Kangasniemen jätevesipäästöt Puulaan lopetettava

Heipä hei allekirjoittajat!

Ennen kuin laitatte nimeänne esitettyjen väitteiden alle, lukekaa vähän asiaan liittyviä taustatietoja. Adressin kuvauksessa esitetyt väittämät ovat valitettavasti suurimmalta osalta vääriä.

Tekstin alussa väitetään, että Kangasniemi laskee jätevetensä riittämättömästi puhdistettuna Puulaan ja likaa mökkisi rannat. Ympäristölupavirasto on antanut tiukat vaatimukset, jotka ovat täyttyneet selvästi joka vuosi. On siis kohtuutonta väittää, että jätevesiä ei puhdisteta kunnolla ja mökkien rannat likaantuvat. Lupaehdot ja puhdistamon raportit ovat julkista tietoa, joita saa kuka tahansa käydä lukemassa.

Adressin perusteluissa mainitaan typen aiheuttavan katastrofaalisia vaikutuksia. Yksittäisen laitoksen typen suurella poistoprosentilla ei ole vaikutusta, kun fosfori on minimiravinne. Kasvua on vain sen verran kuin minimiravinne fosfori antaa myöten. Siksi jätevedenpuhdistamoilla vaatimus fosforille on tiukka, 95%. Valvontaraporttien mukaan Kangasniemellä fosforia poistetaan selvästi yli sen. Adressin väite puhdistusasteesta on siis epätosi. Fosforin vaikutuksesta vesistöön voi löytää esimerkiksi tästä: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=125631&lan=FI

Typpikuormituksen määrää täälläkin hajakuormitus (maa- ja metsätalous ja laskeumat), joten typen ylenpalttisella poistolla jätevedestä voidaan vaikuttaa lähinnä vain puhdistamon tehoprosentteihin. Eli saadaan aikaan lumevaikutus, joka näyttää paperilla hyvältä mutta ei vaikuta mihinkään. Ympäristöhallinnon kotisivu on hyvä tiedon lähde. Katsokaa sieltä joko alla olevien linkkien kautta tai klikkailemalla seuraavasti: www.ymparisto.fi -> ympäristön tila-> pintavedet -> vesistöjen kuormitus. Sieltä saatte tietoa mitkä ovat vesistömme kuormittajia ja missä suhteessa. Esimerkkinä jätevedenpuhdistamojen osuus on typen osalta 15,5% ja fosforin 5,5%.

TYPEN OSUUDET: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4821&lan=fi
FOSFORIN OSUUDET: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4818&lan=fi

Kolmannessa perustelussa väitetään veden laadun muuttuneen monilla alueilla. Asia ei ole niin yksiselitteinen. Oma rantani on ollut ihan hyvässä kunnossa ja asun puhdistamon alapuolella. Vesi on ihan kirkasta. Puula on iso vesistö ja sinne mahtuu myös rehevöityneitä alueita. Muistakaa sekin seikka että rehevöitynyt ei tarkoita saastunutta ks. www.ymparisto.fi --> ympäristön tila -->rehevöityminen. Rehevöityneitä alueita on kuitenkin hyvä kunnostaa virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Kukapa sitä haluaa heinikon keskellä uida?

Minusta on hyvä että Kangasniemellä on hyvin toimiva puhdistamo, joka vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Allekirjoittamalla adressin olet erinomaisesti toimivan jätevedepuhdistamon lakkauttamisen kannalla ja uuden yhtä hyvin toimivan kannalla. Mitä se sellainen vesiensuojelu on?

Vesiensuojelu on ehdottomasti kannatettava asia, nyt vain haetaan syyllistä liian helpolla tavalla. Väärien argumenttien käyttäminen adressin keruussa on ihmisten huijaamista.

Tämä kirjoitus oli Kangasniemen kunnallislehdessä 5.10.


Muutamia asioita Ruovedenselän vedestä ja Puulajärven puhtaudesta

Tässä lehdessä ja Länsi-Savossa on keskusteltu Kangasniemen kunnan sekä jäteveden puhdistuksen että Ruoveden selkään laskevien järvi- ja ojavesien vaikutuksista Ruoveden veden laatuun. Aleksi Kosken kirjoituksessa on vesiasialle kaksi tärkeää käsitettä – fysikaaliskemiallinen vaikutus/puhtaus ja biologinen vaikutus/puhtaus. Vesiasioista vastaavat virkamiehet nojaavat ensimmäiseen käsitteeseen. Kuntalainen ja kesävieras näkevät ja kokevat toisen käsitteen. Jos vesi on biologisesti puhdasta, siinä voi haitatta uida ja sitä voi vaaratta käyttää talousvetenä.

Kangasniemellä asutaan Puulan rannoilla, ihan kirkonkylän taajama-alueellakin. On totuttu puhumaan puhtaasta järvestämme. Tämä harhakuvitelma syntyy nykyisen järvivesien laadun määritystavasta: järven syvimmästä kohdasta otetaan läheltä pintaa ja läheltä pohjaa vesinäyte, joiden tutkimustulos antaa laatuluokituksen koko järvelle.
Kun tarkastelen Puulaa vesistönä, erotan siinä kantajärven, varsinaisen Puulan jossain Hokan eteläpuolella. Kantajärveen liittyy salmien välityksellä lahtia ja pienempiä selkävesiä. Kangasniemen kirkonkylä on yhden tällaisen lahden, Ruoveden selän rannalla.
Ruoveden selkä on keskimäärin noin 12 km pitkä ja 1,5 km leveä – keskimäärin. Keskisyvyys ollee noin 5 metriä. Etelässä selkä päättyy Vaimossalmen kynnykseen, joka on vain 1,5 m syvä ja muutaman kymmenen metriä leveä. Kynnys tekee Ruoveden selästä järvialtaan, jonka tilavuus on noin 0,053 km3. Ruoveden selän ja sen ylisten järvien Emäpajun, Kotajärven, Jouhtjärven ja Kaijanlammen yhteinen valuma-alue on noin 5 km leveä ja 20 km pitkä. Keskimääräisenä vuotena valuma-alueelle sataa noin 0,045 km3 vettä ja lunta.
Ruoveden selän järvialtaan veden vaihtuvuus on huono. Tämä johtuu Vaimossalmen kynnyksen ja Ruoveden selän syvyyseroista ja järviveden pinta- ja pohjavesien lämpötilaeroista. Kesällä pintavedet ovat lämpimiä ja pohjavedet kylmiä ja talvella päinvastoin. Molemmissa tapauksissa syvemmät vedet ovat pintavesiä raskaampia ja virtaavat siksi pintavesiä huonommin Vaimossalmen kynnyksen yli Puulan kantajärveen.

Kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Marjoniemessä ja sitä on uusittu vuosina 1998-9 vastaamaan nykyisen jätevesiluvan puhdistusvaatimuksia. Puhdistamoon pumpataan taajama-alueen viemäröityjen asuinkiinteistöjen, teollisuuden ja liikeyritysten jätevedet ja sinne tulee nykyään käsiteltäväksi jätevesiä myös Läsäkosken suunnalta. Puhdistamoon tullaan liittämään nyt ja tulevaisuudessa rakennettavien kaava-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen viemäröintejä. Puhdistamon nykyinen lupa umpeutuu 2007 lopussa.

Puhdistuslaitoksessa jätevedestä poistetaan kiintoaineita ja fosforia. Jäteveden typpiyhdisteitä (virtsa-aineita) ei erikseen yritetä poistaa vaan ne pumpataan jäteveden mukana Ruoveden selän pohjalle. Typpiyhdisteiden (virtsa-aineiden) puhdistamattomuus lisää vuosittain Ruoveden selkään typpiyhdisteitä yhtä paljon kuin tarvittaisiin 92 perunapeltohehtaarin lannoittamiseen. Koska järvialtaan koko vesi vaihtuu hitaasti, kerran 2,5 – 4 vuodessa, on koko altaassa muutaman vuoden typpipäästöannos.

Puhdistamon toimivuutta seurataan ottamalla poistoputkesta vesinäytteitä ja mittaamalla niistä vedessä olevan kiintoaineen hapenkulutus ja jäännösfosforin määrä. Puhdistamon nykyinen toiminta täyttää laboratoriotulosten mukaan nykyisen luvan päästörajat fosforin ja käsitellyn jäteveden hapenkulutuksen suhteen. Hapenkulutuksella seurataan jätteen hajoamisastetta. Hapenkulutus ei kerro käsitellyn jäteveden mukana vesistöön joutuvan kiintoaineen määrää. Silmämääräisesti kiintoaineen höytyvien esiintymisen jopa järven pintavesissä voi nähdä lasiastiaan otetussa järvivedessä. Syvemmällä kiintoainehöytyviä on pintavesiä enemmän, mikä näkyy kalanpyydysten likaantumisena.


Kangasniemen kunta on hakemassa uutta lupaa jätevedenkäsittelylaitokselleen. Vuoden 1997 jälkeen jäteveden puhdistusvaatimukset ovat muuttuneet. Puhdistustuloksien seurantajakso on muuttunut hapenkulutuksen ja fosforimäärän seurannassa puolesta vuodesta neljännesvuoteen. Uusi puhdistusvaatimus on vaatimus poistaa typpeä vähintään 70% tai jäännöspitoisuuteen alle 10 mg/l. Tämä on merkittävä parannus jätevesien käsittelyyn, koska sillä on omalta osaltaan suora vaikutus Ruoveden altaan vedenlaatuun.
Uusien vaatimusten täyttäminen vaatii uusien laitteiden käyttöönottoa ja muutoksia vanhoihin, kuten vuoden 1997 lupakäsittelyn aikanakin. Uusien typenpoistolaitteiden asennuksen yhteydessä on hyvä ja oikea aika parantaa kiintoaineiden suodatusmenetelmää ja merkittävästi pienentää järvivedessä esiintyvien jätehöytyvien määrää. Muutostöihin kannattaa sisällyttää myös jätelietteen kuivauspuristimesta johtuvien voimakkaiden hajuhaittojen poistaminen. Hyvin suunniteltuina ja toteutettuna tarvittavat lisäasennus- ja muutostyöt eivät haittaa saati estä puhdistamon toimintaa.

Jätevesiasiassa on kuulunut haluja pysäyttää käynnissä oleva keskustelu. On vedottu kunnan maineeseen ja sen tahraamiseen. Vanhan sanota ”Ei nimi miestä pahenna, jollein mies nimeä” voitaneen tässä tilanteessa ilmaista muodossa ”Ei Kangasniemi-nimi kuntaa pahenna, jollei kunta Kangasniemi-nimeä”. Ympäristömme on yhteisellä vastuullamme. Kunta on kuntalaisella töissä.


Rauli Sandholm

Jahas, tulihan sieltä vastakommentti niin pääsee vastailemaan. Tästähän tuli putsarin puolesta ja vastaan keskustelu. Väännetään nyt vielä sitä kuuluisaa rautalankaa. Seuraavassa otteita yllä olevasta tekstistä ja heti perään vastaus.

Väite: Aleksi Kosken kirjoituksessa on vesiasialle kaksi tärkeää käsitettä
fysikaaliskemiallinen vaikutus/puhtaus ja biologinen vaikutus/puhtaus.
Vesiasioista vastaavat virkamiehet nojaavat ensimmäiseen käsitteeseen.
Kuntalainen ja kesävieras näkevät ja kokevat toisen käsitteen.

Vastaus: Viranomaiset tutkivat kyllä molempia sekä fysikaaliskemiallisia että biologisia seikkoja.

Väite: Puhdistuslaitoksessa jätevedestä poistetaan kiintoaineita ja fosforia.
Jäteveden typpiyhdisteitä (virtsa aineita) ei erikseen yritetä poistaa vaan
ne pumpataan jäteveden mukana Ruoveden selän pohjalle.

Vastaus: Typpiyhdiste ei ole sama kuin virtsa aine. Virtsa sisältää enimmäkseen muuta kuin typpeä. Virtsa aineet kulkevat kaiken muunkin mukana koko prosessin läpi, ei sitä missään vaiheessa eroteta ja paiskata järveen. Typestä poistuu noin 30-40% prosessissa.

Väite: Silmämääräisesti kiintoaineen höytyvien esiintymisen jopa järven
pintavesissä voi nähdä lasiastiaan otetussa järvivedessä.

Vastaus: Mitenkäs sitten puhdistamon lähtevästä vedestä ei höytyviä löydy. Jokeri Pokeri Poks! Simo Aalto taikoo ne järveen? Piti ihan kokeilla ja otin lasillisen Puulan vettä puhdistamon rannasta. Ei näkynyt höytyviä. Tässä kuva http://kompostori.tripod.com/pics/puula

Väite: Uusi puhdistusvaatimus on vaatimus poistaa typpeä vähintään 70% tai
jäännöspitoisuuteen alle 10 mg/l. Tämä on merkittävä parannus jätevesien
käsittelyyn, koska sillä on omalta osaltaan suora vaikutus Ruoveden altaan
vedenlaatuun. Uusien typenpoistolaitteiden asennuksen yhteydessä on hyvä ja
oikea aika parantaa kiintoaineiden suodatusmenetelmää ja merkittävästi
pienentää järvivedessä esiintyvien jätehöytyvien määrää.

Vastaus: Uusi puhdistusvaatimus tulee voimaan jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämä arvioidaan seuraamalla järven tilaa. Uuden lain mukaan asukasvasteluku tulee olla yli 10000 ennen kuin tätä asetusta sovelletaan. Kangasniemellä
putsariin liittyneitä ei taida olla edes 4000.

Kuten edellä sanoin, silmin nähtäviä höytyviä ei putsarilta pääse. Se
kiintoaine mikä puhdistamolta tulee on niin pientä hiukkasta, ettei sitä
kunnolla silmä erota. Käykää katsomassa. Kävin vierailemassa puhdistamolla ja otin kuvan järveen lähtevästä puhdistetusta vedestä. Kopioi tästä linkki ja katso: http://kompostori.tripod.com/pics/jate

Väite: Muutostöihin kannattaa sisällyttää myös jätelietteen kuivauspuristimesta
johtuvien voimakkaiden hajuhaittojen poistaminen.

Vastaus: Uusia taloja on rakennettu aivan viereen. Kyllä he olisivat jättäneet tontin ostamatta, jos haju olisi häirinnyt. Tontin ostajille on kerrottu, että läheinen laitos on jätevedenpuhdistamo.

Väite: Kunta on kuntalaisella töissä.
Vastaus: Olen samaa mieltä. Ikävää että kuntalaisten eteen tehty työ ei tunnu kaikille riittävän.

Terveisin, Jarno Laitinen, ympäristösuojelutekniikan ins.
PS. En ole pelkkä konttorirotta tai paperitiikeri. Olen elänyt ja liikkunut luonnon keskellä koko ikäni. Harrastan metsästystä ja luonnossa liikkumista.

Hyvä Puula puhtaaksi -nettosivun lukija,

Olemme jo jonkin aikaa käyneet nettikirjeenvaihtoa Jarno Laitisen kanssa. Koska kirjeenvaihdossamme ei ole mitään yksityistä eikä kenenkään intimiteetisuojaa loukkaavaa, annan viimeisimmän, hänelle 26.10., lähettämäni kirjeen myös sivumme lukijoiden käyttöön. Tähän kirjeeseen Jarno Laitinen on viitannut 27.10. kirjoittamassaan viestissä.

Mikäli haluat lisää tietoa Puulan tilanteesta, ota ystävällisesti yhteyttä suoraan adresisivulta löytyvään nettiosoitteeseeni.

Parhain terveisin

Sirpa Ahlakorpi


>Hei!
Kiitos sähköposteistasi.
Ensimmäisenä tiedoksi, että en kirjoita tätä kirjettä Puula puhtaaksi –kansalaistoimikunnan nimissä, vaan omissa nimissäni. Toki olen lähettänyt sinun kirjeesi ja tämän omani eteenpäin muille toimikunnan jäsenille.
Toiseksi oikaisu aiemman sähköpostini pohjalta vedettyyn päätelmääsi. Puula ei enää ole puhdas ja kirkasvetinen järvi. Tästä olemme kaikki yksimielisiä, myös Jari Mutanen, joka otsikoi kirjoituksensa Länsi-Savossa 31.8. Puulan Ruovedenselässä on monta kuormittajaa.
Kolmanneksi en ole insinööri tai vesiteknologian asiantuntija. Luotan omiin, muiden mökkiläisten ja paikallisten asukkaiden omiin havaintoihin ja kokemuksiin Puulan puhtaudesta.

Kun satunnainen matkailija on tutustunut matkaesitteessä kauniiseen Kangasniemen kirkonkylään puhtoisen Puulaveden äärellä ja torikahvilla käydessään sattuu laiturilta vilkaisemaan vettä, niin takuulla yllättyy . Läpinäkymättömän ruskeaa se on.
Samoin kalastaja Ruoveden selällä tai muualla Puulalla huomaa verkkojensa likaantuneen eikä saa niitä enää pesemälläkään puhtaaksi, näin kertovat sekä mökkiläiset että paikalliset asukkaat. Samoin arvokalasaaliit ovat paikoin vähenemässä ja tilalle on tullut ennen Puulalla tuntematonta roskakalaa, kuten pasuria .
Puulaveden kohdalla esittämäsi viimeisen 50 vuoden likaamishistoria on liioittelua. Vielä 60-luvulla meidänkin vaatimattomassa mökkielämässä järvivettä käytettiin ihan kaikkeen, myös juomiseen. Päähän ei pälkähtänyt, että vettä voitaisiin liata, kun ei vettä likaavaa teollisuuttakaan tiedetty olevan.
Minulle on kerrottu, että Ruovedenselällä likaantumista on havaittu 80 –luvulta lähtien, mutta sen eteläpuolisilla vesillä muutokset on pantu merkille lähinnä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana.
Tuona aikana on tapahtunut pari huomionarvoista asiaa.
Vuonna 1998 laajennettiin nykyistä 60 –luvulla rakennettua puhdistamoa. Korjaustöiden aikana, 8.6. – 17.6.Etelä-Savon ympäristökeskus antoi luvan jätevesien ohijuoksutukselle suoraan Ruovedenselälle. Tämä oli julkinen asia ja ympäristökeskus antoi siitä lehtitiedotteen. Monikohan kuntalainen huomasi ja ymmärsi lukemaansa, että yhdeksän päivän ajan viemäriputkesta laskettiin ”aitoa tavaraa” suoraan Ruovedenselälle? Aika raskas lasti annettiin tämän matalahkon selän ( n. 9 km2, ) kannettavaksi! Nyt ihmiset muistelevat, miten kirkonkylän rantaan ajautui outoja ”kökkäreitä”, tai saattoivat olla tuttujakin, omasta pöntöstä lähteneitä.Tämän operaation jälkeen uimarannalle alkoivat ilmaantua syyhypunkit ja sinilevä.

Toinen merkittävä tapaus sattui 1980 – luvun alussa, kun Läsäkoskelle perustettiin sikala, jossa nykyisin kasvatetaan 1000 sikaa ja 200 nautaa. Tämänkokoisista eläimistä luonnolliset erittyvät nesteet vastannevat pienehkön kirkonkylän asujaimiston jätemäärää. Tämän tuotantolaitoksen lietteet ovat aiheuttaneet likaantumista ja kalakuolemia useaan otteeseen jo 80 –luvulla Rauhajärven ja Läsäkosken vesialueilla. Tällöin seudun asukkaat valittivat sikalan lietevesien ohijuoksutuksista ja niitä seuranneista kalakuolemista. Niihin asukkaiden kertoman mukaan kunnassa ei erikoisemmin reagoitu.
Lopulta läsäkoskelainen Pauli Pajunen suivaantui viranomaisten välinpitämättömyyteen ja kuvasi kamerallaan vuoden 1997 heinäkuussa sikalan ohijuoksutuksessa kuolleita kaloja ja likaantunutta koskea sekä järjesti Mikkelin ja Kangasniemen toreille kiertävän valokuvanäyttelyn Miten Suomessa saa saastuttaa vesiä. Tämän projektin seurauksena sikalaan saatiin lantasäiliöt. Valokuvat ovat edelleen tallessa.

Vakuuttelet putsarinne tehokkuutta. Miksi ihmeessä Ruoveden tila ei sitten kohene? Toisin sanoen ”lääkkeestä huolimatta potilas voi huonosti”, eli nykyiset toimenpiteet puhdistuksen suhteen eivät ole riittävät.
Käsitykseni mukaan pitkällä tähtäyksellä ei ole mitään järkeä pyörittää jokaisessa kunnassa omaa pientä jätevesipuhdistamoa, joka jo sinällään on ympäristöuhka. ja –haitta ainakin hajunsa perusteeella. Miten on mahdollista, että Kangasniemen nykyinen, ainakin ulkoapäin nuhjaantunut, parakinoloinen laitos, sijaitsee kirkonkylän parhaan asutusalueen keskellä, Puulan rannalla?
Kun kuntia liitetään yhteen, mm. niiden sairaala- ja koulutoimia keskitetään naapurin puolelle tehokkuuden ja paremman palvelun nimissä, niin eikö olisi korkea aika suunnitella samankaltaista keskittämistä vedenhuollon puolella!
Mikkeli voisi olla tulevaisuudessa oikea suunta Kangasniemen jätevesille. Onhan vesi- ja viemärijohtoa vedetty jo puoliväliin Mikkeliä, Läsäkoskelle saakka. Tällaisessa tilanteessa hanke olisi vähintään maakunnallinen ja maksumiehet löytyisivät laajalta alueelta, mahdollisesti valtiota myöten. Olisi mahdollista perustaa kapasiteetiltaan riittävä, monen kunnan yhteinen, teknisesti huipputehokas laitos
Mainitsit kirjeesäsi Vapon turpeennostosta Käläjoen alueella. Olen kanssasi täysin samaa mieltä sitä, että kysymyksessä on iso Puulan kuormittaja . Nostot ovat alkaneet vuonna 2000 ja haitat ovat jo nyt näkyvissä esim. luoteisella Puulalla, kuten matalalla Siikalahdella. Kälän kylätoimikunnan ja muutaman yksityishenkilön viimesyksyisillä valituksilla ei ole ollut vaikutusta. Ympäristökeskuskin on todennut suunnilleen "ettei Vapolle mitään voi". Sama ongelma on Vuojanselällä. Mäkelänsuon päästöt limoittavat Vuojanselkää ja ovat vakavasti vaurioittaneet sen ekosysteemiä.
Juttelin taannoin tuttavieni, paikallisten kalastajien kanssa. Heidän mukaansa selkeästi turvepöly limoittaa heidän verkkojaan paitsi Vuojanselällä ja Ukonsalmessa myös Lapinsalon molemmilla puolilla, Simpiä on vaarassa!
Kun lähdette tätä asiaa ajamaan, lupaan täyden tuen.

Puula puhtaaksi -kansalaistoimikunnalla ei ole tarkoitus kaivella menneisyyttä ja hakea syyllisiä Puulan nykytilaan. Tarkoitus on katsoa eteenpäin ja saada aikaiseksi Kangasniemelle sellainen jätevesien puhdistustaso ja järvenhuoltotilanne, että Puulan tila oikeasti kohenee.

Puhtaan Puulan puolesta
Sirpa Ahlakorpi
__

Jaksaakohan tätä viestiketjua enää kukaan muu lukea kuin minä ja Sirpa? Voiskohan joku muukin kommentoida välillä. Meillä on runsaasti dokumenttia saatavilla, jolla todistetaan että puhdistamo ei ole ympäristön pilaaja. Siitä huolimatta olemme näköjään edelleen erimieltä asiasta. Mitäpä tuosta, saahan sitä olla.

Tästä aiheesta järjestetään tiedotustilaisuus medialle lähiaikoina, johon pyydetään ulkopuolinen puolueeton asiantuntija paikalle. Media sitten julkaisee infotilaisuuden jälkeen jutut kaiken kansan luettavaksi. Sen jälkeen toivon että keskustelu päättyy, mutta arvelen sen kuitenkin vain kiihtyvän.

Päätän raportointini toistaiseksi tähän ja harrastan välillä jotain muuta hauskaa.

Väittelemisiin,

Jarno

Tiedoksenne seuraava:

Kangasniemen kunta on antanut nettisivullaan tiedotteen, jossa kerrotaan vastauksia ihmettelijöille.

www.kangasniemi.fi

rullaa sivun alareunaan ja valitse
Pilaavatko kunnan jätevedenpuhdistamon päästöt
Puulaveden laatua? - Lue lisää -

Lisätietoja asiasta antavat teknisen osaston päällikkö Martti Nuuttila martti.nuuttila@kangasniemi.fi ja ympäristötarkastaja Jouni Lintunen jouni.lintunen@kangasniemi.fi.

Puhdas järviluontomme uhattuna

Monella meistä on edelleen mielikuva, että Suomi on tuhansien puhtaiden järvien maa.
Pieneltä osin näin onkin, koska teollisuuden jätevedet on puhdistettu aikaisempaa paremmin. Muun muassa Etelä- Saimaalla ja Päijänteellä veden laatu on tästä syystä parantunut.

Valitettavasti tässä ei ole koko totuus. Nyt järviä likaavat pääasiassa Vapon turvesoiden päästöt, tehomaatalouden lietevedet ja yhdyskuntien jätevedet. Näin on tilanne tänään myös Puulalla.

Olen ollut usean vuosikymmenen ajan puhtaan ja kirkasvetisen Puulaveden onnellinen kesäasukas. Vuosikymmenet on vettä käytetty kaikkiin mökkiläisen tarpeisiin, aina juomavedeksi asti.

Lähinnä kymmenen viimeisen vuoden aikana olen havahtunut huomaamaan veden tummumista, limoittumista, kaislikon sakenemista ja erilaisia ekologisia muutoksia. Kysymys ei ole suuren järven pienestä lahdelmasta, vaan kymmenen kilometriä pitkän selkäveden tilanteesta.

Puulavesi, maamme kahdeksanneksi suurin järvi, luokitellaan edelleen puhtaaksi tai jopa erittäin puhtaaksi järveksi. Harha johtuu siitä, että vesinäytteet otetaan selkävesistä. Sen sijaan rannoilta ja lahdelmista, mitkä ovat pääasiallisesti tuhansien mökkiläisten ja vapaa-ajan harrastajien nautinta-aluetta, näytteitä ei oteta.
Näissä matalammissa järven osissa näkyvät selkeästi tehomaatalouden ja –karjanhoidon sekä turpeennoston aiheuttama rehevöityminen ja likaantuminen. Rehevöityneet vedet kelpaavat heikosti virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon.
Puulaveden kalastajien mukaan veden tummuminen ja limoittuminen ovat levinneet jo järven
suurimpien selkien liepeille saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkkoja ei saa puhtaaksi pesemälläkään. Samoin kalakanta on muuttumassa roskakaloja suosivaksi. Mutalikoissa viihtyvät esimerkiksi lahna, särki ja pasuri ovat valtaamassa tilaa ekologian muuttumisen myötä muikulta, kuhalta, lohelta ja muilta arvokaloilta. Ekologiset muutokset ovat vääjäämätön todiste järven tilasta, kertokoot tilastot mitä hyvänsä.

Puulaveden likaajina ylitse muiden ovat Vapon turvesoiden päästöt, tehomaatalous ja Kangasniemen kirkonkylän jätevesien päästöt kapealle ja matalalle Ruovedenselälle järven pohjoisosassa. Kaikki nämä likaajat yhdessä nykyisellä kapasiteetilla ja nykyisen valvonnan varassa aiheuttavat järven pilaantumisen muutamassa vuosikymmenessä, ellei asiaan pikaisesti ja oikeasti puututa. Asiaa maataloustermein havainnollistaakseni valvonta- ja puhdistustöitä tehdään kuin ”Kuuskytluvun Zetorilla”, kun alla pitäisi olla ”Turbo – Ferguson ”– likaajatkin kun ovat nykyisin teholuokkaa.

Samankaltainen on tilanne Pohjois-Savossa, Juankosken Akonvedellä. Puoli vuosisataa sitten järvivettä juotiin. Tänään se on sameaa, haisee pahalta ja uiminenkin on riski. Akonvettä kuormittaa muun ohella tukinuitto.
Tällaista järviemme surullista lähihistoriaa voisi jatkaa pitkästi.

Pienten kuntien omat ”putsarit” ja satojen, jopa yli tuhansien suureläinten tehotuotantolaitokset ovat aina riski ympäristölleen, etenkin vesistöjen äärellä.
Nykyään kuntia ja läänejä on yhdistetty, on perustettu yhteisiä koulu- ja sairaalapiirejä tehokkuuden lisäämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi. Eikö vesihuollossa olisi korkea aika päätyä yhdentymiseen?

Eikö ole viisasta kestävän kehityksen kannalta rakentaa usean kunnan yhteisiä, viimeisen tekniikan mukaisia puhdistuslaitoksia, joissa riskit on minimoitu Suomen herkällä järvialueella. Kustannuksetkin jakaantuisivat usean kunnan kesken. Mitä odotamme?

Lisäksi meillä on kunnissa, lääneissä ja valtion tasolla laaja, hyvin organisoitu ympäristöhallinto. Miksi kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana vesistöjemme likaantuminen on kiihtymässä?

Vesistömme ovat jääkauden ainutlaatuinen lahja maallemme. Yhdeksän tuhatta vuotta ne ovat säilyneet puhtaina. Meidänkö aikana, muutamassa kymmenessä vuodessa, ne pilataan – kun Suomi on vauraampi kuin koskaan ennen?

Joukko Puulan, Akonveden ja ylipäätään järviluonnon tilasta huolestuneita kansalaisia on ryhtynyt keräämään nimiä kansalaisadressiin Internetissä ( http://www.adressit.com/puulavesi, ja http://www.adressit.com/akonvesi ), jolla vedotaan päättäjiin, ettei Kangasniemen kunta saa enää jatkaa nykyistä jätevesien päästölinjaansa.
Vetoamme tällä kirjoituksellamme kaikkiin ihmisiin, jotka jakavat huolemme puhtaan järviluonnon tilasta, että he kävisivät allekirjoittamassa nettiadressin.

Sirpa Ahlakorpi
Puula –liike

Ulla Lahdes
Akonvesi -liike

Puula puhtaaksi – kansalaisliike






















KANSALAISADRESSIN LUOVUTUS KANGASNIEMEN KUNNALLE 20.12.2006 klo 8




Kangasniemen kunta
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi



1. JOHDANTO

Puula puhtaaksi-liike luovuttaa Kangasniemen kunnalle kansalaisadressin, jossa 19.12.2006 tilanteen mukaan on 1215 allekirjoittajaa. Allekirjoittajista noin 100 on Kangasniemeltä, noin 280 Mikkelistä, noin 100 muista ympäryskunnista ja loput kesäasukkaita. Nimien keruu jatkuu tammikuulle, jolloin adressi luovutetaan Itä-Suomen vesioikeuteen.

Puula puhtaaksi-liike syntyi kesällä 2006 kesäasukkaiden vastareaktiosta kirkonkylän edustalla sijaitsevan Ruovedenselän tilan huononemiseen, joka tuli korostetusti esiin kuivana kesänä. Parikymmentä vuotta havaittu muutos näkyy rehevöitymisenä, kalanpyydysten likaantumisena ja limoittumisena ja laitureiden ja rantojen limoittumisena ja lisääntyvänä roskakalakantana. Myös järvisyyhyä ja sinilevää on esiintynyt. Liikkeen tavoite on saada Ruovedenselän tila sellaiseksi, että se koetaan puhtaaksi.

Koska Kangasniemen kunnan jätevedenpuhdistamon uusi lupahakemus on uusittava vuoden 2006 loppuun mennessä, Puula puhtaaksi-liike pyrkii vaikuttamaan siihen, että puhdistamon lupaa ei uusittaisi nykyisessä muodossaan.

Valtioneuvoston vasta annettu periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 ja EU-direktiivi lähtevät siitä, että vesienhoidon kuuluu olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja vasta toissijaisesti korjaavaa ja kunnostavaa. Korjaavan vesiensuojelun tavoite on alkuperäisen luonnontilaisen tason saavuttaminen.

Puula puhtaaksi-liikkeen tavoite on, että kunta joko a) itse tehostaisi jätevedenpuhdistuslaitoksensa teknologista tasoa ja puhdistusprosessia tai b) ratkaisisi jätevesien päästön sijoituksen toisaalle siten, että Ruovedenselän kuormitus vähenisi nykyisestä.



2. RISTIRIITA: RUOVEDENSELKÄ LIKAANTUU – PUHDISTAMON TOIMINTA TÄYTTÄÄ VOIMASSA OLEVAN LUVAN VAATIMUKSET


Käynnissä oleva keskustelu Ruovedenselän tilanteesta ei ole uutta. Kangasniemeläiset ovat valittaneet Ruovedenselän likaantumisesta parinkymmenen vuoden ajan, mutta heidän havaintojaan ei ole otettu vakavasti tietona, joka kertoo muutoksesta.

Jätevedenpuhdistamo on vuodesta 1979 laskenut vetensä Ruovedenselälle ja alkuvuosikymmenten puhdistusvaatimukset olivat nykyistä keveämmät. Ruovedenselän pohjaan jäteveden alkuperäisen laskupaikan kohtaan on muodostunut laitoksen päästöistä paksu kiinteän aineen kerros, pohjasedimentti. 1998 saneerauksen yhteydessä poistoputki vietiin kauemmas. Onko pohjasedimentin paksuus mitattu ja lupahakemuksessa selvitetty?

Puhdistamon toiminnasta otetaan näytteet neljästä paikasta, mutta ei rannoilta. Jätevedestä ei poisteta typpeä, koska sitä ei vielä ole vaadittu.


2.1. MM. NÄIHIN KYSYMYKSIIN TULISI VASTATA:
1. Onko selvitetty, päteekö Puulaan se, ettei typpi aiheuta rehevöitymistä, koska fosfori on minimiravinne?
2. Mikä on järven luontainen typpitilanne? Mikä on jätevesien typpitilanne? Nyt Ruovedenselälle lasketaan typpeä annos, jolla voisi lannoittaa 92 ha peltoa.
3. Palomäen ja Friskin mallit ovat mallinnoksia, eivätkä kerro todellisia tuloksia vaan mallien mukaan laskettuja arvioita. Onko esim. Friskin malli vuodelta 1979 ajantasainen? Veps-malli on yksinkertainen ja nopea: sen avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ja mistä kuormitusta tulee.
4. Selviääkö ympäristöluvasta, paljonko kuormituksesta lähtee typpeä ja fosforia kiloina?
5. Onko kunta ja ympäristökeskus selvittänyt typen ja fosforin suhdetta, joka ratkaisee järven rehevöitymisen? Todellista tulosta voi verrata mallinnoksiin.
6. Miksi rehevöitymistä tapahtuu? Jos se ei ole jätevedenpuhdistamo, mikä sitten?


2.2. ESIMERKKEJÄ ASUKKAIDEN HAVAINNOISTA:


- Kunnaneläinlääkäri Syrjälä sanoi 1980-luvun lopulla, että Ruovedenselän kalaa ei saisi syödä kuin kerran viikossa.

- Tuli syksy, järvi jäätyi ja alkoi pilkkikausi. Silloin huoleni heräsi jälleen kun kissat saivat kalansa. Ne oli pilkitty Kummelin saaren tienoilta, juuri niiltä alueilta, johon jätevedenpuhdistamon harmaavesiputki päättyy. Osa kaloista oli epämuodostuneita!
(Ote 9-sivuisesta raportista, joka kuvaa 20:n vuoden aikana koettua pohjoisten Salmenkylän vesien saastumista, uimarannan saastumista, uuden uimarannan perustamista, järvisyyhyn ilmestymistä sinne, Jussinlahden uimarannan perustamisfiaskoa, Ruovedenselän muutosta.)

- Myö heitettii talaviverkot Ruoveenselälle parkymmentävuotta sitte ja ku myö ne rassattii sieltä jiä alta poes ni ne ol niin täönnä …sanonko minä suoraam mitä.. ni se ol paskoo että sen jäläkee myö ei olla sinne talaviverkkoja heitettynnä.

-Minä en heitä sinne verkkoja ennää ollenkaa. Ne sotkeentuu sellasee moskaa ja limottuu niii että ei niitä sua puhtaaks pesemälläkää ja mite sellasta kalloo syö.

-Minä heitiv verkot sinne syvänteesee (syksyllä 2006) mistä on aena noussu hyvästi kalloo. Se ku ol myrsky vielä myllännä ku sinne pohjaa on par vuoskymmentä kaekki paska paenunna ni voe mikä moska niissä ol, ei niitä suana pesemälläkää puhtaeks.
Pittee pistee ne joskus suavii ja tuuva ne kunnantalon pihhaa katottavaks ja haestettavaks. Siitähä sen näkkeevät mitä se o.

Nuapur heitti verkot sinne syvänteesee marraskuu alussa (2006) ni voe mahotom mikä nuoha niissä ol ku tuuli paeno vielä kirkolta meille päe.

Minun mökkini on Ruovedenselällä poistoputken läheisyydessä ja minä olen vuosien mittaan huomannut veden huonontumisen. Minä olen vienyt monta kertaa viestiä usealle kunnan virkamiehelle, kirjoittanut Kunnallislehteen ja vienyt jopa johtavan virkamiehen pöydälle näytteen huonosta vedestä, se ei mikään ole vaikuttanut yhtään.


2.3. RUOVEDENSELÄN PIENI TILAVUUS

Onko Ruovedenselän tilavuus n. 0,054km3 (pituus 9 km, leveys 1 km, keskimääräinen syvyys 5m) luvanantajan tiedossa?

Onko allas sopimaton: liian pieni, matala, sen veden vaihtuvuus huono, onko vesi humuspitoista. Vastaanottavia altaita on tutkittu liian vähän.


2.4. TAHATTOMAT OHIJUOKSUTUKSET


Kaikista jätevesilaitoksista tapahtuu myös tahattomia ohijuoksutuksia esim. sähkökatkosten, myrskyjen ja rankkasateiden seurauksina. Nämä ohijuoksutukset ovat sääntö, ei poikkeus uudemmissakin laitoksissa.

Vuonna 1998 laitosta on korjattu vastaamaan silloisia vaatimuksia, mutta siihen ei saa lisätyksi ylijuoksutusallasta eikä jälkipuhdistusmahdollisuutta.



2.5. TAPAUS LUHANGAN TAMMIJÄRVI: PUHTAAT NÄYTTEET – SAASTEMÖYKKY POIS IMURUOPPAUKSELLA



Joutsan Seutu-lehdessä 13.9.2006 oli artikkeli Luhangan Tammijärvestä, josta otetut näytteet osoittivat hyvää tulosta, mutta järvessä eli jäteveden poistoputken päässä saastemöykky, joka päätettiin poistaa imuruoppauksella. (Liite 1.)



2.6. TAPAUS KANGASALAN KIRKKOJÄRVI: PUHDISTUS EM-MIKRO-ORGANISMILLA


Juuri ilmestyneessä ET-lehden numerossa 18/2006 on artikkeli Yhden miehen ekoteko: Kirkkojärvi puhtaaksi. Artikkeli kertoo Japanissa kehitetystä menetelmästä, jossa bakteereista, maitohappobakteereista ja hiivoista koostuvalla mikrobiseoksella on parannettu Kangasalan vihreänä vellinä lillinyt Kirkkojärvi. (Liite 2)
3. KYSYMYKSET VAILLA VASTAUSTA

1. Kun vastaanottava vesimäärä x on suhteellisen vakio (Ruovedenselkä) ja siihen laskettavaa vesimäärää y pystytään jätevedenpuhdistamon kapasiteetin ansiosta nostamaan n. 60%:lla nykyisestä, niin miten vastaanottava vesimäärä x selviää kuormituksesta, kun saadun tiedon mukaan y:n lisäys vain 25%:lla lisää kuitenkin rehevöitymistä 50%:lla?

2. Mihin perustuu se, että kun jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on 2000-10000, typen poistosta ei ole määräyksiä? Kun asukkaita on 200-1999 tai yli 10000, typen poistosta on määräykset. Järvi-Suomen kuntien asukasluku lienee suurelta osin haarukassa 2000-10000. Toisaalta EU-direktiivi edellyttää 70%:sta typen poistoa ja monet kunnat ovat aloittaneet sen vapaaehtoisesti.



4. YKSI MALLI SAASTUNEEN VESIALUEEN KORJAAMISESTA PER KUNTA RIITTÄÄ

Puulan pohjoisten osien huonoa tilaa pyritään korjaamaan pitkäkestoisella ohjelmalla. Se on esimerkki ennaltaehkäisevän ajattelun ja toiminnan puuttumisesta. Jos tilannetta ei pysäytetä, Ruovedenselkä on seuraava raskaiden korjaavien toimenpiteiden kohde. Ennen kuin niitä tehdään, ongelma on levinnyt emä-Puulalle ja naapurikuntien alueelle.

Mainittakoon tässä samalla, että rehevöitymis- ja limoittumishavaintoja on syksyn mittaan kuultu Simpiän selältä mm. Paatselältä, Rämiäisen saaren vastapäätä olevalta rannalta, Ohensalon Helahoidosta, kirkonkylän Pappilanniemestä usealta rannalta, Kälkänjoen seuduilta jne. Havainnot ovat n. viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.


5. PUULA ON PERUSPÄÄOMAA


Puulavesi ja sen järviluonto on peruspääoma Suomen kauneimman kunnan
kuntalaisten elämän laadussa, kunnan vetovoimaisuudessa ja imagossa ja
elinkeinojen kehittämisessä.

Vaikka Puulaveden laatu sen eri osissa vaihtelee runsaasti, se luetaan Suomen 10:n puhtaimman järven joukkoon. Suomen järviluonto on maapallolla ainutkertainen, runsas ja maisemiltaan kaunis, mutta haavoittuva, koska järvet ovat matalia ja vähävetisiä.

Vastustamme pääoman tuhoamista.


Puula puhtaaksi-liikkeen puolesta

Lea Sandholm

Puulaan paskantaminen on idioottimaisinta mitä voi Kangasniemen kunta tehdä. Näköjään kunta ei edes suostu kuuntelemaan mitään kritiikkiä, vaan kiistää agressiivisti kaiken.

Olen Puulan mökkiläinen, pidetään vesi puhtaana!
Vesi on jo viimeisten vuosien aikana tummunut, ei enää lisää
likaantumista.

#1: Jarno Laitinen -  

 

#12: - Re:  

 

Puulan vesi on muuttunut viime vuosina täysin. Verkko vuorokaudessa limainen ja kamalassa MUSTASSA TÖHNÄSSÄ - tätä haisevaa töhnää myös rannassa. Jätelautta vaeltaa päivittäin kesällä järvellä. Jätevesiallas tulevalle sukupolville. Kammottavaa

Olen lapsuuteni viettänyt Puulassa uiden!Nyk.pieni mökki perikunnan mailla.Haave rakentaa isompi ,että lapsetkin mahtuisivat nauttimaan äitinsä kotiseudusta.Puula on suojelemisen arvoinen ,runsas linnusto ja kerta kaikkiaan korvaamattoman ainutkertainen vesistö!

Olemme jo vuosia olleet huolissammme mökkirantamme likaisesta vedestä ja yhä lisääntyvästä sinilevän määrästä.