Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Kiistapykälä koskee vain turveteollisuutta

Ympäristöministeriön mukaan
”luonnonarvopykälää” on viilattu.
Kauneus- ja maisema-arvot eivät kaataisi enää ympäristölupaa. Arvostelu on
otettu huomioon, mutta lakipykälän
lopullinen sisältö on edelleen epäselvä.

Ympäristöministeriön valmistelema ympäristönsuojelulain (YSL) kokonaisuudistus on edennyt loppumetreille. Ministeriölle YSL:n uudistus on vaalikauden merkittävin paketti.

Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan lakiehdotuksen kirjaus ”luonnonarvojen” merkityksestä ympäristöluvista päätettäessä koskettaa vain turvetuotantoa.

Näin lain soveltamisalaa on kavennettu tuntuvasti ministeriön alkuperäiseen hahmotelmaan verrattuna. Aiemmissa luonnoksissa pykälä koski kaikkea aluehallintoviraston päättämää ympäristöluvanvaraista toimintaa.

Käytännössä siis kaikista alueellisia luonnonarvoja uhkaavista hankkeista vain turvetuotantoa arvioidaan YSL:n pykälä 13 perusteella.

Pykälä on listaus siitä, mitkä luonnonarvot voivat estää sijoittamasta turpeennostoa jollekin paikalle. Merkittävä tarkennus viimeisimmässä luonnoksessa on, että luonnon tai maiseman kauneuteen ei enää voi vedota.

MT:n saamien tietojen mukaan nyt koko tekstikohta on poistettu.





Turpeen tuottajat

varpaillaan



Luonnonarvopykälän lopullisesta sisällöstä on pysytty visusti vaiti. Siksi etenkin turveteollisuus on ollut varpaillaan uuden pykälän sisällöstä.

Pykälä on luonnoksessa muotoiltu siten, että se mahdollistaa valittamisen käytännössä kaikista turvehankkeista.

Ainoastaan maakunta- tai yleiskaavaan varattuja alueita pykälä ei koske. Yhtäkään kaavaa ei ole valmiina. Esimerkiksi maakuntakaavan tekeminen kestää vuosia.

Pykälää sovelletaan, jos sijoituspaikalla on valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä luonnonarvoja. Turvesuo on niin suuri yksikkö, että se on käytännössä aina alueellinen.





Lakia valmisteltu
poliittisessa paineessa



YM on vaitonainen lakipykälän lopullisesta muotoilusta.

Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn sanoo, että alkuvuonna lausunnolla ollutta hallituksen esitystä on viilattu. Hän myöntää, että luonnonarvopykälä on muuttunut alkuperäisestä.

”Ehdotuksessa olevassa turvetuotannon luonnonarvoja koskevassa säännösehdotuksessa on otettu merkittäviltä osin huomioon valmistelun aikana saatu palaute”, hän kommentoi sähköpostitse.

Hallitusneuvos Oili Rahnasto kertoo, että lakipaketti tuodaan hallituksen käsiteltäväksi ennen joulua.

Hallitus päättää lakiesityksen sisällöstä joko 12. tai 19. joulukuuta.

”Tekstit ovat nyt viimeistelyvaiheessa”, Rahnasto kommentoi.

Lakiehdotuksen valmistumisen takaraja on tiukka, sillä valmis lakiesitys on annettava eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Eduskunta alkaa käsitellä lakia helmikuussa joululomien jälkeen.



Merkitys

ihmetyttänyt pitkään



YSL:n uudistaminen on ollut vireillä marraskuusta 2011. Valmistelun edetessä ministeriön ehdotukseen kirjattiin uusi ”luonnonarvokäsite”.

YM halusi, että jatkossa ympäristöluvista päätettäessä otettaisiin myös laajasti huomioon muun muassa valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät luonnonarvot.

Tuolloin arvioitiin, että turvelupahakemuksista tehdyt valitukset voisivat vähentyä, koska luonnonarvot huomioitaisiin jo aluehallintoviraston lupaharkinnassa.

Käsitteen merkitystä pohtinut työryhmän oli riitainen. Jo tuolloin monet ministeriöt jättivät määritelmästä eriävän mielipiteen.





Epäonnen
pykälä 13?



YM lähetti ehdotuksen ympäristönsuojelulaista lausunnolle marraskuussa 2012. Lausunnot valmistuivat tammikuun alkuun mennessä.

Asiasta lausui 121 tahoa. Monet lausujat kritisoivat pykälää epäselväksi ja katsoivat sen tarpeettomaksi.

Siten nykyinen ”pykälä 13” on tyrmätty laajasti. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pykälää ei tule sisällyttää ympäristönsuojelulakiin.





Laki tunkee

muiden tontille 



Aalto-yliopiston ympäristöoikeuden professorin Ari Ekroosin mielestä ympäristönsuojelulaissa olisi periaatteellinen muutos aiempaan.

”Ympäristönsuojelulain idea on, että kontrolloidaan pelkästään päästöjä ilmaan, maahan ja veteen. Nyt on kyse ympäristön muutoksen kontrollista. Sitä varten on kuitenkin olemassa muutakin lainsäädäntöä”, Ekroos sanoo.

Lakiluonnosta kritisoidaan tunkeutumisesta luonnonsuojelulain tontille. Se mahdollistaa luonnon suojelemisen ilman korvausta maanomistajalle.

Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavista alueista maksetaan korvaus, mutta jos toiminta estetään, ei korvausta tarvitse maksaa.

Merkittävä luonnonarvo edellyttäisi pääsääntöisesti useamman kuin yhden uhanalaisen lajin tai luontotyypin esiintymistä.



JANNE IMPIÖ

AIMO VAINIO