Kangasniemen jätevesipäästöt Puulaan lopetettava

Hyvä Puula puhtaaksi -nettosivun lukija,

Olemme jo jonkin aikaa käyneet nettikirjeenvaihtoa Jarno Laitisen kanssa. Koska kirjeenvaihdossamme ei ole mitään yksityistä eikä kenenkään intimiteetisuojaa loukkaavaa, annan viimeisimmän, hänelle 26.10., lähettämäni kirjeen myös sivumme lukijoiden käyttöön. Tähän kirjeeseen Jarno Laitinen on viitannut 27.10. kirjoittamassaan viestissä.

Mikäli haluat lisää tietoa Puulan tilanteesta, ota ystävällisesti yhteyttä suoraan adresisivulta löytyvään nettiosoitteeseeni.

Parhain terveisin

Sirpa Ahlakorpi


>Hei!
Kiitos sähköposteistasi.
Ensimmäisenä tiedoksi, että en kirjoita tätä kirjettä Puula puhtaaksi –kansalaistoimikunnan nimissä, vaan omissa nimissäni. Toki olen lähettänyt sinun kirjeesi ja tämän omani eteenpäin muille toimikunnan jäsenille.
Toiseksi oikaisu aiemman sähköpostini pohjalta vedettyyn päätelmääsi. Puula ei enää ole puhdas ja kirkasvetinen järvi. Tästä olemme kaikki yksimielisiä, myös Jari Mutanen, joka otsikoi kirjoituksensa Länsi-Savossa 31.8. Puulan Ruovedenselässä on monta kuormittajaa.
Kolmanneksi en ole insinööri tai vesiteknologian asiantuntija. Luotan omiin, muiden mökkiläisten ja paikallisten asukkaiden omiin havaintoihin ja kokemuksiin Puulan puhtaudesta.

Kun satunnainen matkailija on tutustunut matkaesitteessä kauniiseen Kangasniemen kirkonkylään puhtoisen Puulaveden äärellä ja torikahvilla käydessään sattuu laiturilta vilkaisemaan vettä, niin takuulla yllättyy . Läpinäkymättömän ruskeaa se on.
Samoin kalastaja Ruoveden selällä tai muualla Puulalla huomaa verkkojensa likaantuneen eikä saa niitä enää pesemälläkään puhtaaksi, näin kertovat sekä mökkiläiset että paikalliset asukkaat. Samoin arvokalasaaliit ovat paikoin vähenemässä ja tilalle on tullut ennen Puulalla tuntematonta roskakalaa, kuten pasuria .
Puulaveden kohdalla esittämäsi viimeisen 50 vuoden likaamishistoria on liioittelua. Vielä 60-luvulla meidänkin vaatimattomassa mökkielämässä järvivettä käytettiin ihan kaikkeen, myös juomiseen. Päähän ei pälkähtänyt, että vettä voitaisiin liata, kun ei vettä likaavaa teollisuuttakaan tiedetty olevan.
Minulle on kerrottu, että Ruovedenselällä likaantumista on havaittu 80 –luvulta lähtien, mutta sen eteläpuolisilla vesillä muutokset on pantu merkille lähinnä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana.
Tuona aikana on tapahtunut pari huomionarvoista asiaa.
Vuonna 1998 laajennettiin nykyistä 60 –luvulla rakennettua puhdistamoa. Korjaustöiden aikana, 8.6. – 17.6.Etelä-Savon ympäristökeskus antoi luvan jätevesien ohijuoksutukselle suoraan Ruovedenselälle. Tämä oli julkinen asia ja ympäristökeskus antoi siitä lehtitiedotteen. Monikohan kuntalainen huomasi ja ymmärsi lukemaansa, että yhdeksän päivän ajan viemäriputkesta laskettiin ”aitoa tavaraa” suoraan Ruovedenselälle? Aika raskas lasti annettiin tämän matalahkon selän ( n. 9 km2, ) kannettavaksi! Nyt ihmiset muistelevat, miten kirkonkylän rantaan ajautui outoja ”kökkäreitä”, tai saattoivat olla tuttujakin, omasta pöntöstä lähteneitä.Tämän operaation jälkeen uimarannalle alkoivat ilmaantua syyhypunkit ja sinilevä.

Toinen merkittävä tapaus sattui 1980 – luvun alussa, kun Läsäkoskelle perustettiin sikala, jossa nykyisin kasvatetaan 1000 sikaa ja 200 nautaa. Tämänkokoisista eläimistä luonnolliset erittyvät nesteet vastannevat pienehkön kirkonkylän asujaimiston jätemäärää. Tämän tuotantolaitoksen lietteet ovat aiheuttaneet likaantumista ja kalakuolemia useaan otteeseen jo 80 –luvulla Rauhajärven ja Läsäkosken vesialueilla. Tällöin seudun asukkaat valittivat sikalan lietevesien ohijuoksutuksista ja niitä seuranneista kalakuolemista. Niihin asukkaiden kertoman mukaan kunnassa ei erikoisemmin reagoitu.
Lopulta läsäkoskelainen Pauli Pajunen suivaantui viranomaisten välinpitämättömyyteen ja kuvasi kamerallaan vuoden 1997 heinäkuussa sikalan ohijuoksutuksessa kuolleita kaloja ja likaantunutta koskea sekä järjesti Mikkelin ja Kangasniemen toreille kiertävän valokuvanäyttelyn Miten Suomessa saa saastuttaa vesiä. Tämän projektin seurauksena sikalaan saatiin lantasäiliöt. Valokuvat ovat edelleen tallessa.

Vakuuttelet putsarinne tehokkuutta. Miksi ihmeessä Ruoveden tila ei sitten kohene? Toisin sanoen ”lääkkeestä huolimatta potilas voi huonosti”, eli nykyiset toimenpiteet puhdistuksen suhteen eivät ole riittävät.
Käsitykseni mukaan pitkällä tähtäyksellä ei ole mitään järkeä pyörittää jokaisessa kunnassa omaa pientä jätevesipuhdistamoa, joka jo sinällään on ympäristöuhka. ja –haitta ainakin hajunsa perusteeella. Miten on mahdollista, että Kangasniemen nykyinen, ainakin ulkoapäin nuhjaantunut, parakinoloinen laitos, sijaitsee kirkonkylän parhaan asutusalueen keskellä, Puulan rannalla?
Kun kuntia liitetään yhteen, mm. niiden sairaala- ja koulutoimia keskitetään naapurin puolelle tehokkuuden ja paremman palvelun nimissä, niin eikö olisi korkea aika suunnitella samankaltaista keskittämistä vedenhuollon puolella!
Mikkeli voisi olla tulevaisuudessa oikea suunta Kangasniemen jätevesille. Onhan vesi- ja viemärijohtoa vedetty jo puoliväliin Mikkeliä, Läsäkoskelle saakka. Tällaisessa tilanteessa hanke olisi vähintään maakunnallinen ja maksumiehet löytyisivät laajalta alueelta, mahdollisesti valtiota myöten. Olisi mahdollista perustaa kapasiteetiltaan riittävä, monen kunnan yhteinen, teknisesti huipputehokas laitos
Mainitsit kirjeesäsi Vapon turpeennostosta Käläjoen alueella. Olen kanssasi täysin samaa mieltä sitä, että kysymyksessä on iso Puulan kuormittaja . Nostot ovat alkaneet vuonna 2000 ja haitat ovat jo nyt näkyvissä esim. luoteisella Puulalla, kuten matalalla Siikalahdella. Kälän kylätoimikunnan ja muutaman yksityishenkilön viimesyksyisillä valituksilla ei ole ollut vaikutusta. Ympäristökeskuskin on todennut suunnilleen "ettei Vapolle mitään voi". Sama ongelma on Vuojanselällä. Mäkelänsuon päästöt limoittavat Vuojanselkää ja ovat vakavasti vaurioittaneet sen ekosysteemiä.
Juttelin taannoin tuttavieni, paikallisten kalastajien kanssa. Heidän mukaansa selkeästi turvepöly limoittaa heidän verkkojaan paitsi Vuojanselällä ja Ukonsalmessa myös Lapinsalon molemmilla puolilla, Simpiä on vaarassa!
Kun lähdette tätä asiaa ajamaan, lupaan täyden tuen.

Puula puhtaaksi -kansalaistoimikunnalla ei ole tarkoitus kaivella menneisyyttä ja hakea syyllisiä Puulan nykytilaan. Tarkoitus on katsoa eteenpäin ja saada aikaiseksi Kangasniemelle sellainen jätevesien puhdistustaso ja järvenhuoltotilanne, että Puulan tila oikeasti kohenee.

Puhtaan Puulan puolesta
Sirpa Ahlakorpi
__