IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.

Taisto Holla, Mieskonmäki

#501 Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

10.03.2011 18:50

#499: Kemistä - Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin  

Toivottavasti tulee sinne Kemiin ja jää viimeiseksi ikäänkuin monumentiksi jälkipolville, eikä tule tänne Keski-Suomeen saastuttamaan entisten syntien päälle.

Siellä kemissä kun on ennestään paperi- ja sellutehtaita, niin sinne tuollaisen supersaastuttajan päästöt  mahtuu vielä varsin mainiosti.

Yrittää jaksaa
Vieras

#502 Perusteltua vastustusta

10.03.2011 19:44

Itä-Suomalaiselle voin vakuuttaa, että turvetuotannon vastustajia ei todellakaan ole vain kahta. Mikäli asiasta on epäselvyyttä, kehotan tutkimaan vaikka ympäristölupapäätöskäsittelyjä, joita lukemalla voi saada pienen aavistuksen siitä, miten laajaa vastustus on. Lisäksi ympäristölupakäsittelyistä voi löytää niitä faktoja, joihin vetoamalla aina silloin tällöin ympäristöluvan saanti saadaan myös estetyksi. Pahimmillaan ympäristövastuullinen turvetuotantomme jahtaa lupaa uudelleen ja uudelleen. Juuri yksi takkiinsa saanut lupakäsittely on kestänyt kaikkiaan 16 vuotta!
Turvetuotannon aiheuttamat haittavaikutukset vesistöille on kiistatta nähty. Niitten osalta voi löytää faktatietoa ympäristöhallinnon sivuilta ja vesienhoitosuunnitelmista. Kun mittakaavaa laajennetaan tarpeeksi suureksi voidaan todeta että esimerkiksi Euroopan mittakaavassa turvetuotannosta ei vesistöille juuri haittaa ole. Mutta kun tullaan riittävän lähelle päästölähdettä, voidaan todeta, että vaikutukset tuntuvat. Pahimmillaan yli 40 vuottakin kestävän tuotannon aikana nykyaikaistenkin vesienkäsittelyrakenteiden läpi ja ohi pääsee edelleen sekä kiintoainetta että pienemmiksi partikkeleiksi liuennutta orgaanista ainetta, ravinteita,happamoittavia aineita sekä metalleja.
Orgaanisen aineen kuormittavuutta ei muuten yleisesti ottaen vuosikuormitustasolla arvioida, vaikka nämä ns humusaineet edustavat yli 9/10 orgaanisen aineen kokonaismäärästä. Humushiukkaset imuroivat tehokkaasti mm fosforia vielä matkallaankin kohti vesistöjä. Mikrobilinkin kautta humusaineet ovat käytettävissä vesistön ravintoverkoissa ja humusaineisiin sitoutuneitakin aineita päätyy takaisin kiertoon. Vesistössä biologinen aktiivisuus lisääntyy, mikrobit ja levät hurraavat.
Mömmöt joko jäävät ensimmäisiin altaisiin tai jatkavat matkaansa järven läpivirtauksista riippuen ja se ruskea vesi valtaa alaa vähitellen alempaa ja alempaa alapuolisia vesistöjä.

Vesiensuojelurakenteet eivät toimi vakaasti eivätkä hyvällä teholla. Pintavalutuskenttien teho vaihtelee todella paljon, kentät voivat jopa päästää ravinteita ja humusaineita läpi. On arpapeliä millaisen kentän turvetuotanto onnistuu rakentamaan ja kun kentän kasvillisuus kyllästyy, vähenee myös kentän pidätyskyky. Samaan aikaan turvesuolla edetään kohti maatuneimpia kerroksia ja kuormittavuus kasvaa.
Jokainen joka on vähänkin perehtynyt velvoitetarkkailun käytänteisiin ymmärtää, miten hetkittäisen vedenlaatuanalyysin ulottumattomiin jää lukuisa määrä tekijöitä, jotka vaihtelevat ja vaikuttavat kuormitukseen. Ja minkälaisia virheitä keskiarvoistamiseen liittyy. Tietäköhän Itä-Suomalainen, että suurin osa soista on tuotannossa ilman mitään tarkkailua! Se on tosiasia, joka täysin hämärtyy esimerkiksi Vapon vesiosaaminen on vahvuutemme kampanjoinnissa, joka on kertakaikkista valhetta.
Todistettua on lisäksi, että soiden kuormittavuus on varsin erilaista. Kun päästömääriä arvioidaan keskiarvoistaen ja yleistäen, ollaan jälleen arpapelissä. Miten mahtaakin sattua kohilleen.
Lisäksi merkille pantavaa on lupahakemusten yhteydessä ilmenevä lukujen pyöristys. Kun mg/l päästömäärää muutetaan virtaaman avulla päästöksi kg/ha/ vuosi saadaan kertoa sen verran monikymmentuhatkertaisesti, että sopivasti pyöristämällä saadaan lopputuloksiin tuhansien kilojen eroja. Luvanhakija pyöristelee niin kuin itse tahtoo ja käyttää ominaiskuormitustietoja sieltä mistä itse tahtoo ja etsii virtaamatietojakin tarkoitushakuisesti. Näihinkin virheisiin muistuttajat sitten saavat käydä käsiksi.
Vesistöjen lähtötilanne arvioidaan huonosti ja huolimattomasti tai todetaan tyyliin huono se on, joten ei tämäkään toiminta sitä nyt enää huononna.Vesistön ekologiassa tapahtuvia muutoksia ei tarkkailla eikä raportoida.

Kiintoainemäärä ilmoitetaan kuiva-aineena. Turvetuotannon kiintoaine on
turvetta, jonka ominaispaino kuivana n. 70 kg/m3. Kun tämä kuiva-aine joutuu tekemisiin veden kanssa, se ottaa 10- kertaisen tilavuuden. 70 kg kuiva-ainetta vie siis kastuessaan tilaa 70 m3 ja on silloin vielä ihan sitä ihteään.
Tosiasiassahan aines ottaa tilaa paljon enemmän, koska se ei veteen päästessään pysy näin sakeana. Kun kiinto-ja humusaineet pilkkoutuvat edelleen, ne ottavat myös aina vain enemmän tilaa. Tilan tarve tuhatkertaistuu nopeassa tahdissa.
Jos siis esimerkiksi jonkin pienehkön suon arpomalla saatu kiintoainekuormitus tuotantovaiheessa olisi 1500 kg /v, se merkitsisi että 1500 kg kuiva-ainetta veisi 22m3. Kun kuiva-aine kastuessaan ottaa 10 kertaisen tilan, 22m3 onkin 220m3 eli kymmenkunta säiliörekkaa perävaunuineen täyttä mönjää. Kun tämä lasti sitten lasketaan kerran kuussa jonnekin muutaman kymmenen hehtaarin matalaan pikkujärveen seuraavat 40-50 vuotta, aletaan myös pikkuhiljaa havaita, että sotkua tulee. Lasti järvessä alkaa hajoamisen myötä vallata tilaa edelleen ja muodostaa lilluvaa hetteikköä aluksi laskujoen suulle sitten vähitellen laajemmalle ja laajemmalle ja riippuen järven virtauksista tai tuulisuudesta mönjä alkaa ajautua myös eri puolille rantoja tai alapuolisten vesistöjen iloksi tai sitten osittain sedimentoituu ja jää mataloittamaan järveä. Ja tämä ajatusleikki oli vain kiintoaineen osalta. Vielä 9/10 lisää orgaanista ainetta jäi laskematta mukaan. Se kulkee värjäten vettä, tummentaen, flokkiintuen isommiksi partikkeleiksi, vinouttaen eliörakennetta, ruokkien limoittumista ja bakteerikannan kasvua, haitaten kalojen ja muiden eliöiden elämää, kuluttaen happea ja sedimentoituen jossain vaiheessa jonnekin ja muodostaen ravinnevarastoja, jotka järven kuormituskyvyn ylittyessä alkavat purkaa ravinteita kiihtyvällä tahdilla vesistöihin ja aiheuttavat rehevöitymistä ylläpitävän noidankehän syntymisen.
Mitään ei vielä puhuttu siitä, että virtaamapiikit synnyttävät monikymmenkertaisia lisäpäästöjä tai että jo pienillä virtaaman lisäyksillä orgaanisen aineen kuormat kasvavat reilusti tai että tuotannonaikaisia analyysejä tehdään vähän ja että kunnostustoimenpiteet kentillä aiheuttavat runsaita sykäyksiä tai että turpeet ja suot ovat erilaisia.

Metsäojitetut suomaat tuovat vielä oman lisänsä kuormitukseen, koska turvepohja ona maatuneempaa ja mahdollisesti myös lannoitettua.
Ja jos joskus sitten yritetään ennallistaa, saadaan uudet kuormituspiikit vesistöön. Ennallistaminen on vesistöille myös erittäin raskasta toimintaa. Järvien kunnostukset puolestaan äärettömän kallista ja hidasta ja usein myös toivotonta puuhaa.

Lupahakemukset tehdään kopioiden ja liimaten. Pahimmillaan lupahakemuksiin jää kokonaan toisen suoalan nimi kummittelemaan. Turvetuotanto keikastelee yhdellä prosentillaan, vaikka on alueita, joissa lähestulkoon kaikki suoksi ymmärrettävät maat on kaapittu ja jokainen sivutie johtaa aakealla raiskiolle. Todellisuudessa käyttöönotettu ala voi lähennellä 20%. Ne suomaat, jotka ovat jäljellä ovat sellaisia pieniä saarekkeita, joita on vaikea suoksi edes tunnistaa.
Suot eliöineen ovat hätätilassa. Se on fakta, jota myös luonnontieteellistä tietoa omaava kansainvälinen tiedeyhteisö meille huutaa. Metsäkanalinnut ovat vähentyneet dramaattisesti koko vimmaisan ojituksen seurauksena, lukuisat eliöt kärsivät. Metsät kasvavat haperoa puuta.

Hiilidioksidi ja vielä pahemmat kasvihuonekaasut pääsevät vaikuttamaan ilmakehään.

Itä- Suomalaiselle olisi siis faktaa tarjolla. Mutta turpeenhyödyntäjät eivät jaksa keskittyä, lukea ja omaksua tietoa. Siitä syystä näille palstoille ei kerta kaikkiaan jaksa kirjoittaa ja perustella sivukaupalla turhaan. Turvemyönteisesti suhtautuvilla on aina jokin erityinen oma lehmä ojassa. Milloin työpaikka, milloin halvempi kaukolämpö, milloin mitäkin. Rakennemuutosta vastustetaan kaikin halpamaisinkin keinoin ja inhottavin letkautuksin.

Väistämättä on tulossa aika, jolloin haittojen ilmeneminen alkaa olla niin selvää, että turpeenkäyttö on tiensä päässä. Miten kauan siihen vielä menee ja millaista tuhoa ympäristössä vielä ehditään saada aikaan ahneuden ja ymmärtämättömyyden vuoksi, aika näyttää. Luopumalla hiukan nopeammin säästettäisiin kustannuksia ja panostettaisiin aidosti uusiutuvien energiankäyttömuotojen kehittämiseen. Nyt pidetään kynsin hampain kiinni oikeudesta tehdä niitä virheitä, jotka jo virheiksi tiedetään.

Pauli Pajunen
Vieras

#503 Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

10.03.2011 20:51

#495: Itä-Suomalainen - Re: Re: Ulkopuolisin silmin  

 Turpeen tarve tulevaisuudessa ja sen ottamispaikat joutuvat uudelleen arvioitavaksi,                                  kun saamme ne reilut parituhatta turveteollisuuden saastuttamaa kuvaa kasattua ja                          toimitettua päättäjiemme harkittavaksi, kannattaako niiden takia menettää vielä puhtaiden                      vesien maineessa olevan Suomen maine keskieurooppalaisten silmissä.                                                          Samalla siinä kyseenalaistuu päättäjiemmekin kyky hoitaa vesistö-politiikkaa.    

Päättäjille  annetaan mahdollisuus tehdä pikaisia päätöksiä, tai nuo kuvat joutuvat                    Eurooppalaisten  lehtien palstoille.                                                                                                               Haitoista kärsijät kerätkäähän uusia kuvia, ei tätä koitosta ole vielä hävitty.                                                                                                                                                                                                                                                                                                   Hyssyttelemällä ja suojelemalla vesistöjemme mainetta, annammme tuhota loputkin                          vesistömme, sillä rahanahne turveteollisuus ja valtiovalta, ei kaihda keinoja jatkaa sielläkin,                       missä puhtaimmat vesistömme sijaitsevat.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Valitettavasti vieläkin meillä Suomalaisilla on tarvetta esittää parempaa mitä todellisuudessa                           on, niin tässäkin järviasiassa halutaan suojella turisti ja matkailu-alaa, joka on ymmärrettävää,                          mutta ymmärrettävä on myös se, ettei meillä ole tällä menolla  kymmenenvuoden päästä                       matkailuun kelvollisia vesiä turvetuotantoalueilla.                                                                                             Puulan suurella Simpiän selälläkin verkot limottuivat viimekesänä.

     

 

Pauli Pajunen
Vieras

#504 Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

10.03.2011 21:33

#503: Pauli Pajunen - Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin  

 Kissa onnistui lähettämisessä erinomaisesti, mutta saahan tuosta joten kuten selvää. 

ranex
Vieras

#505

10.03.2011 22:45

Erinomainen info pläjäys yrittää jaksaa. Varaudu jo että saat kohta kuulla prikulleen samaa soopaa, millä aina tämä soppa hämmennetään tuollaisen perustellun hyvän kirjoituksen jälkeen. Kuvia olisi tarkoitus keväällä mennä ottamaan paristakin suosta. Erinomainen idea tuo kuvien kerääminen. Siinä sitä sitten taas saa kuulla kuinka metsien ojituksen ovat ainoa syy vallitsevaan tilaan.
Rex
Vieras

#506 Re: Perusteltua vastustusta

11.03.2011 08:03

#502: Yrittää jaksaa - Perusteltua vastustusta

Asiaa! Tähän voi vain lisätä, että menkää puolustajat itse katsomaan paikanpäälle.

Taisto Holla, Mieskonmäki

#507 Sähköinen allekirjoitus

11.03.2011 08:45

Näille adressit.com foorumeille olisi kaikkein parasta saada käyttöön sähköinen allekirjoitus.
Se tulisi muuttamaan, varsinkin noiden turpeen puolustajien, usein melko perusteettomia lausuntoja, jotka ammutaan nimimerkin takaa.
Ja toisihan se myös itse adressille enempi uskottavuutta, kun allekirjoittajan henkilöllisuus olisi varmistettu.

Martti Peltola

#508 Re: Sähköinen allekirjoitus

11.03.2011 09:28

#507: Taisto Holla, Mieskonmäki - Sähköinen allekirjoitus

Just näin kuin Taisto sanoo! Jos on ihan itse(!) jotain mieltä asioista, niin mikä pelottaa oman nimen käytössä? Eri juttu tietenkin on, jos referoi esim. turveyhtiöiden "tiedotteita". Tekstin sisällön perusteella usein näkee mistä "tiedotteesta ne on suurena totuutena" napattu, monasti jopa karkeita asiavirheitä myöden.

Nimettömänä julkaistuissa teksteissä on harmillista liian usein esiintyvä, eri tavalla ajattelevia solvaava kielenkäyttö. Sellainen tosin kääntyy (onneksi) solvaajan omaa sidosryhmää vastaan. Toki kiireessä joskus tulee itsekin kirjoitetuksi hiukan hintelällä harkinnalla, mutta omalla nimellä niistä on helppo ottaa vastuu.

Hannu Heinonen

#509 Re: Sähköinen allekirjoitus

11.03.2011 10:11

#507: Taisto Holla, Mieskonmäki - Sähköinen allekirjoitus

Olen samaa mieltä kanssasi että henkilöllisyys olisi hyvä olla varmistettu. Mutta siinä en ole laisinkaan samaa mieltä kun kirjoitit että turpeen käytön puolustajat nimimerkin takaa kirjoittavat. Mitenkäs suhtaudut siihen, että turpeen käytön vastustajien puolelta myös kirjoitetaan nimimerkin takaa. Usein pelkkä -vieras-, tai hyvin usein -Ranex- tai -Rex- ja mitä kaikkea siellä onkaan ollut. Jälleenkö kohdistat kritiikin vain turpeen käytön puolustajille. Eikö tasavertaisuus olisi myös tällä keskustelupalstalla tarpeellista ja myös oikeudenmukaista?

ranex
Vieras

#510

11.03.2011 16:21

Anonyymisti kirjoittelu on perusteltua internetissä. Webissä liikkuu kaiken maailman häiriköitä. Esim en haluaisi saada kymmentä pesukonetta jostain verkkokaupasta, jonkun kiusantekijän lähettämänä jne.
ranex
Vieras

#511

12.03.2011 09:05

Intressien suhteen turpeenvastustajat ja puoltajat ovat eri lähtöviivalla, tässä anonymiteetti asiassa. Vastustajat ovat aina luonnon puolella. Vastustajilla ei ole kytköksiä, ei ainakaan tule mieleen mitään rahallista intressiä, minkä vuoksi kannattaisi salata henkilöllisyys. Samaa ei voi sanoa turpeennoston kannattajista.
Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#512 Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

13.03.2011 10:55

Kiitos Paulille (ja kisulle) aktiivisuudestasi kuvien ym. materiaalin keruusta. Olen jo ehtinyt ottaa varas-

lähdön Eurooppaan; laitoin nimittäin useamman saksalaisen ja brittilehden osoitteisiin menemään

kuvia teksteineen tästä tuhansien järvien maan tavasta vaalia arvokkaita vesistöjään.

Meidän luontoamme ja nimenomaan vesistöjä todella arvostetaan maailmalla, Lapin ohella ne luovat

koko kuvan Suomesta matkailumaana. Tuohon mielikuvaan olisi mahtunut myös luonnonvaraiset suot

kaikkine arvokkaine antimineen, eläimistöineen ja kasvillisuuksineen. Mutta valitettavasti sitä ei ole osattu

hyödyntää.

Kumpa olisi toimittu edes hitusen järkevämmin soita turvetuotantoon otettaessa, huolehdittu samalla

alapuolisten vesistöjen kunnosta rakentamalla alusta asti toimivia puhdistussysteemejä estämään sinne

kuulumattomien ainesten pääsy! Tekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisten 40 vuoden aikana, turve-

tuottajat eivät ole kuitenkaan saaneet/halunneet saada muutosta aikaan eivätkä halua edelleenkään niin

tehdä vedoten suuriin kustannuksiin. Siispä en ollenkaan ihmettele turpeennoston suurta vastustusta,

Vapo + muut turvetuottajat ovat itse vastuuttomilla teoillaan aiheuttaneet tämän vastarinnan. Valtiovallan

edelleen jatkuvalla tuella tämä vastuuton vesien ja soiden tuhoaminen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Viis

kansalaisten mielipiteistä!

Toivon todella, että saamme näkyvyyttä maissa, joista suuri osa seuraavankin lomasesongin turisteista

saapuu. Luonto- ja elämysmatkailu on tänä päivänä kova matkailuvaltti, lisättäköön siihen turvemössöä

tarjoava mökkiranta vähemmän uimaan houkuttelevine vesineen ja pusikoituneine rantoineen, puhumatta-

kaan olemattomista onkisaaliista. Sehän alkaakin olla jo survival-matkailua parhaimmillaan!

 

Pauli Pajunen
Vieras

#513 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

14.03.2011 17:26

#512: Ulla-Maija Heikkonen - Re: Re: Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin  

 Ulla-Maija olet tehnyt työtä, jolla  voimme  vaikuttaa   turvetuotantoon.

Niin kauan, kun entiset tuhot on näkyvissä, ei uusia lupia tulisi myöntää.

Tiedän, ettei tällaisesta tekstistä  kaikki tykkää, mutta mitä me saavutamme, jos yritämme

suojella vesiemme mainetta, jotka tällä menolla rapakoituvat Vapon ja muidenkin toimesta?

On väläytetty kuvakirjojen  tekemistä, jotka on  paikallaan  kesäisillä  toreilla  turistiaikaan.

Ryhtykäähän  miettimään, kuka alkaa kääntämään Saksa, Englanti, Ranska ja Venäjä.

Kohdentamalla  kuntakohtaisilla  kuvilla,  pystymme  vaikuttamaan kuntien päätöksiin.

Yksi kuva puhukoon enemmän, kuin tuhat riideltyä sanaa.

Lisäksi olen miettinyt saataisko  kerättyä  kuvia  kuntakohtaisesti,  missä  turvetuotanto vaikuttaa?

Itse aion uhrata muutamat  ilmoitusrahat  lehtiin,  jonka  lisäksi  käyn  kuvaamassa,  turve-haittoja.

 Katsotaan sitten onko jääräpäisillä turpeen-puolustajilla ja päättäjillä vara tuhota  Suomen  vedet.  

 

 

 

ranex
Vieras

#514

14.03.2011 18:39

Erinomaista! Harmillista, että tälläiseen toimintaan on pakko mennä, sillä olisi kaikkien etu, mikäli turveteollisuus lopettaisi vastuuttoman toiminnan ilman. Mutta niin ei käy joten , toivottavasti kuvat pääsevät lehtiin ja sitä kautta saisi aikaan keskustelua Eu tasolla. Siellä tuntuu tuo ympäristöpolitiikka olevan tällä vuosituhannella. Ainoa keino turvemylläyksen lopettamiseen on saada Eu:n päättäjät heräämään, mitä Suomessa touhutaan ja pistämään järjettömyydelle stoppi. Tämä on yksi hyvä ja objektiivinen tapa tuoda asia esille, sillä kuvat ei valehtele.
kaikesta huolimatta ydinvoiman kannattaja
Vieras

#515 Ydinvoiman vaarallisuus lisää kotimaisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa

15.03.2011 10:27

Japanissa tilanne muutamissa ydinreaktoreissa on hyvin kriittinen, kuten kaikki tietää. Tämä on jo huolestuttanut maiden hallituksia eri puolilla maapalloa. Saksassa jäädytettiin hanke, jossa ydinvoimaloiden lupia käyttölupien pidentämiseksi olisi myönnetty. Suomessa spekuloidaan jo että Fortum ei ehkä tule saamaan jatkossa lupaa uudelle reaktorille. Tämä lupahan jo periaatteessa on kulisseissa annettu yhtiölle.

Summa summaarum, tämä kaikki tietää uutta mylläkkää Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuissa ja valinnoissa. Kotimaisen energian osuus tulee silloin väistämättä nousemaan ja vieläpä melko nopeasti. Turpeen käyttö tulee näiden ratkaisujen myötä lisääntymään nykyisestä. Sitä tarvitaan kaukolämpöä tuottamaan yhdessä muiden kotimaisten kiinteiden polttoaineiden kanssa. Samalla saadaan teollisuuden kipeästi kaipaamaa sähköä. Tällaiseen monipuoliseen kotimaisen energian käyttöön lähes kaikki puolueet, vihreitä lukuunottamatta, ovat sitoutuneet ohjelmissaan.

Hilkka Ahola
Vieras

#516 Turvekylpy

15.03.2011 10:49

Kotijärveni on kokonaan pilalla . Turvemassat
seilaavat ympäri järveä ja voimakkaan tuulen
seurauksena vesi on käyttökelvotonta turve-
sotkua jota ei voi käyttää edes pesuvetenä.
Lapsuudessani 60 v sitten vesi oli juomakelpoista.Ympäristörikos jatkuu läheisellä suolla ,mikäli KOH sitä keskeytä.
Eero Ahola
Vieras

#517 Jättäkää suot rauhaan

15.03.2011 11:36

Sateiden jälkeen pintamaa valuu alapuolisiin vesistöihin,tekniikka ei pysty estämään.Kukaan ei valvo eikä ota vastuuta tapahtumista.Vapon
toiminnalle STOP.Lopettakaa ympäristörikoksen
jatkaminen.
Taisto Holla, Mieskonmäki

#518 Turveteollisuus valitsi uuden puheenjohtajan

18.03.2011 20:28

Eurooppalainen turveteollisuus on valinnut uuden puheenjohtajan yhdistykselleen. Saapi nähdä minkälaista politiikkaa hän ryhtyy ajamaan.

http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2011-03-18/pdfs/article_9_7.pdf

Vapon valta sai nyt väistyä.
Taisto Holla

#519 Turpeen vastustajat facebookissa

19.03.2011 18:42

Tuolla facebookissa on tuommoinenkin ryhmä, ja sieltä löytyy myös linkki tähänkin adressiin, jos joku ei vielä ole bongannut, niin alla linkki:
http://www.facebook.com/group.php?gid=107358445968489&v=info#!/group.php?gid=32371632433&v=info

On varmaan yksi monista turpeenvastustaja ryhmistä.
Taisto Holla, Mieskonmäki

#520 YLEn vaalikone

21.03.2011 07:00

Ylen vaalikoneessa kysytään mm. turpeen käytön vähentämisestä, tosin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
http://yle.fi/vaalikone11/index.php
Turvekysymys on nro 21, käykääpä katsomassa mitä eri puolueet on turpeesta mieltä.
Pauli Pajunen
Vieras

#521 Vaikuttaminen

21.03.2011 22:23

Joutsan tilaisuus selkeytti entisestään vaikutusmahdollisuutta turveasiassa,
missä Vapo, Valtio, Kunnat, Sähkö, ja lämpöyhtiöt toimivat yhteisen edunsa
vaalimiseksi, niin yksittäisten ihmisten mahdollisuus puolustaa etujaan tätä
yhtälöä vastaan on olematon, "koska yhteisen edun nimissä" (muka) sallitaan
turmella yksityistä omaisuutta.
Mitä jääkään kuntalaisten mahdollisuudeksi puolustautua? Näkisin näin.
Kuvatkaa ja kerätkää kuntanne saastepisteet, joista kasataan yhteinäinen,
kuvin ja tekstein raportoitu tietoisku, mikä toimitetaan koti-kuntaan, maininnalla
nämä asiat saatava kuntoon, tai tulemme hoitamaan asiat julkisuuden myötä.
Kuinka monella kunnalla on vara menettää puhtaan luonnon maine julkisuuden myötä.
Sama tulee koskemaan Valtiotakin, jollei muutosta saada muuten aikaan, niin Suomi
menettää tämänkin tason puhtaan Suomen maineen.

Hannu Heinonen
Vieras

#522 Pohjoista Voimaa

22.03.2011 11:34

Oulun Energian sivuilla videonpätkä Toppilan voimalaitoksista jotka käyttävät turvetta ja puuta. Lopussa hienoa kuvamateriaalia Rantsilasta jossa turvetuotannon päätyttyä suonpohjalle on perustettu upea lintujärvi. Vastuullista toimintaa turvetuottajalta.

Jos Oulussa ei käytettäisi kotimaisia raaka-aineita niin ainoa vaihtoehto sen tilalle olisi käyttää jopa maapallon toiselta puolelta saakka laivoilla rahdattua kivihiiltä. Se vaihtoehto ei varmasti olisi kansantalouden eikä voimantuottajan eikä liioin yksittäisen yrityksen tai yksityisen asunnon omistajan kannalta millään tavalla järkeväksi luokiteltua toimintaa. Onneksi Oulun päättäjät ovat tajunneet tämän ja käyttävät kaupungin voimalaitoksissa maakunnan omaa energiaa.


http://www.oulunenergia.fi/energiatuotanto/toppilan_voimalaitokset
ranex
Vieras

#523

22.03.2011 19:43

Todella vastuullista toimintaa ollut varmaan joo, kun oikein turvelutakkoon on annettu kertyä vettä, siinä sivussa pilattu purkuvesistöt, niinkuin aina. Eipä ole tähän mennessä vastuulisuutta näkynyt, se että jonkun suon annetaan täyttyä, kun se on ensin kupattu tyhjiin, on tavallisen kaukana vastuullisuudesta. Varsinkin kun tiedetään mitkä ovat sen tyhjennyksen ympäristövaikutukset.
Pauli Pajunen
Vieras

#524 Näin näen

22.03.2011 21:49

Pilattu on Puulan pinta, se on turveteollisuuden hinta.
Kyyn selkää kuvaa vesi Haukivuoren. Saa Rauhajärvi pilatun veden nuoren.
Saa turmeluksen rannat Läsäkosken, jää lohen kutu kesken.
Kärsijät päätä seinään hakkaa, kun Vapo pöyryn tutkimuksen eteen nakkaa.
Tutkittu on tarkkaan suota, ei kärsijät siihe luota.
Vesi siinä hyvältä näyttää, kaikki määräykset täyttää,
vaan toisin järven puolla, tahtoo siellä kala kuolla.
Kutupaikat moska täyttää, Vapo isomman oikeutta käyttää.
Pöyryn lehmä mylvii nälän lailla, jos suot on kaivamista vailla.
Jää suunitelmat puolitiehen, jos vastustus vie lopputiehen.
Polttolaitoksia suunitella täytyy, muuten yhteinen bisnes räytyy.
Yhdessä on kunnat, Valtio ja Vapo, käy suolla turvekato.
Kuitenkin on tultu lopputiehen liedan, peittää muta monen hyvän hiedan.
Ei tuhota voi Suomeamme tällä lailla, on suunitelmat mieltä vailla.
Jari Järvinen
Vieras

#525 Turvetuottajat vastuullisesti mukana

23.03.2011 10:45

Uuden suo- ja turvemaastrategian linjausten mukaan energiatuotantoon soveltuva alue pieneni 521 000 hehtaariin. Aiemmin GTK on arvioinut että Suomessa on teknis-taloudellisesti mahdollista käyttää turvetuotantoon noin 1,2 miljoonaa hehtaaria. Valinnanvara soissa pienenee siis merkittävästi.

Turvetuottajat sitoutuvat strategian linjauksiin. Tuossakin nähdään hyvin kuinka alalla on halua osoittaa yhteiskuntavastuuta ja ympäristövastuuta. Tähän vastuun kantamiseen niveltyy myös ympäristöministeriön kanssa aloitetut neuvottelut, missä sovitaan turvetuottajien jo hallussa olevista soista, jotka todetaan luontoarvoiltaan merkittäviksi. Näistä alueista neuvotellaan ja mahdollisuuksien mukaan vaihdetaan toisiin auoalueisiin joissa luontoarvoja ei ole ja jotka kuitenkin soveltuvat turvetuotannolle.

Selvityksessä käy hyvin ilmi se, kuinka tärkeäksi turve kaikkine käyttömuotoineen todetaan Suomessa jatkossakin. Turve-energiaa tarvitaan tulevaisuudessa ja strategiassa määritellään turvetuotannon tarpeet aina vuoteen 2050 saakka.