Ei tuhota voi Suomeamme tällä lailla, on suunitelmat mieltä vailla.
Turvetuottajat vastuullisesti mukana
Uuden suo- ja turvemaastrategian linjausten mukaan energiatuotantoon soveltuva alue pieneni 521 000 hehtaariin. Aiemmin GTK on arvioinut että Suomessa on teknis-taloudellisesti mahdollista käyttää turvetuotantoon noin 1,2 miljoonaa hehtaaria. Valinnanvara soissa pienenee siis merkittävästi.
Turvetuottajat sitoutuvat strategian linjauksiin. Tuossakin nähdään hyvin kuinka alalla on halua osoittaa yhteiskuntavastuuta ja ympäristövastuuta. Tähän vastuun kantamiseen niveltyy myös ympäristöministeriön kanssa aloitetut neuvottelut, missä sovitaan turvetuottajien jo hallussa olevista soista, jotka todetaan luontoarvoiltaan merkittäviksi. Näistä alueista neuvotellaan ja mahdollisuuksien mukaan vaihdetaan toisiin auoalueisiin joissa luontoarvoja ei ole ja jotka kuitenkin soveltuvat turvetuotannolle.
Selvityksessä käy hyvin ilmi se, kuinka tärkeäksi turve kaikkine käyttömuotoineen todetaan Suomessa jatkossakin. Turve-energiaa tarvitaan tulevaisuudessa ja strategiassa määritellään turvetuotannon tarpeet aina vuoteen 2050 saakka.
| This discussion has been closed. |
Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
#499: Kemistä - Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin
Toivottavasti tulee sinne Kemiin ja jää viimeiseksi ikäänkuin monumentiksi jälkipolville, eikä tule tänne Keski-Suomeen saastuttamaan entisten syntien päälle.
Siellä kemissä kun on ennestään paperi- ja sellutehtaita, niin sinne tuollaisen supersaastuttajan päästöt mahtuu vielä varsin mainiosti.