IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#475: Perussuomalainen Oulusta - Kaikki puolueet turvetuotannon kannalla, paitsi vihreät 

Olet tutustunut huonosti puolueiden ohjelmiin,

Vasemmistoliitto vastustaa turvetuotantoa ja vesien saastuttamista Vihreiden lisäksi.

Valitettavasti niidenkään siivet, eivät riitä lopettamaan vesien pilaamista,

Persut ja Keskusta  antavat ymmärtää, ettei saastuta!!!

#475: Perussuomalainen Oulusta - Kaikki puolueet turvetuotannon kannalla, paitsi vihreät

Hei vaan Oululainen ja kaikki muutkin lukijat! Terveisiä täältä Vantaalta. Me Kristillisdemokraatit olemme vahvasti turpeen käytön kannalla. Otan tähän Vantaan ehdokkaamme Petri Uimosen kommentteja turpeesta ja sen käytöstä, tässä niitä.

- Ultrapitkällä aikavälillä turve on mitä luontoystävällisin energiaraaka-aine. Uusiutuvuudeltaan se on selkeästi kivihiiltä ja öljyä parempi, koska sen synty uudestaan alusta alkaen on jääkausisykliin sidottu maaperäprosessi eikä mannerlaattadynaaminen sedimenttien hautautumisprosessi, jonka  aikajänne on vuosimiljoonia. Kivihiilen ja öljyn orgaanisen alkuperän eliöt ovat jo kuolleet sukupuuttoon, evoluutio ajoi niistä ohi. Sen sijaan turpeen orgaaninen alkuperä sammaleessa pysynee hyvin samanlaisena vielä seuraavan jääkaudenkin jälkeen. Siis silloin, kun kallioperästä on kuorittu taas kymmenisen metriä pois ja paljaiden kallioiden painumissa oleviin lammikoihin alkaa uusien turvesoiden muodostuminen.

- Turve on turvallinen energiamuoto, koska se uusiutuu geologisen mittapuun mukaan nopeassa aikaskaalassa. Suhtaudun siis perustellusti myönteisesti turpeen käyttöön Suomen polttoaineratkaisuna. Ja ultrapitkällä aikavälillä perustelu on hyvinkin pätevä.

Tuollaisia mietteitä häneltä. Oma näkemykseni on myös se, että onhan aivan järjetöntä jättää käyttämättä omaa ainoaa kansallista suuren energiapotentiaalin omaavaa raaka-ainetta. Jokainen maa käyttää omia reservejään, ja turvetta kaiken lisäksi syntyy koko ajan lisää. Eivät öljyntuottajamaat tai kivihiilentuottajamaat jätä käyttämättä omia varantojaan, miksi meidän suomalaisten pitäisi niin tehdä?

Turpeen kiintoainepäästöt ja samoin myös typpi- ja fosforipäästöt ovat minimaaliset ja turvetuottajat keksivät koko ajan aina vaan parempia keinoja päästöjen edelleen pienentämiseksi. Katseet pitäisikin kääntää suurten saastuttajien kuten maa- ja metsätalouden päästöihin. Niissä riittää parantamista todellakin. Joku täällä kirjoittikin että pääsisipä muutkin päästöjen aiheuttajat yhtä hyviin tuloksiin kuin turveteollisuus on päässyt, niin Suomi olisi paljon paljon puhtaampi vesistöjen suhteen. Olen aivan samaa mieltä. Tosiasiat vaan olisi kaikkien toimijoiden ja mielipidekirjoittajien hyväksyttävä eikä ainoastaan syyllistää vain kaikkein pienintä vesistöjen saastuttajaa eli turvetuotantoa.

Kokoomuksen uusi ympäristöpoliittinen ohjelma “Vihreällä on viisi miljoona sävyä” julkistettiin helmikuussa 2011. Asuntoministeri Jan Vapaavuori oli johtamassa ohjelman valmistelua ja se hyväksyttiin puolueessa. Kokoomus ajaa verotuksen muuttamista mutta ei missään nimessä turpeen käytön lopettamista. Puolue on myös selkeästi mieltänyt täysin oikein sen, mitä monet ovat jo kirjoittaneetkin eli näin:


"Kotimaassa meidän tulee panostaa erityisesti maatalouden päästöjen vähentämisee niin Itämeren kuin sisävesistöjenkin parhaaksi. Maatalouden ympäristötuen tulee kohdentua oikein ja tuottaa tuloksia ympäristön hyväksi. Myös kalankasvatuksessa tulee ottaa käyttöön ratkaisuja, jotka kuormittavat vesistöjä vähemmän.
Vesiensuojelun ohessa huolta aiheuttaa viljelyssä tärkeän fosforin ehtyminen. Fosforin talteenoton kehittäminen vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja turvaa samalla tulevaisuuden ruokahuoltoa. Uudet innovaatiot ja teknologian kehittäminen ovat tärkeitä myös vesiensuojelussa.

"Selkeimmin energia- ja luontokysymykset asettuvat vastakkain, kun puheena on turve. Kokoomus ei edellytä turpeen käytöstä luopumista, mutta vaatii, että sen verotuksen on perustuttava entistä selkeämmin todellisiin ympäristövaikutuksiin, kuten on käytäntö muidenkin polttoaineiden ollessa kyseessä.

Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat suot on kokoomuksen mielestä jätettävä kokonaan turvetuotannon ulkopuolelle."

#478: Kristillisdemokraatti Etelä-Suomesta - Re: Kaikki puolueet turvetuotannon kannalla, paitsi vihreät 

 Mikä muu onkaan tehnyt tuhoja yhtäpaljon, kuin kristinusko ristillisine arvoineen? Samoin näyttää käyvän turveasiassa.

#477: Pauli Pajunen - Re: Kaikki puolueet turvetuotannon kannalla, paitsi vihreät 

Kokoomus lähtee ympäristöpoliittisen ohjelmansa mukaan kiristämään turpeen verotusta, tässä lauseenpätkä ohjelmasta:

"Luontoarvoiltaan arvokkaat suot tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Turpeen verotusta on syytä kehittää vastamaan yhä selvemmin sen todellisia ilmastopäästöjä, samalla tavoin kuin muidenkin polttoaineiden kohdalla tehdään. Tässä tulee toki edetä harkitusti ja suunnitelmallisesti, jotta voidaan välttää esimerkiksi turpeen korvautuminen kivihiilellä, Vapaavuori sanoo."

Tuossa vielä linkki.

http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=3690480

#483: Pauli Pajunen - Griinbiis 

 Tätä kaiketi Pauli tarkoitit:

http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Protesti-Neste-Oilin-palmuoljydieselia-vastaan-Helsingissa/

Biodieselin tuotantoa on suunnitteilla myös Suomeenkin, eikä mikään yllätys, että turpeesta, hankkeessa on Vapo Oy vahvasti mukana. Jos nyt sähkön-ja lämmöntuotannosta veroteknisesti vähennetään turpeen käyttöä, niin biodieselin tuotanto tulee lisäämään turpeen käyttöä.

Lukekaapa lisää:

http://www.biodiesel-hanke.fi/fi/?id=2075

Keskustelua pitkään sivusta seuranneena ihmettelen yhtä asiaa. Turpeen käytön vastustajia on mielipiteineen oikeastaan vain kaksi henkilöä. Nimimerkki "Ranex" ja Taisto Holla. Turpeen käytön puolesta kirjoittajia kun on useita ja näköjään eri puolilta Suomea. Kertooko tämä sen tosiasian että oikeasti turpeen vastustajia ei olekkaan kuin vain muutama jotka rummuttavat turpeen noston haitallisuudesta ja heilläkin tosin tuntuu olevan johtolanka hukan teillä. Turpeen puolustajilla on vankkoja tosiasioihin perustuvia kannanottoja joita itse henk.koht. odotan keskusteluilta. Kaikenlaiset musta tuntuu- kannanotot ei ainakaan minua vakuuta.

Itse tutkin myös eri puolueiden kannanottoja siihen, kuinka he turpeeseen ja sen monimuotoiseen kansaamme monin tavoin auttavaan käyttöön suhtautuvat. Mielenkiintoista on tuossa yhteydessä ollut todeta kuinka vahvasti lähes kaikki ovat sitoutuneet ajatukseen, että suurinta omaa kansallista energiareserviämme tulee jatkossakin hyödyntää. Tietysti unohtamatta suojelun tarvetta, jota turvetuottajat itsekin haluavat edistää ja lisätä. Itsestään selvää lienee kaikille että Vihreät vastustavat. Heidän vaikutusvaltansa vaan tuntuu pienenevän entisestään tulevissa vaaleissa.

No kannattaa lukea uudestaan niin voit jopa huomata, että onhan siellä muitakin, jotka vastustaa turpeennostoa. Turpeennoston puolestapuhujat ne vasta hakuteillä on, esim. turpeen vesistövaikutuksista ei tunnu olevan minkäänlaista hajua. uskotaan mitä sanotaan, tippaakaan ajattelematta omilla aivoilla.

Kaiken lisäksi aika monesta kirjoittajasta paistaa läpi, että taloudelliset intressit ohjaavat kommentointia täällä.
Ne ketkä täällä vastustaa on nähnyt henk.koht turpeennoston negatiiviset vesistövaikutukset. Se ei siitä muuksi muutu, vaikka kuinka väännettäisiin asiaa sivuraiteille. Ei kai täällä oikeasti kukaan huvikseen jaksa muutamaa provoilijaa lukuun ottamatta tilittää, en ainakaan itse jaksaisi moista ilman syytä.

Ihme juttu, että Kalmarikin ottaa turpeennoston ongelmat puheeksi keskustan riveistä, vaikka sellaisiahan ei tietenkään edes ole. vai olisiko sittenkin?

Kyllä tämän tarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus ja vesistöt puhtaina. En pysty ymmärtämään teitä, jotka eivät sitä näe. Ettekö ole huomanneet sitä, että me kaikki ihmiset ja eläimet asutaan tällä samalla pallolla? Ei ole yhdentekevää, miten sitä kohdellaan. Meille Suomalaisille on globaaliakin luonnontilaa tärkeämpi Suomen luonto ja hyvinvointi. Turha väittää, että luonnon ja kansantalouden hyvinvointi on toisensa pois sulkevia, molemmat on mahdollista saavuttaa ja sitä täälläkin halutaan soiden osalta.

Tottakai osa suoalueiden turpeesta voitaisiin käyttää energiaksi, muttei niin kuin se nyt tapahtuu, kuuntelematta luonnosta eniten tietäviä ihmisiä, ainoana kriteerinä tuotto. Toinen asia on systemaattinen ja tarkoitushakuinen luontoarvojen/vesistöjen väheksyminen, toisinsanottuna vääristely. Tällä vältetään kompensaation tarve, toisin sanoen säästetään rahaa luonnon kustannuksella. Ei tuollaisella touhulla voi saada terveiden itse ajattelevien ihmisten luottamusta, joka on nähnyt miten asiat on ruohonjuuritasolla korulauseiden sijaan.

#489: ranex -  

Oikeassa olet ja linkin foorumilla voi käydä tutkimassa minkä "turvepuolueen" rivit rakoilee, niistä vähistäkin vastauksista löytyy melko nuivaa suhtautumista.

http://www.kalajuttu.com/index.php?board=76.0

#488: Itä-Suomalainen - Ulkopuolisin silmin  

Vapon Leikkaalla oli samainen sanonta: Musta tuntuu, ettei vain Vapolainen taas asialla. 

Jyväskylän yliopiston julkaisema Gilbert Ludwig'in väitöstutkimus (2007) osoittaa 1950-60-luvuilla alkaneiden massiivisten suo-ojitusten yhteyden metsäkanalintukantojen romahdukseen.

Kanalintuja elää vielä suoympäristöissä, mutta ojitusaloilta muun muassa riekot ovat jo kadonneet. Riekkokannat jäävät toisistaan eristettyinä vangeiksi pelkästään suojelusoille ja edessä on sukupuutto, kun välttämätöntä geenivaihtoa ei pirstottujen esiintymien välillä enää tapahdu.  Tästäkään syystä viimeisiä suojelemattomia luonnonsoita ei pidä ojittaa. Ojittamattomat suot ovat Etelä- ja Keski-Suomen huvenneen riekkokannan viimeisiä turvapaikkoja, mutta laji on jo niin vähissä, ettei se kestä enää turveyhtiöiden vaatimuksia suoluonnon hävittämiseksi.

Metso-, teeri-, riekko- ja pyypoikueiden tuottoisimmat kasvuympäristöt ovat luonnontilaisia, kosteita suonlaiteita, missä edullinen pienilmasto ja runsas hyönteistarjonta takaavat poikasten kehityksen. Kuivatuksen on todettu köyhdyttävän nämä biotoopit ja poikaskuolleisuus kasvaa. Untuvikkoja hukkuukin ojiin. Ludwig'in mukaan myös petojen saalistuspaine kanalintuihin on ojitussoilla luonnontilaisia verrokkialueita suurempaa, niin munapesä- kuin poikasvaiheessa.

Avoimet luonnonsuot ovat parhaita teerensoidinpaikkoja ja teerinaaraat hakeutuvat pesimään niiden ympäristöön. Kanalintujen munintakunnon kohottajana ylivoimaisesti tärkein varhaisvihanta on kosteikkojen pälvistä nouseva tupasvillan kukinto mitä naaraat suorastaan ahmivat kosteilta soilta. Tupasvilla kuitenkin häviää ojitusaloilta. Heikkokuntoisten emojen munapesye jää tällöin pieneksi ja pesien hylkääminen yleistyy. Lintujen metsästettävä ylijäämäkin jää vähäiseksi tai sitä ei synny enää lainkaan, kuten viime vuosikymmeninä valitettavan usein on käynyt. Kanalintujen metsästysaikoja on useimpina vuosina jouduttu lyhentämään kesken metsästyskauden.

Autiot turvekentät sinällään ovat metsästysalueina täysin mahdottomia, eivätkä ne kelpaa elinalueiksi yhdellekään riistalajille. Turvetuotannon aiheuttaman, riistan lisääntymisaikaisen katkeamattoman häirinnän seurauksena riistalajisto kaikkoaa laajalti myös turvekaivoksia ympäröiviltä, vielä metsästyskelpoisilta alueilta. Metsästäjien on hyvä huomioida nämäkin tosiasiat

Luonnonsoilla on mittaamaton virkistysarvo marjastajille, metsästäjille, retkeilijöille ja luontomatkailijoille. Niille arvoille ei ole kyetty antamaan hintaa ja arvon määrittely on jopa valtiovallan taholta jätetty turveteollisuudelle ja metsäyhtiöille. Tuore ehdotus maamme suostrategiaksi on tästä onneton esimerkki ja turveyhtiöille annettiin valta viimeisten luonnonsoiden hävittämiseen.

Vaaliehdokkaiden on otettava kantaa siihen, onko katoavan suoluonnon rippeetkin uhrattava turvebisnekselle, vai säilytetäänkö ne luonnon ja ihmisten henkireikinä. Ehdokkaat vaikenevat tästä kipupisteestä, mutta tieto voi löytyä hiihtämällä luonnonsoiden hohtavilla hangilla.

#488: Itä-Suomalainen - Ulkopuolisin silmin

Vastustajia on varmasti paljon enemmän, mutta he eivät vaivautune räksyttämään niin voimakkaasti selvän asian perään.

Puolustajat eivät itse asune tuotantoalueiden läheisyydessä. Kysynpä vaan, kuka puolustaa turpeen käyttöä asuen itse 100m:n päässä tuotantoalueesta - tai alapuolisen vesistön rannalla.

#491: Vieras - Re: Ulkopuolisin silmin

Sinulle nimimerkki -vieras- voin kertoa että minulla ei ole mitään kytköksiä turveteollisuuteen.

Ymmärrän hyvin että aina on pieni joukko vastustajia tekee ihminen sitten mitä hyvänsä teollista toimintaa. TV:stä muuten tulee juuri Talvivaaran kaivoksesta. Aivan samalla tavalla tuossakin teollisuudenhaarassa on vastustajansa. Tuntuu välillä siltä, että mitään teollisuutta ei saisi Suomessa olla, aina löytyy vastustajia. Mutta silti nuo vastustajatkin ovat valmiita käyttämään yhteiskunnan tuottamia palveluita. Yhteiskunta taas ei toimi ilman teollisuuden tuomaa taloudellista liikkumavaraa yhteiskunnassa. Vastustajat vaan eivät yleensä tuo koskaan esille vaihtoehtoja. Nyt tietysti joku kirjoittaa että tuulivoimaa, puuvoimaa ym turpeen tilalle. Turpeella korvataan nimenomaan tuontipolttoaineita, lähinnä kivihiiltä. Tuulivoimasta ei saada kaukolämpöä ja puun riittämättömyyden nyt kaikki tietävät. Turvetta tullaan tarvitsemaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Pian siitä aletaan tuottamaan myös dieseliä mikä on todella hieno asia.

#495: Itä-Suomalainen - Re: Re: Ulkopuolisin silmin

Jutussa maininta mahdollisesti Äänekoskelle tulevasta biodieseltehtaasta. Toivottavasti saamme sen tänne omaan maakuntaamme. Tai sitten joudumme "luovuttamaan" hankkeen Kemiin. Työtä ja toimeentuloa kaivataan maaseudulle. Sitä tuo turve ja puu.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/03/bioenergia-alalla_huoli_tyovoimasta_2423248.html

#496: Jyväskylä - Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin  

Taitaa vaan olla biodieselin valmistus ympäristövaikutukseltaan ja energiahyötysuhteeltaan huonoin vaihtoehto, mutta onhan se autossa poltettuna vihreätä.

#496: Jyväskylä - Re: Re: Re: Ulkopuolisin silmin

Terveisiä vaan Jyväskyläläiselle täältä Kemistä. Me Kemiläiset olemme myös yrittäneet kynsin hampain saada Vapon biodieseltehdas kaupunkiimme. Kaikki päättäjät kaupungissa ajavat hanketta eteenpäin kovalla tohinalla. Katsotaan kumpi saa sen ensimmäisen tehtaan "itselleen". Luultavasti ensimmäisen tehtaan jälkeen alkaa välittömästi toisen vastaavanlaisen laitoksen suunnittelu ja näinollen tulemme molemmat saamaan laitoksen, toinen vain pidemmällä viiveellä. Jääkäämme siis odottamaan kumpi kaupunki on sen ensimmäisen laitoksen saaja.