IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re:
Otin Norjan vain esimerkkinä, koska uutinen sattui olemaan aivan uusi. Uusia öljyesiintymiä löytyy sekä merestä että maalta. Varmaan tietänet, että suuri osa maapallon raakaöljystä pumpataan maalta käsin. Norjassa sattumoisin esiintymät ovat meren pohjassa. Oletko katsonut dokumentteja, valokuvia ym. siitä, kuinka öljyntuotanto tuhoaa maapinta-alaa valtavat määrät. Esim Amazon-joella on ongelmana öljyntuottajien päästöt vesistöön. Venäjällä on valtavat ongelmat maaperän saastumisen vuoksi. Lähi-Idässä ihan samalla tavalla. Ja vaikka onnettomuus sattuisikin merellä, niin öljylautat rantautuu kuitenkin ja saastuttaa rannikoita. Tästä on karmaisevia esimerkkejä. Ja kaikista näistä onnettomuuksista ja vaaroista huolimatta öljyä tuottavat maat eivät lopeta sen hyödyntämistä.
Maailman suurimmat ympäristöonnettomuudet ovat olleet lähes kaikki nimenomaan öljyyn liittyviä, suurimpana lienee kuitenkin Tsernobyl. On ollut tankkerionnettomuuksia, öljynporauslauttaonnettomuuksia, öljyputkivuotoja jne. En ainakaan itse vähättelisi öljyyn liittyviä riskejä. Ja kuten jo mainitsinkin, niin esimerkkejä noista onnettomuuksista on paljon.
Re:
On mielestäni luonnollista ja myös täysin perusteltua ottaa keskustelussa esille kaikki eri maankäyttömuodot, jotka tuottavat kiintoainekuormitusta vesistöihin. Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa ovat:
Suometsätalouden kunnostusojitukset 71 000 tn
Turvepeltojen viljely 37 500 tn
Turvetuotanto 4 580 tn
Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus puolestaan on:
Turvepeltojen viljely 151 kg/ha/a
Suometsätalouden kunnostusojitukset 90 kg/ha/a ( luku ei sisäälä suometsätalouden lannoituksia eikä hakkuita)
Turvetuotanto 60 kg/ha/a
Luvuista nähdään selkeästi kuinka pieni on turvetuotannon aiheuttama kuomitus verrattuna maa- ja metsätalouden päästöihin. Maa- ja metsätalouden lukuihin on luonnollisesti vielä lisättävä päästöt jotka aiheutuvat kivennäismailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta. Yllä olevissa luvuissa on mukana laskennassa siis vain turvemailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt. Jos otetaan lukuun mukaan kokonaispäästöt kaikentyyppisillä mailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta niin luvut nousevat radikaalisti ylöspäin. Sitten on asia aivan erikseen mitkä ovat maa- ja metsätalouden aiheuttamat typpi- ja fosforipäästöt suhteessa turvetuotantoon. Turvetuotannon osuus on näissäkin vertailuissa häviävän pieni.
Turvetuotannossa on edistytty vuosien mittaan suurin harppauksin päästöjen pienentämiseksi. Samoihin tuloksiin ei valitettavasti olla päästy suurimman "saastuttajan" kohdalla eli maa- ja metsätaloudessa.
On selvää että kaikesta ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnolle haittaa jollain mittarilla mitattuna. Mutta se, että nostetaan jokin päästönaiheuttaja esiin ylitse muiden ja samalla unohdetaan moninkerroin pahemmat saastuttajat ei ole mielestäni tasapuolista eikä oikeudenmukaista. Maa- ja metsätalousektorilta, joka aiheuttaa moninkertaiset päästöt muihin verrattuna, saadaan myös suurimmat päästövähennykset kunhan vesiensuojelu saadaan toimimaan.
Maa- ja metsätalouden osuus valtava
Re: Re:
Turvetuotannon kiintoainekuorma edustaa vain pientä oaa koko turvetuoannon orgaanisesta kuormasta.
Siinä on asia, joka teidän turvetuotannon fanittajien nyt pitää yrittää käsittää ja oivaltaa. Toinen asia mikä teisän pitä oivaltaa on se, että kuiva-aines on kevyttä. Miksi puhutaan keveydestä? Siksi, että vesianalyysistä mitataan KUIVA-AINES. Ei siis todellisuudessa sitä mönjän määrää, joka vettyneenä ja aina vain hajoavana aineksena vesiin päätyy.
TÄMÄ LILLINKI OTTAA TILAA. Ei paljon paina kuivattuna, mutta märkänä ottaa tilaa ja valtaa vesistöjen pohjat ja rannat. Vain 1/10 koko orgaanisen aineen määrästä on tuota karkeampaa kiintoainesta, joka vesianalyysinäytteestä kuivattuna punnitaan.
Yrittäisitte edes käsittää, että kilogrammat ja tonnit harhauttavat!
Metsätalouden kiintoainekuorma on erilaista. Mineraalimaa on lähempänä, metsäturvemaata ei ole metrien syvyydelle eikä sieltä metsämaasta lähtevä humus ole hienojakoisinta höttöä. Se saattaa kyllä painaa siitä syystä, että mineraalimaa on lähempänä pintaa. Metsäojitusten kuorma tulee sykäyksinä ja tasoittuu. Turvetuotannon kuorma pysyy korkeana 20- 40 vuotta ja hienojakoinen aines tulee vesienkäsittelystä läpi.
YRITÄTTEKÖ EDES OIVALTAA?
Oikea aika Kuvata
Kuvat eivät valehtele, kuten tämän palstan epäilijät,jotka joko puolustavat taloudellisia etujaan,tai sitten ovat he kirjoittavat täysin tietämättöminä todellisista haitoista.
Etujaan he puolustavat enimmäkseen, teksteistä päätellen voisi sanoa, ettei muutamat kirjoittajat ole ns. satunnaisia mielipiteen ilmaisijoita. osa provoilee huvikseen ja muutama saattaa olla, ketä uskoo mitä valtion polttolaitos kertoo.
Urakoitsijan etu
Vastuuntunto ja ahneus taas sanelee sen mitä kukin tekee.
Vastinetta vaativille
tuella. Voisimme unohtaa turpeen, koska pystyisimme tuottamaan energiaamme taloudellisemmin,
muuttamalla kaikki Suomen 600000 sähkölämmitteistä rakennusta maalämpöisiksi, jolloin sähkönkulutus tippuisi niiden osalta lähes kolmasosaan, jolloin saataisiin säästyvää sähköä,
joka riittäisi 900000 maalämmitteisen omakotitalon lämmittämiseen.
Laskelmassa käytetty oletuksena 20000 KWh keskikulutusta, jolloin 600000 rakennusta kuluttaisi
12 miljardia KWh vuodessa. Maalämmölle muutettaessa jo 2,5 hyötysuhteella toimiessaan pumput
kuluttaisivat 4,8 miljardia KWh vuodessa, jolloin sähköä säästyisi 7,2 miljardia KWh vuodessa,
joka riittäisi 900000 maalämmitteiseen omakotitaloon lämmöksi.
Säästö vastaisi yli puolta Olkiluodon 1 ja 2 reaktorin yhteisesti tuottamasta tehosta.
Työvuosina tämä tietäisi noin 100000 työvuotta. Putkimiehiä tämä työllistäisi 50000 työvuotta,
poraus-kaivinkoneurakoitsijoita 8000 ja sähkömiehiä reilut 5000 työvuotta.
Suunittelijoita, laite-tavara valmistajia, liikennöitsijöitä, kauppaa, eristäjiä, purku ja korjausrakentajia, jolloin päästäisiin noin sataantuhanteen työvuoteen.
Turveteollisuus työllistää vain muutaman tuhatta työntekijää yli sadan miljoonan tuella.
Satsaus kotimaahan takaisi Valtiolle varmat saatavat korkoineen, minkä lisäksi veroina ja
kulutuksena palautuisi noin 70% hyödyntämään yhteiskuntaa, kasvattaen muiden palvelujen aloja,
jolloin työllisyysvaikutus kasvaisi toisin, kuin ulkoisilla avuilla.
Re: Ympäristörikos á la Vapo
Hyvä Ranex ja muut kuvaajat, lähettäkää kuvamateriaalia viranomaisille!
Puulaan laskeva Rauhajärvi tänään 12.04.2011
Verkot olivat paksun turvemaisen massan peitossa, eikä niissä ollut, kuin 700g lahna.
Tällä menolla ei kestä kauaakaan, kun Puulassa likaantuu yhtä paksuun kerrokseen, koska
siellä valitetaan kesäisin samasta ongelmasta.
Mainittakoon vielä, että verkot ovat Rauhajärven suurimmalla selällä.
Hyvä puoli tässä on se, että Suomen puhtaimpien vesien maineessa, olevat suurimmat järvemme
osoittaa tuhon merkkejä, jolloin yhteiskunnan ja Vapon on pakko myöntää virheensä, niin kuin
muidenkin tuhoja aiheuttavien tahojen. Kuvia on reilut 1500 kerätty ympäri Suomea, katsotaan,
mitä saadaan kesällä aikaiseksi.
Kainuussa halutaan lisää turvetuotantoa
Kainuussa on yhteensä soita 874 000 hehtaaria eli 41% maapinta-alasta. Niistä on ojitettu 580 000 hehtaaria puuntuotantoa varten, turvetuotannossa on ainoastaan 3000 hehtaaria ja suojeltua suota on 50 000 hehtaaria.
Näistä luvuista nähdään hyvin kuinka häviävän pientä on turvetuotanto täällä Kainuussa. Kaikki täällä toivovat että saataisiin nopeasti avattua uusia suoalueita hyötykäytölle. Kyllä sieltä etelästä päin on tietysti helppo "huudella" että suojelkaaa vaan kaikki suonne. Me jotka asumme täällä on mietittävä mistä se leipä saadaan pöytään. Turpeen hyödyntäminen on todella tarpeellista ja luo hyvinvointia tänne köyhään Kainuuseen. Kuten sanottua ne luonnonsuojelijat ja turpeen käytön vastustajat on aina jostain muualta kuin sieltä missä suot sijaitsevat. Luonnonsuojelijat tietysti haluavat että kaikki alueet kaupunkien ulkopuolella pitäisi olla luonnon tilassa. Me täältä maalta voidaan aivan samoin sanoa kaupunkilaisille että missä se suojelu on ollut kun kaupunkeja on rakennettu. Kaikki on pistetty maan tasalle ja luonto 100 prosenttisesti raiskattu ja verhottu betonilla ja asfaltilla. Sitten kaupunkilaiset alkaa vaatia että luontoa pitää suojella maaseudulla joka paikassa.
Nevat vaan hyötykayttöön. Retkeilkää te "luontoihmiset" itse omissa raiskatuissa kaupungeissanne älkääkä tulko vaatimaan liikaa suojelua maaseudulle.
Re: Kainuussa halutaan lisää turvetuotantoa
#567: Kainuun kulmilta - Kainuussa halutaan lisää turvetuotantoa
Hyvä tietää. Me rikkaat etelän kaupunkilaiset, eivätkä Venäjän turistitkaan, sitten tosiaankaan jatkossa tulla viettämään vapaa-aikaamme emmekä kalastamaan sinne raiskattuun Kainuuseen. Emmekä osta loma-asuntotonttejakaan sieltä, kohta suovesien pilaamien, rutakoiden rannoilta.
Ihan oikeasti, voisitte tosissanne miettiä, että mistä se leipä pitemmällä tähtäimellä sinne irtoaa! Ei ainakaan turvemössöjen pilaamien vesistöjen ansioista.
Kainuussa halutaan lisää turvetuotantoa
#568: Turverutakon rannoilta - Re: Kainuussa halutaan lisää turvetuotantoa
Niin rutakon rantalainen. En tiedä onko nyt lukutaidoissasi jotain ilmiselvää ongelmaa kun mainitset Venäläiset turistit. Missä kohtaa kommenttiani näet minun maininneen Venäläiset? Jos todella osaat lukea niin huomaat että sellaista mainintaa ei ole. Eivät venäläiset ole vaatimassa suomalaisten soiden suojelua vaan kyllä nämä vaatijat ovat ihan teitä suomalaisia ihmisiä. Toivon että kirjoittamaani luetaan oikein eikä tarkoitushakuisesti vääristellä sitä. Niin ja onhan aina vaihtoehto että antaa jonkun toisen lukea ja suomentaa sinulle jos et itse omaa lukutaitoa.
Hyvää kevään jatkoa kaikesta huolimatta. Eipä tänne palstalle kannata näköjään enempää kommentoida koska vastaanotto on melko outo.
Muiden maankäyttömuotojen kuin turvetuotannon osuutta selvitettävä
Suomen soiden ja turvemaiden strategiassa arvioitiin ensimmäistä kertaa kaikkien turvemaiden kiintoainehuuhtoutumia kokonaisuutena. Arvio osoitti, että turvetuotannon osuus näistä huuhtoutumista on samaa prosentin luokkaa kuin fosfori- ja typpipäästöistäkin.
Strategiatyöryhmässä oli mukana yhtenä sihteerinä ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hän on ottanut kantaa asiaan. Hänen mukaansa kiintoaineen kuormitusosuudet eivät ole tarkasti tiedossa turvetuotantoa lukuun ottamatta. Vähiten on tietoa turvepelloista ja metsätaloudenkin osalta tietoa puuttuu uudistushakkuiden ja maanmuokkauksen vaikutuksista. Hän peräänkuuluttaakin uusia kattavia tutkimuksia muiden kuin turvetuotannon osuuden selvittämiseksi.
Kunnostusojituksen vaikutuksista tietoa sen sijaan on. Lisää tietoa on odotettavissa TASO-hankkeessa joka muun muassa selvittää kiintoaineen ja humuksen leviämistä sekä kehittää valuma-aluetason vesiensuojelua. Suo- ja turvemaastrategiasta käy ilmi ensimmäistä kertaa turvemailta aiheutuva vesistöjen kiintoainekuormitus, josta turvetuotannon osuus on ainoastaan 4 prosenttia.
Rauhajärvi 15.04.2011
Tänään 15.5 ne olivat paksun liman peitossa. Videokuvasimme verkot.
Otin verkon, ja vein sen Ely-Keskuksen biologin tutkittavaksi.
Biologi kertoi siinä olevan leväkasvustoja.
Verkot ovat noin 800 metriä Rauhasalmen virrasta, joka saa vetensä Kyyvedestä,
johon laskee useiden Haukivuoren turvetuotantoalueiden vesiä.
Pitkin talvea oli samaa limoittumista, joskin silloin tuli kalaa, joka puisteli
verkkoja puhtaammaksi.
Nyt verkot ovat olleet kolme kertaa tyhjät, ainoastaan kerran olivat talvella tyhjät.
Laitoin veteen 8 mm silmäkoolla olevan verkon kappaleen, jonka käyn huomenna hakemassa
pois ja otan siitä näyttelykuvia ja ehkäpä siitä saa näyttelykappaleen, tulevaan
turvetaisteluun. Toivottavasti muutkin ottavat, jotta saadaan kattavaa aluetietoutta
ympäri Suomea. Ei tämä niin jatku, kuin saastuttajat kuvittelee.
Rauhajärvi kuuluu kirkkaisiin vesiin, eikä paljaalla silmällä uskoisi veden olevan
tuollaisessa kunnossa. Luultavasti Puulavesikin oireilee entistä pahemmin ensi-kesänä,
kun nämä yläpuoleiset vedet alkavat muhimaan siellä.
Kainuulaiselle voin kertoa, että turvevastustajista on paljon maaseudun asukkaita,
jotka taistelevat arvottomiksi muuttuvien rantatonttien säilymisestä, edes tällä tasolla,
jonka voisi säilyttää lapsilleen ja lapsen lapsilleen.
Aivan sama se on ollut täälläkin, ensin ollaan hyvillään, kun saadaan työpaikkoja ja
turvaa elämään, mutta sitten silmät avautuu näkemään, kun kirkkaat vedet muuttuvat ropakoksi.
Tässä pätenee vanha sanonta: Suomalainen ei usko, ennen, kuin näkee, jonka myötä sielläkin tulee
paikallisista asukkaista vastustajia.
Joopajoo .(
Tuo asian yhdin näyttää olevan siinä, että useilla vastustajilla on jotain taloudellisia intressiä vastustaa turvetuotantoa. Maa-alueita, vesialueita, kesämökki, elinkeino... vesistön rehevöitymiseen pitää löytää joku syyllinen ja maksumies.
Suomi on täynnä näitä umpeenkasvavia ja rehevöityviä vesistöjä. Jopa siellä, missä ei edes ole turvetuotantoa lähimaillakaan. Verkot limottuu, levää kasvaa, rannat kasvaa umpeen... :( Turvetanto on sentään ympäristöluvanvaraista toimintaa-
Joopajoo
Todellakin turhaa, jos se on näkemys, että haitoista kärsijän täytyisi alistua vailla puhe
ja valittamisvaltaa. Asia on jokseenkin sama, jos jättäisit tekemättä rikosilmoituksen
omaisuuteesi kohdistuneesta varkaudesta.
Oikeassa olet umpeenkasvaneita löytyy, maapallon kasvaessa Suomessa ja etenkin niissä järvissä,
joiden läheisyydessä on turvetuotantoa harrastetaan. Limoittuminen on vuostuhansien ilmiö, mutta syitäkin löytyy limoittumiselle. Jääkö pakteeritkaan syntysijoilleen, eikö nekin leviä ympäri maapalloa? Saharan hiekkakin lentää Suomeen asti, niin miksi ei paljon kevyempi tumma turve.
Mietippä yhtälöä mikä taho omistaa vapoa ja minkä alaisia monet virastot ovat!
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat!?
| This discussion has been closed. |
Re: IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
#548: Ulla-Maija Heikkonen - IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Aivan oikein. Paperiteollisuuden " taistelussa" jäi jäljelle vain "savuavia raunioita". Paperiteollisuus ajoi alas useita paperitehtaita pysyvästi ja siirsi toimintojansa ulkomaille. Seuraukset kaikki tiedämme, työttömyyttä. Yksi suurimmista syistä tällaiseen toimintaan on energian kallistuminen monista eri syistä. Paperiteollisuus käyttää turvetta omissa kattiloissaan.
Samalla tavalla on uhkia muillakin teollisuuden aloilla. Halvemman energian perässä monet yritykset siirtävät toimintojansa maailmalle. Siinä on kärsijänä vain yksi osapuoli, Suomi. Yhtenä ratkaisukeinona on käyttää kotimaisia energialähteitämme. Silloin energian hintaan ei vaikuta maailman kriisit ym. tekijät. Voimme itse vaikuttaa energian hintaan ja siihen pysyykö teollisuus Suomessa ja työllisyyden kautta pitää kansantalouttamme yllä. Tässä paletissa turve Suomen suurimpana energialähteenä on erittäin merkittävässä osassa.
Näin vaalien alla huomaa kansanedustajaehdokkaiden omissa mielipiteissä sen, kuinka tärkeänä lähes kaikki ehdokkaat pitävät turve-energian tarpeellisuutta. Hyvä näin. Mukana on tietysti joitain "sora-ääniä", mutta ne tulevat pääasiassa sellaisilta ehdokkailta, joilla ei ole edes teoriassa mahdollisuutta tulla valituiksi eduskuntaan.
Turvetuotannon päästöt, myös vesistöön kohdistuvat, ovat marginaalisen pienet verrattuna kokonaisuuteen. Ne ovat vain muutamia prosenttiyksiköitä ja tekniikka kehittyy koko ajan. Moninkertaiset päästöt turvetuotantoon verrattuna tulevat esim. maa- ja metsätaloudesta.