Kauhajoen restonomikoulutus on säilytettävä

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen saa ko. adressin allekirjoittaa ja toivon itsekin, että tässä asiassa päästään hyvään ratkaisuun. Sitä tosin en toivo, että Etelä-Pohjanmaa jää ilman korkeakoulua tässä taistelussa. Luettuani Ilkasta Nurmelan kirjoituksen halusin oikeudenmukaisuuden nimissä korjata mielestäni hyökkäävää ja Nurmelan tekstiä vääristelevää vastinettasi. Nurmela ei tekstissään viitannut missään kohtaa Kauhajokeen tai sen traagisiin tapahtumiin, jotka itse vedit mielestäni erittäin mauttomalla tavalla kirjoituksessasi esiin. Sinä olet nyt itse se joka heität haavoihin suolaa! Perään kuulutit myös pitkäaikaista opiskelu- ja työrauhaa, miten Nurmelan kirjoitus tähän liittyi?
Sitten pyytäisin sinua Jari-Pekka, sekä tämän adressin allekirjoittajia lukemaan seuraavat korjaukset em. tekstiin:
1) Väittikö Nurmela kirjoituksessaan että Risikko, Hautala tai joku muu ei puolustaisi yksiköiden säilyttämistä nykyisillä paikkakunnillaan? EI väittänyt.
2) Lainaus Jari-Pekan tekstistä: "Risikko myös vahvisti, ettei OKM ole vaatinut yksiköiden siirtoa. Osa maakunnan päättäjistä on tuonut asiasta esiin virheellisiä väittämiä. Kyseiset päätökset tehdään alue- tai paikallistasolla" Väittikö Nurmela tekstissään toisin? Ei, vaan itse asiassa kirjoitti: "On totta ettei ministeriö sekaannu AMK:n sisäiseen päätöksentekoon, mutta on myös muistettava, kuka maksaa leivän" (Minä ymmärsin, että tällä tarkoitetaan valtiota?!) Ja näyttää hän myös tajuavan missä päätökset tehdään ja millä tasolla kirjoittaessaan: "...toivon, että koulutuskuntayhtymän valtuustossa osataan tehdä vastuullisia päätöksiä".
3) Viittasit myös markkinointiin. Tässä pari faktaa SeAMK:n ja VAMK:n markkinoinnista lehdistä luettuna: HS 11.4.2011 SeAMK käytti rahaa kevään 2011 yhteyshaun markkinointiin 35 301€ ja tekstissäsikin mainittu VAMK 307 500€. Markkinoinnin tulokset HS 23.4.2011: SeAMK hakijoiden määrä kasvoi 12.3% (joka oli muuten taulukosta katsottuna toiseksi paras koko valtakunnassa!) Vaasassa hakijamäärä kasvoi 2,3%. Laskutoimitus, jonka voi tehdä Ilkassa 16.4 ja HS:ssa 23.4. olleiden juttujen perusteella kertoo, että Vaasan hakijamäärä nousi 29kpl viimevuotisesta ja SeAMK:n 193kpl. Siitä jokainen voi sitten laskea paljonko verorahoja poltettiin tähän markkinointiin ja kuka voisi ottaa mallia ja keneltä. Minä ainakin veronmaksajana suhtaudun erittäin kriittisesti tällaiseen verorahojen tuhlaukseen.
4) "Vetovoimaisuutta laski sekin miten jälleen yhteishaun kynnyksellä nostettiin esiin AMK -yksiköitä koskevat epävarmuudet." Jos tässä viitataan Nurmelan tekstiin, niin se julkaistiin Ilkka lehdessä 16.4 ja yhteishaku päättyi 15.4.
5) Viittaat myös konsulttien puolueettomuuteen. Lukijana olisi mielenkiintoista tietää mitä tällä vihjailulla tarkoitat? Faktoja kehiin!
6) Nurmela ei myöskään viitannut tekstissään nykyisten opiskelijoiden tyytyväisyyteen vaan nimenomaan kirjoitti: " Kannattaisi tehdä opintomatkoja eri maakuntamme lukioihin ja kysyä opiskelijoilta mitkä tekijät opiskelupaikan valinnassa vaikuttavat". Kannatan tätä ideaa, sieltä saisimme vastauksia niihin kriteereihin, millä nuoret valitsevat opiskelupaikkansa. Varmasti nykyiset opiskelijat ovat tyytyväisiä, siitä ei ole kyse. Käsittääkseni kyse on kuitenkin siitä miten saataisiin lisää hakijoita, ei nykyisten tyytväisyydestä.
7) Lehdessä kirjoitit myös seuraavaa, joka em. tekstistä puuttuu: "Vuonna 2007 tänne AMK-restonomikoulutukseen haki 187 ja 2010 212 ihmistä. Lisäksi on erikseen aikuiskoulutuspuoli". Tekstissäsi olevine epäkohtien vuoksi mielenkiintoni heräsi jopa niin paljon, että näin vaivaa ja soitin SeAMK:n ja varmistin asian,( julkisia tilastoja kun nuo ovat) ja näin minulle kerrottiin: Kauhajoelle haki 2010 keväällä varsinaisessa haussa ensisijaisia hakijoita 35 ja aloituspaikkoja oli 40 (näiden kerrottiin muuten olevan OKM:n mittareita kun vetovoimaisuutta tarkastellaan!!), kaikkia hakijoita oli 113 ja tämä puolestaan tarkoittaa hakijamäärää, jotka olivat laittaneet Kauhajoen sijoille 1-4 hakutoiveissaan. Tämä taas ei ole vertailukelpoinen mittari. Mistä siis olit saanut luvun 212?
Kävinpä vielä nyt tekstisi innoittamana kopioimassa Nurmelan tekstin Ilkan arkistosta tuohon alle, jotta jokainen voi sen siitä lukea.

Ilkka 16.4.2011

VENÄLÄISTÄ RULETTIA MAAKUNNASSA

"Sami Yli-Rahnasto (Ilkka 12.4.) osui asian ytimeen otsikoidessaan kirjoituksensa ”Maakunta päättää ammattikorkeakoulusta”. Valitettavasti itse asiateksti tuotti suuren pettymyksen. Mistä päätöksestä on oikeastaan kyse?

Kyse ei ole AMK opetuksen keskittämisestä Seinäjoelle, vaan yksinkertaisesti itsenäisen AMK opetuksen säilyttämisestä Etelä-Pohjanmaalla.

On totta, ettei ministeriö sekaannu AMK:n sisäiseen päätöksentekoon, mutta on myös muistettava, kuka maksaa leivän. Eli omilla koulutuspoliittisilla ohjelmillaan OKM ohjaa kehitystä ja yhtenä tähän liittyvänä on mm. päätös siitä, että AMK:jen määrä lasketaan 25:stä 18:an.

OKM:n tiedotteessa 12.4 Virkkunen toteaa: ”Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua ja niillä noin 160 toimipistettä. Kaikkien koulutusohjelmien ja toimipisteiden vetovoimaa, läpäisyä ja työllistyvyyttä on syytä arvioida kriittisesti".

Suomeksi sanottuna asia on hyvin yksinkertainen: Mikäli emme itse saa aikaan päätöksiä, joilla vetovoimaa, läpäisyä ja työllisyyttä saadaan nostettua, puuttuu OKM ”meidän asioihin”. Eli tekee päätöksiä, joiden seurauksena meillä ei välttämättä ole enää omaa itsenäistä AMK:a maakunnassamme.

Ja sillä, jos millä olisi vakavat seuraamukset maakuntamme kehitykseen (myös reuna-alueiden, ei siis vain Seinäjoen).

Myös MTK-Etelä-Pohjanmaan kannanotto Ilkassa 13.4 herätti suurta ihmetystä. Onko todellakin totta, että johtokunta ei nyt näe metsää puilta? Suosittelen perehtymään mm. case Kauhavaan, jossa PK-yrittäjyyden koulutusohjelman siirtäminen Seinäjoelle vuonna 2010, nosti vetovoiman 0,44:stä (2009) 1,3:en (2011). Onko MTK Etelä-Pohjanmaa todellakin sitä mieltä että mieluummin otetaan riski itsenäisen AMK menettämiseen, kuin että pyritään säilyttämään se maakunnassa, ja näin varmistamaan osaavan työvoiman saanti alueellamme myös jatkossa.

Itsenäisen AMK:mme kehityksen vastustajien kannattaisi tehdä opintomatkoja eri maakuntamme lukioihin ja kysyä opiskelijoilta mitkä tekijät opiskelupaikan valinnassa vaikuttavat. Nämä nuorethan tässä avainasiassa ovat. He ja heidän intressinsä ovat tekijöitä joiden pitäisi kehitystämme nyt viitoittaa, eivät kyläpatriootit ja politrukit.

Ymmärrän että kansanedustajaehdokkaiden on kalasteltava ääniä kaikin keinoin, mutta toivon että koulutuskuntayhtymän valtuustossa osataan tehdä vastuullisia päätöksiä. Kannattaa miettiä että mikäli itsenäinen AMK maakunnastamme lakkautetaan, niin kuka kantaa vastuun.

Näyttää siltä, että maakunnassamme pelataan venäläistä rulettia, valitettavasti vaan turhan vakavalla asialla!"