IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re: Tietoa kiintoainekuormituksesta
#526: Oulusta ollaan - Tietoa kiintoainekuormituksesta
Turvetuotannon kiintoainekuormituksen määritys tehdään käyttämällä suodatinkokoa, joka mahdollistaa pienempien orgaanisten hiukkasten jäämisen sihdin ulkopuolelle, vaikka kiintoaineksen kertyessä sihdin pohjalle mukaan luonnollisesti jää myös pienempää kokoluokkaakin olevia hiukkasia. Sihtiin jää silti pääasiassa karkeampaa ainesta ja epäilemättä myös mineraaliainesta. Tästä saatu tulos punnitaan kuiva-aineena, josta sitten saadaan kiintoainekuormitus, joka ilmoitetaan mg/l
Kun mg/l ja virtaama l/s on ensin kerrottu vuositasolle 60x60x24x365 / 100 x suon pinta-ala, saadaan vuosikuormitus. Näin menetellen noin 10 sekunnin aikana otetuista hetkelliseen vedenlaatutietoon perustuvista näytteistä saadaan tiedot niiltä soilta, joilta ylipäätään näitä hetkellisiä vesinäytteitä otetaan. Suurimmalta osaltahan soita ei mitään näytteitä oteta ensimmäisten neljän vuoden jälkeen. Niille arvioidaan kuormitustieto käyttäen moneen kertaan keskiarvoistettuja kuormituslukemia. Sitten nämä arvioidut lukemat lyödään yhteen ja saadaan alueellisia kuormitusarvoja ja koko maan kattavia kuormitusarvoja, joista ei enää millään muotoa voida havaita edes näitten hetkellisten vedenlaatutietojen suurta vaihteluväliä eikä soitten välisiä kuormituseroja eikä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tai toimimattomuutta.
Suokuiva-aines on kevyttä. Kun kuiva-aines vettyy, se ottaa tilaa jopa monikymmenkertaisen tilan ja on vielä sitä itseään eli turvemönjää. Tämä turvemönjä hajotessaan vesistössä ottaa yhä enemmän tilaa. Tilavuuden suhdeluku on tuhat. Tilantarve siis tuhatkertaistuu kiihtyvällä tahdilla vesistöissä ja hiukkasten hajotessa. Osa näistä hiukkasista flokkiintuu uudelleen isommiksi partikkeleiksi ja jää lillumaan vesistöiden pohjan tuntumaan hyllyväksi hetteiköksi. Karkeampi kiintoaines kertyy erityisesti laskuojien tuntumaan ja leviää siitä edelleen virtausten ohjaamana. Hajoava kiintoaines yhtyy humusvirtaan, jota soilta valuu vesistöihin illman että sen kuormittavuutta lasketaan kuormittavaksi tekijäksi mukaan ollenkaan.
Tämä humusvirta edustaa kuitenkin vielä lähes kymmenkertaista määrää painoonkin suhteutettuna verrattuna suodattimiin jääneeseen kiintoainekseen. Vesistöissä tämä orgaaninen aines näkyy kemiallisen hapenkulutuksen arvoina.
Kaikkeen kiintoainekseen ja humukseen on kiinnittyneenä ravinteita, jotka jäävät kuormittamaan ravintovarastoina järveen. Kun suolla toiminta noin 40 vuoden kuluttua päättyy, järven pohjasta ravinteita vapautuu vielä pitkään senkin jälkeen. Jos suolla päädytään ennallistamiseen, se kuormittaa alapuolista vesistöä yhtä paljon kuin tuotantokin.
Jos ala jää turvepeltokäyttöön, kuormitus jatkuu. Loppuunkaluttua maata on lannoitettava, ja jälleen vesistö kärsii.
Turvemönjää valuu samankokokoisilta turpeenkaivuualueilta niin pieniin järviin kuin isoihinkin. On varmasti käsitettävissä, että pienten järvien kyky vastaanottaa kuormitusta on rajallinen ja humusvirtojen edetessä kuormitus lopulta alkaa näkyä isommissakin reittivesistöissä.
Tällä viikolla on ihmetelty, mitä on tehtävissä, kun 5m syvyisen järven vesitila on enää alle 1m, kun järven pohjan on vallannut turvelillinki.
Nyt turvestrategiatyöryhmän mietintöä lukevat voivat miettiä, mikä loppujen lopuksi on totta.
Mikä on se yleinen etu, joka oikeuttaa pilaamaan vesistöt. Humuksesta nykyiset vesiensuojelumentelmät pystyvät nappaamaan kiinni noin 20 %. Vesistöjen kautta turvetuotannon haitat koskettavat laajoja kansalaispiirejä, ei vain niitä, joitten maiseman tai terveellisen ympäristön turvetuotantosuo on pilaamassa.
Re: Perusteltua vastustusta
#502: Yrittää jaksaa - Perusteltua vastustusta
Kiitos kirjoittajalle asiallisesta puheenvuorosta.
Turpeennosto alkoi Mikkeli - Pieksämäki - Juva kolmiossa 1970 - luvun lopulla. Tulokset ovat nyt nähtävillä ja "käsin kosketeltavissa" esimerkiksi Mikkelin kaupungin koillisosassa sijaitsevan Kangasjärven rannoilla. Vuosien kuluessa Kangasjärveen on laskettu noin 1400 ha:n turvetuotannon purkuvedet. Järvi on lopullisesti pilalla.
Kehotan kansalaisia seuraamaan aluehallintovirastojen julkaisemia ympäristövaikutusten arviointi-kuulutuksia netissä sekä paikallisissa sanomalehdissä. Heti kuulutuksen julkistamisen jälkeen on velvollisuus ja oikeus ryhtyä laatimaan vastineita. (Aikaa on vain kuukausi) Viranomainen tarvitsee paikallisen väestön, mukaanlukien kesäsukkaat, mielipiteet ja havainnot asin käsittelyä varten. Mikäli jätämme vastineet laatimatta, niin menetämme puheoikeutemme asian käsittelyyn seuraavissa vaiheissa. Viime aikoina Itä-Suomeen on saatu myöskin turpeennostoa rajoittavia päätöksiä. Asiallinen ja aktiivinen kansalaistoiminta tuottaa tuloksia.
Alla kaksi linkkiä, joista voi seurata ympäristölupa-asioita.
Re: Re: Perusteltua vastustusta
#531: satunainen vieras - Re: Perusteltua vastustusta
Siikavesi kuuluu Länsi-Suomen alueeseen, mutta vaikutus jätevesillä on Itä-Suomen alueella eli Puulavedellä, ja tuossa alla linkki ympäristölupa asiohin Länsi-ja Sisäsuomen alueella.
Ympäristölakien uudistaminen jatkuu
Tapio Määttä 27.3.2011:
Työnsä päättänyt eduskunta hyväksyi viimeisimpinä töinään muun muassa uuden vesilain, kaivoslain ja jätelain. Vaikka keskeinen ympäristölainsäädäntö on uudistettu lähes kauttaaltaan viimeisen 15 vuoden aikana, myös uuden eduskunnan asialistalle on tulossa runsaasti ympäristöasioita.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän lainsäädännön terävöittäminen on lähivuosien keskeinen ympäristöteema. Eräs mahdollisuus on erillisen ilmastolain säätäminen. Nykyisen ympäristölainsäädännön perusteella ilmastotavoitteita ei voida riittävästi ottaa huomioon. Esimerkiksi ympäristönsuojelulaki on tältä osin tehoton.
Ympäristölakien elinkaari on nykyisin yllättävän lyhyt. Esimerkiksi vuonna 1997 voimaantulleiden luonnonsuojelulain ja metsälain sekä vuonna 2000 voimaantulleiden ympäristönsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi tai uudistaminen on käynnissä. Jopa juuri hyväksytty vesilaki täytyy uudistaa lähivuosina, kun perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt lain olevan pysyvästi perustuslain kanssa ristiriidassa oleva poikkeuslaki.
Erityisen kiinnostava tulee olemaan metsälain kokonaisuudistus. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on esittänyt lain uudistamista siten, että metsänomistajan valinnanvapaus lisääntyisi esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmän käytön osalta. Uudistuksessa on kuitenkin vielä runsaasti vaikeita kysymyksiä metsien erilaisten käyttömuotojen ja arvojen yhteensovittamisessa.
Lähivuosien tärkeäksi ympäristöpoliittiseksi teemaksi on nousemassa myös suhtautuminen turvetuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Turvetuotannon kielteisiä vesistö- tai luontovaikutuksia ei nykyisin voida riittävästi ottaa huomioon. Vaikka tuomioistuinten linja turvetuotannon ympäristö- ja vesiluvissa on jossakin määrin tiukentunut, turvetuotannon kielteisiin vaikutuksiin puuttuminen edellyttää lainmuutoksia eli poliittisia päätöksiä. Tammikuussa riitaisena valmistunut valtakunnallinen suostrategia oli tarvittavien lakimuutosten osalta pettymys.
Lähivuosien paikalliset ympäristökonfliktit näyttäisivät liittyvän uraanikaivosten ohella juuri turvetuotantoon. Myös vaatimus turpeen energiakäytöstä luopumisesta ilmastosyistä tulee olemaan lähivuosina pysyvänä ympäristökeskustelujen aiheena.
http://kristamikkonen.blogspot.com/
uusi turvetuotantohakemus
Kansanedustajaehdokkaiden turvekanta
Kansanedustajien lähestyminen
(eustajan) [email protected]
Turvevastaisia, ei taida olla, kuin vihreät ja vasemmistoliitto.
Olen lähetellyt Kansanedustajille turpeen tuhokuvia, mutta vastauksia ei ole vielä tullut.
Yksi järvi pelastettu!
Vihreätkin heränneet todellisuuteen
Re: Vihreätkin heränneet todellisuuteen
#541: Kokoomuslainen - Vihreätkin heränneet todellisuuteen
Onneksi omissa riveissäsi tai riveissämme miten vain haluat on selkeää näkemystä siitä, miten suurista haitoista on kysymys. Vielä asia valkenee sinullekin. Ja jotain prosessiahan käyt kun tänne eksyit!
Kommentteja turpeen käytöstä
Oulun kaupunginjohtajan sekä Kuopion Energian toimitusjohtajan kommentteja turpeen käytöstä:
”Oulussa turpeesta luopuminen tarkoittaisi yksiselitteisesti sen korvaamista kivihiilellä. Mielestäni kivihiilen rahtaaminen parhaassa tapauksessa toiselta puolelta maapalloa ei ole järkevää ympäristön eikä Suomen kannalta etenkin, kun meillä on käytettävissä oma polttoaine, turve”, kommentoi Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.
”Turve tulee säilymään Kuopiossa ykköspolttoaineena, vaikkakin tietysti teemme kaiken mahdollisen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Tähän vaikuttaa yksiselitteisesti se että puupolttoaineiden saatavuus on hyvin rajallinen ja että puuta poltettaessa polttotekniikka vaatii turvetta vähintään 60 % kokonaismäärästä”. Tällaisen toteamuksen on esittänyt Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.
Yritys nimeltään Suomi tarvitsee turvetta
"Aivan totaalisen järjetöntä olisi olla käyttämättä todella suurta ja nimenomaan omaa kansallista energiareserviämme eli turvetta. Sitten kun muutkin maat luopuvat omien energiavarojensa käytöstä, voimme mekin sen tehdä. Aikooko Norja luopua öljyn pumppaamisesta? Vastaus on ei. Aikooko OPEC-maat luopua öljyistään? Vastaus on ei. Aikooko kivihiiltä tuottavat maat Euroopassa, Venäjällä, Kiinassa jne luopua hiilen käytöstä? Vastaus on jälleen ei. Entä Pohjois-Afrikan sekä Lähi-Idän maat sitten, luopuvatko he ja muutkin maakaasua tuottavat maat maailmassa maakaasusta? Vastaus on ei. Näitä "fossiilisia" esimerkkejä riittää vaikka kuinka paljon. Miksi me itse itsellemme olisimme vaatimassa luopumista noista mainituista vaikka muut jatkavat niiden käyttöä pitääkseen maansa talouden samalla viivalla muiden kilpailijamaiden kanssa. Teollisuus vain siirtyisi niihin maihin joissa kuitenkin käytetään fossiilisia polttoaineita.
En ymmärrä minkä ihmeen takia Vihreät ajavat turpeen käytöstä luopumista. Suorastaan epäisänmaallisuutta osoittavaa käytöstä heiltä. Eivät ajattele lainkaan yhteiskunnan toimimista. On sata kertaa parempi vaihtoehto luopua vähitellen ulkomailta tuotavasta energiasta ja korvata sitä kotimaisella raaka-aineella, turpeella ja siinä sivussa puun lisääntyvällä käytöllä. Sellainen haihattelu että Suomi pärjäisi ilman kaikkia fossiilisia polttoaineita jotka korvataan uusiutuvilla kuten puulla ja tuulella ja vaikkapa biokaasulla ei vaan yksinkertaisesti toimi. Ne eivät riitä pyörittämään Suomen teollisuutta ja sitä kautta työllistäen suomalaiset.
Ottakaa Vihreät nyt viimeinkin realiteetit huomioon. Järkevyyttä asioihin joita ajatte. Te ette hyväksy ydinvoimaa, ette turvetta, ette öljyä. ette maakaasua, ette kivihiiltä. Millä ihmeellä te aiotte pyörittää Suomea? Haihattelunne on jostain toisesta maailmasta kuin missä elämme. Joskus ehkä sadan tai jotain vuoden kuluttua tekniikka on edistynyt niin, että silloin ehkä voimme luopua nykyisistä voimalaitoksista. Siihen saakka meidän on vaan yksinkertaisesti pakko käyttää olemassaolevia vaihtoehtoja. Kyllä se tekniikka sieltä aikanaan sitten valmistuu mutta vielä pitkään joudumme mukautumaan nykyhetkeen."
Uusi öljykenttä löytynyt jälleen
Aivan uusi uutinen tältä päivältä Norjasta, jossa ollaan löydetty jälleen uusi öljyesiintymä ja jota aletaan hyödyntää tulevaisuudessa. Norjalla ei ole mitään aikomusta lopettaa öljyn hyödyntämistä. Uutinen on YLE:ltä ja kuuluu näin:
"Barentsinmerestä on löytynyt uusi öljykenttä. Norjalaisen energiajätin Statoilin mukaan Skrugard-kentällä voidaan tuottaa öljyä ainakin 150 miljoonaa tynnyriä, mutta mahdollisesti jopa 500 miljoonaa tynnyriä.
Skrugard sijaitsee noin 100 kilometriä Lumikki-kaasukentästä pohjoiseen, noin 200 kilometrin päässä Pohjois-Norjan rannikosta. Yhtiön mukaan löytö on suurin Norjan mannerjalustalla kymmeneen vuoteen.
Statoil on tehnyt koeporauksia Skrugardin kentällä yhdessä kahden muun yrityksen kanssa. Statoil omistaa kentän oikeuksista 50 prosenttia, Eni Norway 30 prosenttia, ja loput 20 prosenttia kuuluu Petorolle".
Nettijulkaisu Barentsobserverin mukaan norjalaisyhtiöt ovat tehneet Barentsin meren eteläosissa jo 80 tutkimusporausta viimeisen 30 vuoden aikana. Tähän asti tuotantoon on saatu Statoilin Lumikki-kaasukenttä, ja tuotannon aloitusta lähestyy Eni Norway -yhtiön omistama Goljat-öljykenttä.
Re:
Tutkimuksia on ollut monia ja eri tutkimuslaitosten tekemiä. Esimerkkinä vaikkapa Taloustutkimuksen suorittama, jossa tasan 90 % oli sitä mieltä että kotimaisten polttoaineiden käyttöä tulee lisätä. 75 % oli huolissaan siitä, että on suuri riski Suomelle tukeutua ulkomailta tuotaviin polttoaineisiin. 72 % oli sitä mieltä, että turpeella tuotettu energia on vihreää energiaa. Tasan 70 % oli sillä kannalla että turpeen käyttöä pitää lisätä ja 21 % oli sitä mieltä että nykyinen käyttömäärä on jatkossakin oikea, vain muutama prosentti ( 9 %) haluaisi lopettaa turpeen käytön kokonaan. 91 % oli sitä mieltä että turvetta tulee ylipäänsä hyödyntää energia- ja muuhunkin käyttöön kuten kasvuturpeeksi.
Tutkimuksia on monia joista selkeästi nähdään Suomalaisten olevan turpeen käytön kannalla. Ja vielä lopuksi toivon että "Ranex" ei vastaisi tähän siten. että tutkimus on turvetuottajien maksama juttu. Tutkimuksia on tehty useita ja kaikissa on samansuuntainen lopputulema.
IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Eipä unohdeta adressin tarkoitusta, nimiä kerätään vaatimaan turvetuottajilta kunnollista päästövesien puhdistusta!
Tämän vaatimuksen takana on aivan varmasti 100 % allekirjoittaneista. Kuinka moni vastustaa turpeen käyttöä, on
eri asia. Valitettavasti saamattomuus / haluttomuus (?) ratkaista turvetuotannosta aiheutuvat ympäristöhaitat on
saanut yhä useamman vaatimaan turpeen käytön lopettamista.
Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja sen julkituontiin. Kiitän mm. Ranexia aktiivisuudesta ja toivon, että
kirjoittelu jatkuu asiallisissa merkeissä niin vastustajien kuin puolestapuhujienkin suunnalta. Loppujen lopuksi, eiköhän
moni muu ala, mm. paperiteollisuus, ole läpikäynyt vastaavanlaisen "taistelun" ennen kuin ollaan päästy nykyiseen
tilanteeseen. Näin tulee ennen pitkää käymään myös turveteollisuudessa.
Re: Ranex
Veit sanat suustani. Kirjoittajat eivät tiedä tai, eivät halua myöntää turpeen tuhoja vesistölle.
Öljy-onnettomuuksiakin sattuu, mutta toisin kuin turpeen tuho vesille, ne ovat satunnaisia pilaamaan vesiä,
mutta turvetuotanto tekee sen poikkeuksetta, siellä missä on turvetuotantoa, niin siellä alkaa valituskin.
| This discussion has been closed. |
Tietoa kiintoainekuormituksesta
"Suo- ja turvemaastrategian mukaan soiden- ja turvemaiden kiintoaineen huuhtoumat ovat
* suometsätalouden kunnostusojitukset 93 kg/hehtaari eli 71 000 tonnia vuodessa
* turvepeltojen viljely 151 kg/hehtaari eli 37 500 tonnia vuodessa
* turvetuotanto 60 kg/hehtaari eli 4 580 tonnia vuodessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Kiintoaineen huuhtoumia aiheuttavat turvemaiden käytön lisäksi kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt. Strategian tietojen perusteella voidaan arvioida, että turvetuotannon kiintoainekuormitus kokonaisuudessaan on samaa luokkaa kuin turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta: typpi 1,0 prosenttia ja fosfori 0,7 prosenttia."