Varhaiskasvatuksen tulevaisuus: EI kasvaville ryhmille!

Lapsiryhmät ovat jo nyt liian suuria,joka näkyy lasten levottomuutena.
Lapsille ei riitä rauhallisia leikkitiloja,eikä lepohetkipaikkoja.
Päiväkodeissa ilmanvaihto -ja sisäilmaongelmia lukuisissa
päiväkodeissa.Näissä fyysisissä olosuhteissa yritetään tehdä
laadukasta varhaiskasvatustyötä.sekä autaa perheiä ja lapsia
heidän eritystarpeissaan.Ryhmissä on ainakin pääkaupunki-
seudulla paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia,joiden kotouttamisessa

tehdään arvokasta ja kauaskantoista työtä.

Olen valmistunut v,79 lto:ksi ja havainnut työvuosinani,miten
työn luonne ja vaativuustasonkasvu,eivät ole suhteessa vähentyviin resursseihin.
Perheiden erilaiset haasteet ja lasten moninaiset erityistarpeet
työllistävät nykypäivänä hyvin eri tavalla kuin aiempina työvuosinani.

.Teen nykyään lyhyitä sijaisuuksia sairauseläkkeellä.Olenkohdannut eri päiväkodeissa lasten erilaista oireilua ,jota henkilöstöpulasta ja ryhmien oman henkilöstön toisiin ryhmiin sijaistamissijoittelu jo nyt pahentavat.

Nykyään joka ryhmässä on erityistarpeisia lapsia. Integroituja erityisryhmiä on aivan liian vähän, tarpeeseen nähden,joten
nämä lapset eivät pääse tarvitsemansa avun piiriin.Kun paikkoja ei ole,lasta ei voi työstää oikeutetuksi saamaan
paikkaa pienempään erityisryhmään,missä on erityislastentarhanopettaja ja paremmat resurssit.Kuitenkaan tavallisiin lapsiryhmiin enää harvoin saadaan tarvittavaa ryhmäkohtaista tai henkilökohtaista avustajaa lapselle.Tämä vie resursseja
lasten erityistarpeisiin vastaamiselta ja laadukkaalta varhaiskasvatuksen haasteeseen vastaamiselta.
Kaikki se mitä panostamme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja lasten varhaiseen ,kokonaisvaltaiseen
fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin,se tulee maallemme pitkällä tähtäimellä halvemmmaksi ja moninkertaisesti takaisin.

Esitys 8/kasvatusvastuullinen, ei osoita päiväkodin nykypäivän arjen tuntemista,ainakaan pääkaupunkiseudulla.

Jo nyt monessa päiväkodissa kasvatushenkilöstö kamppailee 7/1 resursseilla jaksamisen äärirajoilla,venyen moneen,

päivästä toiseen.

Jo nyt päiväkodin arki on selviämistä joissakin paikoissa, pienet lapset tarvitsevat huomiota ja ohjausta muutoinkin kuin silloin, kun käyttäytyvät häiritsevästi. Suuri ryhmäkoko aiheuttaa stressiä ja pahoinvointia, ja sitä myötä häiriökäyttäytymistä, jonka hallitsemiseen aikuisten aika menee. Sekä henkilöstö ja lapset yrittävät parhaansa mukaan toipua päivistä, jaksaakseen taas seuraavaan. Toki on toimivia ja lapsen kasvua tukevia ryhmiä, henkilöstön tietotaito ja välittäminen on ainakin oman kokemukseni mukaan hyvää ja aitoa, mutta näillä linjauksilla päästään tilanteeseen, jossa voidaan lopettaa varhaiskasvatuksesta puhuminen, ja todeta asia niin kuin se on, varhaissäilytys. Jäisin kotiin lasten kanssa jos voisin, mielessä on ollut tämän vaihtoehdon valitseminen, muista seuraamuksista välittämättä. Iso kiitos ja hatunnosto kaikille lapsiani hoitaneille, arvostan heitä suuresti ja toivon että he saisivat tehdä työtään olosuhteisssa jotka mahdollistavat hyvän lapsen kehitystä tukevan kasvun.