Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#801 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 15.11.2013

15.11.2013 17:39

”Hankkeet liikkeelle, kun hiilen hinta nousee”

Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuun puheenjohtaja, suomussalmelainen Heikki Moilanen kysyi ympäristöministeri Ville Niinistöltä (vihr.) kivihiilen käytöstä.

”Kivihiili on syrjäyttämässä kotimaisen turpeen ja energiapuun laitosten perusraaka-aineena. Pohjois-Suomen talousmetsät kasvavat 30 miljoonaa mottia vuodessa, mutta hakkuut ovat vain 13 miljoonaa mottia”, Moilanen sanoi ja kysyi: ”Onko järkevää pitää tällaista vajausta hakkuissa ja toisaalta kasvattaa kauppataseen vajetta tuontihiilellä?”

Niinistö otti vastauksessaan esiin Pohjois-Suomen energiahankkeet, joissa puulle olisi käyttöä.

”Valtio on valmis tukemaan Kemin biodieselhanketta, mutta sinne tarvittaisiin teollinen kumppani. Vapo ei yksinään pysty niin isoa laitosta toteuttamaan.”

Ministerin mukaan Pohjois-Suomessa pystytään lisäämään hakkeen kysyntää.

”Olen pyrkinyt edistämään esimerkiksi Mustikkamaan voimalaitoshanketta Rovaniemellä.”

Niinistö arvioi, että kivihiilen hinta nousee tulevissa päästöoikeusratkaisuissa, kun vuoden 2030 ilmastotavoitteet lyödään pöytään. ”Sen jälkeen Suomen hankkeet, esimerkiksi Mustikkamaa, lähtevät paremmin liikkeelle.”


Vieras

#803

21.11.2013 21:05

Antaisit jo suosiolla...

Vieras

#804 Re: Alavudelle on avattu uusi turvekenttä

22.11.2013 18:37

#802: - Alavudelle on avattu uusi turvekenttä

Nyt turvetuotannon alajuoksulla olevia järviä kuivattamaan ja satyoa korjaamaan!


Vieras

#805

23.11.2013 22:30

Vapon osuus on tietysti alle 2% jäljelle jäävästä määrästä, kun kalojen jätökset on ensin vähennetty eli muutama kuutio ja sillähän ei ole merkitystä kun se on kertynyt yli neljänkymmenen vuoden aikana ja sitä ei voida ees mittauksin osoittaa.




Vieras

#806 Re:

24.11.2013 15:15

#805: -

 


Vieras

#807

24.11.2013 15:16

onko se nyt se mulkjärvi alavuudelle??
Jukka Finni
Adressin tekijä

#808 Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

27.11.2013 06:30

Lauri Kontro: ”Kukaan ei Norjassa puhu öljyntuotannon lopettamisesta.”

Suomen pyörät pyörivät tällä hetkellä Venäjän varassa. Suomi tuo vuodessa energiaa seitsemän miljardia enemmän kuin mitä se vie. Pääosa tuonnista tulee Venäjältä.

Energiariippuvuudesta ei meillä paljon keskustella. Energiamiehet huomauttavat kuitenkin, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet synkkää aikaa. Tuona aikana energian hinta on noussut tuplaksi.

Kivihiili maksaa nyt 92 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten. Öljyn hinta on noussut 75 prosenttia, maakaasun 100 prosenttia. Ydinpolttoaineen nousuprosentti on näihin verrattuna vaatimaton, vain 19.

Suomen kauppatase on pudonnut viime aikoina kirkkaalle miinukselle. Tähän on vaikuttanut ennen muuta kaksi asiaa, Nokian romahdus ja energian hinnan nousu. Suomeen tuodaan nyt tavaraa enemmän kuin viedään.

Lisäksi valtiolla on budjetissaan kahdeksan miljardin aukko. Paitsi tavaraa, Suomeen tuodaan myös rahaa. Sitä kutsutaan syömävelaksi. Syömävelka on aina inhottavaa. Se ei pienene syömällä vaan joudutaan päinvastoin kiristämään vyötä.

Voisi luulla, että energialasku hirvittää maanläheisiä suomalaisia. Maassa on kotimaisia polttoaineita, ennen muuta puuta ja turvetta yllin kyllin. Nyt kannattaisi korvata tuontia ja laittaa turvetta kattilaan hakkeen joukkoon. Ihmiset saisivat töitä, rahaa säästyisi ja kasvu elpyisi.

Näinhän sitä luulisi. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Turvetta päinvastoin korvataan koko ajan hiilellä. Jopa sisämaan laitokset muuttavat laitoksiaan hiilelle sopivaksi. Jotta turve varmasti menestyisi huonosti, sen niskaan on isketty vero.

Polttoaineet aiheuttavat päästöjä. Turve on nimetty pahaksi pojaksi, koska siitä lähtee savua. Todellisuudessa turpeesta ei lähde savua yhtään sen enempää kuin hiilestä. Sitä paitsi suo kasvaa uudelleen ja sitoo hiilidioksidia. Hiilikaivos ei kasva.

Suomen turvetuotanto tuottaa vuodessa alle 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Kivihiilen poltosta tulee yhtä paljon, vajaat 10 miljoonaa.

Norjan öljyntuotanto tuottaa vuodessa 260 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Kukaan ei Norjassa puhu öljyntuotannon lopettamisesta. Mistähän syystä?

Lauri Kontro

Vieras

#809 Re: Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

27.11.2013 12:15

#808: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

Kivihiilellä tuotetaan moninkertainen määrä energiaa ja sen vero on moninkertainen turpeeseen verrattuna.

Norjan öljy tuotetaan pääosin merellä - meillä turpeesta suuri osa lasketaan sisävesiin. Varmaan Norjan öljyntuotannon lopettamisesta puhuttaisiin, jos sen jäljet alkaisivat näyttää yhtä pahoilta kuin turpeenkaivajien tekoset meillä.

 

 

Entinen VIHREÄ

#810 Re: Re: Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

27.11.2013 17:06

#809: - Re: Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

Höpö Höpö,

 

Kuljetusliikkeet on suurin turpeen kuljetus Suomessa eikä sisä vedet. Silloin kannattaisi kaivaa turvesuolta oja suoraan lämpövoimalaitokseen ja nauttia sähköstä ja lämmöstä tekemättä yhtään mitään. Kuulostaa ikiliikkujalta!

En ikään ole kuullut että lintu jäi kiinni turvesuolle ojaan mutta siitä olen kuullut että öljy tappoi lintuja!


Vieras

#811 Re: Re: Re: Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

27.11.2013 17:31

#810: Entinen VIHREÄ - Re: Re: Kopioitu Maaseudun netti lehdestä 27.11.2013

Teeppäs sitten ekoteko ja koeta pärjätä ilman öljyä tai ilman sen avulla tai siitä valmistettuja tuotteita. Ilman turvetta kyllä pärjätään ainakin muualla maailmassa.

Monissa järvissä voisi jo toteuttaa tuon sinun ojavision. Katso kuva kommentin 802 linkistä.

 

 

Jukka Finni
Adressin tekijä

#812 Kopioitu Helsingin Sanomista 4.12.2013

05.12.2013 07:43

Kivihiili vyöryy Suomeen – Pekkarinen syyttää hallitusta

4.12.2013


Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus Suomessa on kasvanut tammi–syyskuussa 47 prosenttia edellisvuodesta.

Kivihiilen huikeasti kasvanut kulutus tämän vuoden aikana nousi päärooliin, kun eduskunta keskusteli energia- ja ilmastopolitiikasta keskiviikkona.

Kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan Suomeen vyöryy kivihiiltä, mikä johtuu hallituksen väärästä politiikasta eli turpeen veron korottamisesta ja metsähakkeella tehdyn sähkön tuotantotuen alentamisesta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) väitti vastaan. Hän myönsi, että hallitusohjelmassa tehdyt linjaukset turpeen veronkorotuksesta ja metsähakkeen tuen vähenemisestä "eivät ole osuneet tähän aikaan", mutta kiisti, että kaikki olisi hallituksen syytä.

"Kivihiili ei vyöry vain Suomeen, vaan koko Eurooppaan. Se johtuu suhdannetilanteesta ympäri maailmaa, mikä on johtanut päästöoikeuksien hinnan alentumiseen. Lisäksi se johtuu Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksesta, joka on osaltaan alentanut olennaisesti kivihiilen hintaa", Vapaavuori sanoi.

Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus Suomessa on kasvanut tammi–syyskuussa 47 prosenttia edellisvuodesta. Suomeen tuodun kivihiilen hinta on alentunut vuodessa noin kolmanneksen, mikä on johtanut siihen, että useiden kaupunkien energialaitokset ovat lisänneet kivihiilen käyttöä.

Vapaavuoren mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty mallilaskelmia, jotka osoittavat, että turpeen veron poistaminen kokonaankaan ei tällä hetkellä tekisi siitä kivihiiltä kilpailukykyisempää lauhdetuotannossa.

Hänen mukaansa yksi syy turpeen heikkoon kilpailukykyyn ovat myös kotimaisen turpeentuotannon vaikeudet. Turvesoita poistuu käytöstä Vapaavuoren mukaan nopeammin kuin uusia saadaan tilalle, koska lupakäytäntö on tiukka.

Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on päästä vähitellen eroon kivihiilestä 2025 mennessä.

"Hallitus toimii täsmälleen päinvastoin", Pekkarinen sanoi. "Keskusta edellyttää, että hallitus korjaa virheensä ensi tilassa."

Pekkarinen moitti erityisesti hallituspuolue vihreitä siitä, että se on mukana toimissa, joiden ansiosta "suomalainen puu korvautuu Uralin takaa kaivettavalla kivihiilellä".

Vihreiden Anni Sinnemäki sanoi ottavansa Pekkarisen kritiikin vakavasti.

"Toivon, että koko hallitus ottaa sen vakavasti. Kivihiilen hinnan lasku on ollut nähtävillä jo pitkän aikaa, ja kyllä meidän täytyy reagoida siihen. Meillä on monia hyviä keinoja", Sinnemäki sanoi.

Sinnemäki haluaisi parantaa erityisesti kotimaisen metsäenergian asemaa. Turpeeseen vihreät ovat aina suhtautuneet torjuvasti.

Eduskunnan käsittelemässä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitellään Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja arvioidaan, toteutuvatko vuodelle 2020 asetetut tavoitteet päästövähennyksistä ja uusiutuvan energian käytöstä.

Strategia tuli eduskuntaan hallituksen selontekona, eli se meni perusteelliseen valiokuntakäsittelyyn.

Myös perussuomalaiset jättivät keskustan tavoin vastalauseen selonteosta tehtyyn mietintöön. Heidänkin päämurheensa oli turpeen vähäinen käyttö kivihiilen kustannuksella.

"Ihmettelen intoa, jolla täällä turvetta puolustetaan. Sen hinta muodostuu kaikista niistä vesistövaikutuksista eli joista ja järvistä, joita turve on tuhonnut", luonnonsuojelijana tunnettu Pertti Salolainen (kok) sanoi.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#813 Kopioitu Maaseudun tulevaisuudesta 29.11.2013

05.12.2013 09:23

Kiistapykälä koskee vain turveteollisuutta

Ympäristöministeriön mukaan
”luonnonarvopykälää” on viilattu.
Kauneus- ja maisema-arvot eivät kaataisi enää ympäristölupaa. Arvostelu on
otettu huomioon, mutta lakipykälän
lopullinen sisältö on edelleen epäselvä.

Ympäristöministeriön valmistelema ympäristönsuojelulain (YSL) kokonaisuudistus on edennyt loppumetreille. Ministeriölle YSL:n uudistus on vaalikauden merkittävin paketti.

Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan lakiehdotuksen kirjaus ”luonnonarvojen” merkityksestä ympäristöluvista päätettäessä koskettaa vain turvetuotantoa.

Näin lain soveltamisalaa on kavennettu tuntuvasti ministeriön alkuperäiseen hahmotelmaan verrattuna. Aiemmissa luonnoksissa pykälä koski kaikkea aluehallintoviraston päättämää ympäristöluvanvaraista toimintaa.

Käytännössä siis kaikista alueellisia luonnonarvoja uhkaavista hankkeista vain turvetuotantoa arvioidaan YSL:n pykälä 13 perusteella.

Pykälä on listaus siitä, mitkä luonnonarvot voivat estää sijoittamasta turpeennostoa jollekin paikalle. Merkittävä tarkennus viimeisimmässä luonnoksessa on, että luonnon tai maiseman kauneuteen ei enää voi vedota.

MT:n saamien tietojen mukaan nyt koko tekstikohta on poistettu.





Turpeen tuottajat

varpaillaan



Luonnonarvopykälän lopullisesta sisällöstä on pysytty visusti vaiti. Siksi etenkin turveteollisuus on ollut varpaillaan uuden pykälän sisällöstä.

Pykälä on luonnoksessa muotoiltu siten, että se mahdollistaa valittamisen käytännössä kaikista turvehankkeista.

Ainoastaan maakunta- tai yleiskaavaan varattuja alueita pykälä ei koske. Yhtäkään kaavaa ei ole valmiina. Esimerkiksi maakuntakaavan tekeminen kestää vuosia.

Pykälää sovelletaan, jos sijoituspaikalla on valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä luonnonarvoja. Turvesuo on niin suuri yksikkö, että se on käytännössä aina alueellinen.





Lakia valmisteltu
poliittisessa paineessa



YM on vaitonainen lakipykälän lopullisesta muotoilusta.

Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn sanoo, että alkuvuonna lausunnolla ollutta hallituksen esitystä on viilattu. Hän myöntää, että luonnonarvopykälä on muuttunut alkuperäisestä.

”Ehdotuksessa olevassa turvetuotannon luonnonarvoja koskevassa säännösehdotuksessa on otettu merkittäviltä osin huomioon valmistelun aikana saatu palaute”, hän kommentoi sähköpostitse.

Hallitusneuvos Oili Rahnasto kertoo, että lakipaketti tuodaan hallituksen käsiteltäväksi ennen joulua.

Hallitus päättää lakiesityksen sisällöstä joko 12. tai 19. joulukuuta.

”Tekstit ovat nyt viimeistelyvaiheessa”, Rahnasto kommentoi.

Lakiehdotuksen valmistumisen takaraja on tiukka, sillä valmis lakiesitys on annettava eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Eduskunta alkaa käsitellä lakia helmikuussa joululomien jälkeen.



Merkitys

ihmetyttänyt pitkään



YSL:n uudistaminen on ollut vireillä marraskuusta 2011. Valmistelun edetessä ministeriön ehdotukseen kirjattiin uusi ”luonnonarvokäsite”.

YM halusi, että jatkossa ympäristöluvista päätettäessä otettaisiin myös laajasti huomioon muun muassa valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät luonnonarvot.

Tuolloin arvioitiin, että turvelupahakemuksista tehdyt valitukset voisivat vähentyä, koska luonnonarvot huomioitaisiin jo aluehallintoviraston lupaharkinnassa.

Käsitteen merkitystä pohtinut työryhmän oli riitainen. Jo tuolloin monet ministeriöt jättivät määritelmästä eriävän mielipiteen.





Epäonnen
pykälä 13?



YM lähetti ehdotuksen ympäristönsuojelulaista lausunnolle marraskuussa 2012. Lausunnot valmistuivat tammikuun alkuun mennessä.

Asiasta lausui 121 tahoa. Monet lausujat kritisoivat pykälää epäselväksi ja katsoivat sen tarpeettomaksi.

Siten nykyinen ”pykälä 13” on tyrmätty laajasti. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pykälää ei tule sisällyttää ympäristönsuojelulakiin.





Laki tunkee

muiden tontille 



Aalto-yliopiston ympäristöoikeuden professorin Ari Ekroosin mielestä ympäristönsuojelulaissa olisi periaatteellinen muutos aiempaan.

”Ympäristönsuojelulain idea on, että kontrolloidaan pelkästään päästöjä ilmaan, maahan ja veteen. Nyt on kyse ympäristön muutoksen kontrollista. Sitä varten on kuitenkin olemassa muutakin lainsäädäntöä”, Ekroos sanoo.

Lakiluonnosta kritisoidaan tunkeutumisesta luonnonsuojelulain tontille. Se mahdollistaa luonnon suojelemisen ilman korvausta maanomistajalle.

Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavista alueista maksetaan korvaus, mutta jos toiminta estetään, ei korvausta tarvitse maksaa.

Merkittävä luonnonarvo edellyttäisi pääsääntöisesti useamman kuin yhden uhanalaisen lajin tai luontotyypin esiintymistä.



JANNE IMPIÖ

AIMO VAINIO
Jukka Finni
Adressin tekijä

#814 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.11.2013

05.12.2013 09:25

Turvepolitiikka siirtyy eduskunnan ruodittavaksi

Turvepolitiikka pysyy tasaisesti eduskunnan päiväjärjestyksessä. Turpeen energiakäyttöä pääsee linjaamaan eduskunnan ympäristövaliokunta. Se laatii uudesta ympäristönsuojelulaista mietinnön ensi kevään kuluessa.

Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) sanoo MT:lle, että ympäristönsuojelulain uudistuksen pitää olla turpeen osalta elokuussa 2012 tehdyn soiden- ja turvemaiden periaatepäätöksen mukainen.

”Tämä tarkoittaa sitä, että turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan jo merkittävästi muuttuneille soille”, hän toteaa.

Heinonen ei halua tässä vaiheessa puuttua uuden lain tai sen kiistojen valmistelun yksityiskohtiin.

Hän muistuttaa, että turpeella on etenkin aluetaloudellisesti erittäin suuri merkitys ja sillä on tärkeä rooli tukipolttoaineena sähkön ja lämmön tuotannossa.

”Olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että turvetta voidaan käyttää. Hallitus on myös sitoutunut selkeyttämään ympäristölupajärjestelmää.”





”Vihreät koplaavat

päätöksen”



Etenkin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla ympäristönsuojelulain laki on poliittisesti arka kysymys.

Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) on ihmeissään, jos alueellisille virkamiehille annetaan uuden pykälän myötä entistä suuremmat valtuudet torpata yksittäinen turvetuotantolupa.

Hän arvioi, että turvesoiden luparuuhkaa ei pykälä helpota.

Rantakangas sanoo, että luonnonarvopykälä voisi sellaisenaan mennä läpi hallituksessa.

”Pelkään, että ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) junttaa läpi koko ison lakipaketin rakenneuudistuspäätöksen yhteydessä.”

Hallituksen on määrä linjata rakenneuudistusta tänään perjantaina.

”Jos lakipäätös koplataan, se olisi huono asia turveteollisuuden näkökulmasta katsottuna”, hän kommentoi.



JANNE IMPIÖ

>>

Olemme
sitoutuneet siihen, että turvetta
voidaan käyttää. Hallitus on myös
sitoutunut selkeyttämään ympäristölupajärjestelmää.«



Timo Heinonen

Jukka Finni
Adressin tekijä

#815 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.11.2013

05.12.2013 09:27

Energiayhtiöt pelkäävät luvituksen jumiutuvan

Turvetta käyttävät energiayhtiöt pelkäävät ympäristönsuojelulain uudistuksen jumiuttavan vuosiksi ympäristölupien myöntämisen turvetuotannolle. Yhtiöiden mielestä luonnonsuojelullisia perusteita on vaikea nähdä, kun turve korvautuu kivihiilellä.

Paikallisia energiayhtiöitä edustavan Paikallisvoima ry:n puheenjohtajan Juha Lindholmin mukaan ympäristönsuojelulain kaavailtu muutos merkitsisi turvetuotannon loppumista ilman todellisia luonnonsuojelullisia perusteita.

Paikallisvoima vaatii, että päätökset turvesoiden suojelusta pitää jatkossakin tehdä kohdesuojelulla eli perustamalla luonnonsuojelulain perusteella luonnonsuojelualueita.

”Ehdotetun luonnonarvopykälän toimeenpano pysäyttäisi käytännössä uusien ympäristölupien myöntämisen turvetuotannolle useiksi vuosiksi”, Lindholm sanoo.

Vapon yhteiskuntasuhdejohtaja Ahti Martikainen arvioi, että kiisteltyyn pykälään sisältyvä alueellisen luontoarvon käsite käynnistäisi valitusautomaatin, joka vaikeuttaisi merkittävästi luvitusta.

Ympäristönsuojelulain kyseisen 13. pykälän muokkaamista Vapo pitää tarpeettomana, koska luontokohteet voidaan suojella luonnonsuojelulailla.

”Olemme myös todenneet, että emme mene valtioneuvoston periaatepäätöksen nelos- tai viitosluokan soille”, Martikainen sanoo.

Suoluokituksessa suot arvioidaan asteikolla 0–5 niiden luontoarvojen mukaan.

Vapolta poistuu turpeen tuotannosta vuosittain tuotantoalaa noin 2 500 hehtaaria. Viime vuosina uusia lupia on saatu tilalle 600–1 000 hehtaarille.

Tänä vuonna tuotannossa on ollut 42 000 hehtaaria.

”Suuri huolemme on, että kentät vanhenevat ja tulevat entistä alttiimmiksi heikkojen säiden vaikutuksille”, Martikainen sanoo.

Uudet paksuturpeiset kentät kuivuvat sateen jälkeen nopeammin ja vain uusilta kentiltä saadaan hyvälaatuista kuiviketurvetta ja kasvuturvetta.

Turpeen tuotannon vaikeutuessa energiayhtiöt siirtyvät voimalaitoksissa entistä enemmän kivihiilen polttoon.

”Broilerin alle tai kukkaruukkuun ei kuitenkaan voi laittaa kivihiiltä jatkossakaan”, Martikainen sanoo.



JUHA KAIHLANEN
Jukka Finni
Adressin tekijä

#816 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 29.11.2013

05.12.2013 09:28

Elinkeinoministeri epäileväinen

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) otti lyhyesti kantaa ympäristönsuojelulakiin kaavailtuun luonnonarvopykälään Bioenergiapäivillä torstaina.

”Suhtaudun epäileväisesti”, hän kommentoi.

Lain valmistelu on ministerin mukaan ollut ”epätransparenttia”. Se tarkoittaa suomeksi salamyhkäistä.

Vapaavuoren mielestä Suomen pitäisi profiloitua vihreän öljyn edelläkävijänä. Tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2050.

”Aurinkoa ja aaltoa ei meillä riitä, metsiä ja turvetta riittää”, hän totesi.

Vapaavuoren mukaan uusien turvetuotantoalueiden luvituksen kipupisteet pitäisi saada minimiin. Se vaatii nykyistä parempaa vuoropuhelua ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä.

Luonnonarvopykälään riitti mielipiteitä myös Bioenergiapäivien paneelilla, joka koostui energia- ja ilmastoasioihin perehtyneistä kansanedustajista.

Vihreiden Oras Tynkkynen katsoi, ettei luonnonarvopykälästä ole lisähaittaa turvetuotannolle.

”Turveteollisuus on yhtä mieltä siitä, että turpeennosto pitäisi keskittää luonnonarvoiltaan heikoille soille. Missä siis ongelma?” hän ihmetteli.

Perussuomalaisten Kaj Turusen mielestä luonnonarvopykälässä ei ole järkeä, sillä ”se romuttaa talouspohjan”.

Keskustan Mirja Vehkaperä kokee pykälän turhaksi. ”Suot on jo kartoitettu, ja meillä on hyvä suostrategia. Lainsäädännöllistä velvoitetta ei enää tarvita.”

Sirpa Paatero (sd.) vastasi Vehkaperälle, että soiden kartoituksessa tehty pohjatyö ei ole ollut turhaa. Maakuntakaavat otetaan laissa huomioon.

Kokoomuksen Marjo Matikainen-Kallströmin mielestä ongelma on, miten luonnonarvo määritellään. Hän olisi kaivannut siihen tarkennusta.



SUVI NIEMI
Jukka Finni
Adressin tekijä

#817 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 4.12.2013

05.12.2013 09:30




Turveyrittäjyys vaatii
sitkeää luonnetta

SOINI (MT)



Turvealan yrittäjä Jukka Finni Kauhavan Kortesjärveltä on pyörittänyt omaa yritystä vuodesta 1997.

”Laitoin yhden miehen firman pystyyn 1990-luvun lopulla. Olin turvehommissa jo pikkupoikana, ja sieltä innostus lähti. Välillä olen ollut maanrakennushommissakin, mutta aina palannut turpeen pariin.”

Finni on ollut tyytyväinen ammatinvalintaansa pitkälti koko 2000-luvun alan. Turveala on myös kehittynyt runsaasti.

”Kun muistaa, millaisia koneita käytettiin 1990-luvulla, ero nykyiseen verrattuna on suuri. Koneet ovat huomattavasti entistä tehokkaampia, ja turpeennosto on paljon ympäristöystävällisempää.”



Rajoitukset
piinaavat turvealaa



Pari viime vuotta ovat olleet turvealalla poikkeuksellisen raskaita lainsäädännöllisten kiristysten vuoksi.

”Lupapolitiikka sakkaa ja pahasti. Alan kannattavuus on ollut hyvä suurimman osan 2000-luvusta, mutta nyt näyttää huonolta. Turvepuolella meni hyvin, mutta nykyhallitus on romuttanut tilanteen”, Finni pahoittelee.

”Tällä hallituskaudella luvitus on tyrehtynyt melkein täysin. Turveala on eniten verotettu elinkeino koko Suomessa, kun ottaa huomioon elinkeinonharjoittamisen, työkoneet ja polttoainekustannukset.”

Pelkona on, että ensi kesänä turvesoilla on hiljaista.

”Harjoitettava politiikka on järjetöntä. Meidät ajetaan ahtaalle. Samalla syydetään miljoonia ulkomaille, kun rahdataan kivihiiltä Suomeen. Korot ovat nyt alhaalla, joten pitäisi päinvastoin investoida eikä ajaa elinkeinoa alas. Turve tuo paljon työtä suomalaiselle maaseudulle”, Finni painottaa.





Yksinäinen arki
luonnon helmassa



Turveyrittäjän arki on yksinäistä puurtamista muuttuvien säiden armoilla. Jukka Finni on viettänyt muutamia viikkoja asuntovaunussa keskellä metsää turverakennustyömaalla Soinissa.

”Kyllähän tämä vaatii luonnetta. On useita muuttuvia tekijöitä, joihin on vain kyettävä sopeutumaan. Säät ovat arvaamattomia, ja ala on jatkuvan hallinnollisen byrokratian kourissa.”

”Metsässä eläessä vaaditaan omatoimista luonnetta.”

Hankalista ajoista huolimatta Finni uskoo ja toivoo, että suunta muuttuu.

”Ei laivaa kannata upottaa satamaan. Tarvitsemme traktoreita nevoille, emme turpeen alasajoa.”

Finnin mukaan turvekeskustelua käydään Suomessa mielikuviin, ei faktoihin pohjautuen.

”Meidän pitäisi päinvastoin olla ylpeitä niinkin hienosta luonnonvarasta kuin kotimainen turve.”



JUKKA KOIVULA

Lupa-asiat eivät ole turvepuolella edenneet kuluvana hallituskautena. Pelkona on,
että ensi kesä on turvesoilla hiljainen.


Kuvat

Yrittäjä Jukka Finni viettää viikot asuntovaunussa

turvesuon reunalla Soinissa.


Jukka Finni on ollut viime viikot turverakennustöissä Soinissa. Huoli turvealan tulevaisuudesta kasvaa, kun luvitus on jäissä. Esko Keski-Vähälä




Jukka Finni
Adressin tekijä

#818 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 4.12.2013

05.12.2013 14:18

”Päättäjille maalaisjärkeä”

MTK-Pohjois-Suomen väki
antoi kyytiä nitraattiasetukselle
ja valvontojen kohtuuttomuuksille.

KAJAANI (MT)



Ympäristöministeriö ja nitraattiasetus saivat ankaraa arvostelua MTK-Pohjois-Suomen syyskokouksessa tiistaina. Säädösten kiristäminen joka puolelta tekee maatalouden harjoittamisesta yhä hankalampaa.

”Pelottaa, voiko ympäristötukea ottaa käyttöön, jos ehdot muuttuvat aina vain vaikeammiksi”, raahelainen Tuomo Tamminen tiivisti.

”Eikö ministeriö tiedä, mikä on nitraatti, kun asetukseen sotketaan mukaan fosforia ja kaikkea muuta.”

Tammista huolestutti erityisesti lannanlevityksen ehtojen tiukkeneminen.

Kalervo Jokinen Oulaisista totesi, ettei lannan levittäminen pelkästään keväällä onnistu. Aikarajat pohjoisessa ovat muutenkin kireät.

Jokinen muistutti myös siitä, että kasvit eivät pysty käyttämään ravinteita täysin hyväkseen jos yhtä välttämätöntä ravinnetta ei ole riittävästi.

MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila myönsi, että ympäristönministeriö käyttää nitraattiasetusta kiristysruuvinaan.

”Ministeriössä ei ymmärretä, mitä kaikkea ehtojen muutos aiheuttaa.”

Hyvän esimerkin vaikutuksista toi Mika Lähdemäki Nivalasta:

”Jos lanta pitää mullata kymmenen sentin syvyyteen, se ei ole enää nurmipeltoa.”

Lähdemäki epäili, että edes tutkijat eivät tunne nykyisiä käytäntöjä.





Vihreiden
nuotilla



Maatalouspolitiikkaa tehdään yhä enemmän muiden kuin viljelijöiden tarpeiden mukaan sekä EU:ssa että kotimaassa, MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Harri Peltola sanoi.

”Politiikkaa ohjaa nyt vihreiden vahva vaikutusvalta. Esimerkiksi peltojen raivaukselle ei saada tällä hallituskaudella ymmärtämystä.”

Vihreiden asema nykyisessä hallitustyöskentelyssä on erittäin vahva. Maatalousvaliokunnassa vihreät voittaa hallitusryhmien äänestyksen 1–9. Muut hallituspuolueet taipuvat vihreiden tahtoon, kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) kertoi.





Luopumistuen
poistolle ei



Luopumistuen poistaminen sai kokoukselta moitteet. Se torjuttiin myös julkilausumassa.

”Isäntä ei voi odottaa 65-vuotiaaksi tilan siirtämistä seuraajalle”, Juha Turpeinen Taivalkoskelta sanoi.

”Jos vaihdosta odottaa lähes 70-vuotiaaksi, niin ei enää osaa luopua ollenkaan.”

Valvonnoissa Juho Tervonen Paltamosta piti hyvänä ajatuksena uskotun miehen käyttöä.

”Liian usein pöytäkirja muuttuu elykeskuksessa aivan muuksi kuin mistä valvonnan aikana tilalla puhuttiin.”

Pekka Heikkilä Haapavedeltä epäili, että sanktioiden pienentämiseksi pitäisi vaihtaa keskusvirastoa:

”Jos päästäisiin rikosseuraamusviraston alaisuuteen, niin rangaistukset lievenisivät.”

Samaa mieltä oli Kalervo Jokinen. Hän tiesi tapauksen, jossa pienehkö tila saa sanktiota koko vuoden tulojen verran.

Kaila piti ongelmaa vakavana.

”Totta on, että sakot ovat vain prosentteja tuen menetysten suuruudesta.”

MTK:n valtuuskuntaan kokous valitsi jatkamaan Pekka Hallikainen Ylikiimingistä ja Ari Varis Pyhäjärveltä sekä varalle Esa Karjalainen Vaalasta ja Antti Ollila Haapavedeltä.



JOUKO RÖNKKÖ

Vieras

#819

06.12.2013 06:18

jospa se turveväki on vielä joskus samassa tilanteessa, kuin talvivaara nyt. Kaikki vähättelivät aiheutettuja tuhoja, mutta oikeus ja järki meinaa silti nousta niskanpäälle.
Jukka Finni
Adressin tekijä

#820 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 9.12.2013

09.12.2013 18:13

Kivihiili kuumensi energia- ja ilmastokeskustelun

Oppositio ryöpytti hallitusta kivihiilen polton suosimisesta ja kotimaisen energian kilpailukyvyn heikentämisestä, kun eduskunta keskusteli kansallista energia- ja ilmastostrategiaa koskevasta hallituksen selonteosta keskiviikkona.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) puolustautui ja sanoi kivihiilen käytön lisäyksen olevan seurausta Yhdysvaltain liuskekaasusta ja maailmanmarkkinahintojen muutoksista.

Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan hallitus on toiminut selontekoon kirjoitetun tekstin vastaisesti.

Selonteossa luvataan edistää metsäpohjaisen biomassan käyttöä niin, että kivihiili pääosin syrjäytyy voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Samoin luvataan turvata turpeen kilpailukyky kivihiileen verrattuna.

”Käytännössä hallitus on toiminut päinvastaisesti, kun se on kiristänyt turpeen verotusta ja leikannut kolmanneksen uusiutuvan energiapuun tukea.”

Pekkarinen ihmetteli, kuinka myös vihreät ovat mukana ratkaisuissa, joiden seurauksena ”suomalainen puu korvautuu Uralin takaa kaivettavalla kivihiilellä”.





”Verot eivät perussyy”



Elinkeinoministeri Vapaavuori sanoi myöntävänsä kernaasti, etteivät hallitusohjelman linjaukset turpeen veron korotuksesta ja metsähakkeen tuen vähentämisestä osuneet tähän aikaan parhaalla mahdollisella tavalla.

”Yhtä selvää olisi kuitenkin myöntää oppositiossa, että tämä ei ole keskeinen syy sille, mitä markkinoilla tapahtuu.”

Vapaavuoren mukaan kivihiili pysyisi kilpailukykyisenä erillisessä sähkön lauhdetuotannossa, vaikka turpeen vero poistettaisiin kokonaan eli pudotettaisiin alemmaksi kuin nykyisen hallituksen aloittaessa.

”Vaikka turpeen veron korotukset ovat olleet onnettomia tässä ajassa, eivät ne ole tämän ongelman perimmäinen syy.”

Työ- ja elinkeinoministeriön Vapaavuori vakuutti suhtautuvan ongelmaan vakavasti ja pohtivan, millä keinoilla tilannetta voitaisiin parantaa.

Vihreiden Anni Sinnemäki kysyi, onko Vapaavuori tutustunut vihreän eduskuntaryhmän esitykseen kivihiilen vähentämiseksi.

”Yksi toimenpide on se, että hiilidioksidikomponentin osuutta (verotuksessa) lisättäisiin”, Sinnemäki sanoi.





”Turpeelle uusia uhkia”



Perussuomalaisten Kaj Turusta harmitti kotimaisen turpeen energiakäytön mahdollisuuksien vähättely.

”Suomen suopinta-alasta on tuotannossa alle yksi prosentti. Ympäristövastuullista turvetuotantoa olisi pystyttävä lisäämään jo ojitetuilla suoalueilla aina viiteen prosenttiin.”

Turusen mukaan turpeen tuotantoalojen luvitukseen on noussut uusia merkittäviä uhkia.

Hän viittasi ympäristölainsäädännön uudistukseen ja siitä tihkuneisiin tietoihin luontoarvoista, joiden perusteella luvitus vaikeutuisi entisestään.

Sdp:n Miapetra Kumpula-Natri kannusti kokoamaan paketin, joka estää turpeen korvautumisen kivihiilellä. Hän oli huolissaan Euroopan unionin kyvystä tehdä energiapoliittisia päätöksiä.

”Onko koko EU itsellensä kuuro, eikä myönnä sitä, mitä liuskekaasu ja liuskeöljy merkitsevät. Ajattelemmeko me, että voimme sulkea silmämme ja korvamme tältä”, Kumpula-Natri sanoi.



JUHA KAIHLANEN

Vieras

#821 Turvetuotanto pulassa?

16.12.2013 18:47

Lukekaapa Maaseudun tulevaisuuden sijasta uusin Kauppalehti.

"Kivihiili halpenee, kun amerikkalaisen liuskekaasun ja -öljyn läpimurto mullistaa maailman öljy- ja kaasumarkkinat."

"Edullisen kivihiilen käyttö yleistyy Suomessakin."

"Kivihiiltä käyttää parhaillaan myös maailman suurin vain lauhdesähköä tuottava turvevoimalaitos Haapavedellä."

Elämme markkinataloudessa, joten on turha kuvitella, että lähivuosikymmeninä turvetta käytettäisiin enenevässä määrin energiatuotannossa.

Joten miksi niitä turvepeltojen raivaamista pitäisi jatkaa?
www.velkakello.fi

#822 Re: Turvetuotanto pulassa?

16.12.2013 19:51

#821: - Turvetuotanto pulassa?

Koska kivihiilestä ei ole kasvu ja kuiviketurpeeksi. Suomen maatalous tarvitsee lannanlevitys alaa ja sitä lantaa ei voi kivihiilikaivoksille ajaa vai voiko?

Kotimaiset työpaikat. Olis se kiva nähdä kun lapsen lapset näkee sen kun Suomesta ajetaan hiililaivalla turvetta ulkomaille ja energiasta tapellaan kuin mad maxin elokuvassa.

Turpeeseen on lätkitty veroa joka suunnalta niin paljon että kivihiili jyräs ohitse. Hyvä Suomen hallitus. Näiin se suomen velka määrää vaan kasvaa.

www.velkakello.fi


Vieras

#823 Re: Re: Turvetuotanto pulassa?

17.12.2013 20:27

#822: www.velkakello.fi - Re: Turvetuotanto pulassa?

Perin heikkoja perusteluita.


Vieras

#824 Re: Re: Turvetuotanto pulassa?

17.12.2013 20:42

#822: www.velkakello.fi - Re: Turvetuotanto pulassa?


Tuossapa sulle miettimistä noista turpeen veroista ihan ministerin sanomana

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/24-2013/17413-turpeennostolupien-myontaminen

... edelleen on syytä korostaa, että turpeen verotus on edelleen Suomessa tuettua sikäli, että se on merkittävästi alhaisempaa kuin sen ympäristöpäästöt verrattuna mihin tahansa muuhun energiamuotoon ja sillä on myös syöttötariffi. (Puhemies koputtaa) Eli tosiasiassa sitä edelleen tuetaan.

-Ville Niinistö-

...ja edelleen lannan levityksestä suolle:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpkk&${BASE}=faktautpKK&${THWIDS}=0.18/1387312998_357192&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Suo on kuitenkin erittäin huono lannanlevityspaikka. Turvemailta aiheutuu vesistöpäästöjä jopa kolme kertaa enemmän kuin
kivennäismailta. Puhdas turve ei sido fosfaattia, jolloin suurinosa lannan sisältämästä fosforista päätyy vesiin.
Ajan kuluessa suon ravinteita pidättävä kyky kyllästyy, jolloin levitettävän lannan sisältämä kokofosforimäärä on vaarassa
huuhtoutua. Ojitettu suopelto on myös merkittävä ilmastopäästön lähde
-Sauli Ahvenjärvi-
Jukka Finni
Adressin tekijä

#825 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 19.12.2013

19.12.2013 04:33

Järkeä polttoaineiden verotukseen

On yleisesti hyväksytty tosiasia, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmastossa nostaa sen lämpötilaa kasvihuoneilmiön avulla monine haittavaikutuksineen. Hiilidioksidipitoisuuden nousu on suoraa seurausta hiilen ja sen yhdisteiden poltosta.

Onkin merkillistä, että kivihiilelle ei ole määrätty mitään haittaveroa, vaan sen kulutus on noussut vuoden aikana 50 prosenttia. Hiilivedyt, polttoöljy, dieselöljy, bensiini ja nestekaasu ovat sen sijaan olleet säälimättömän verotuksen kohteena, vaikka niiden hiilidioksidia lisäävä vaikutus on suhteessa vähäisempi vedeksi palavan vedyn takia.

Kuinkahan kävisi, jos kivihiilelle määrättäisiin 50–70 prosentin haittavero? Nestemäisten hiilivetyjen käyttäjät ovat lisäksi pakkotilanteessa: hiilen käyttö ilmailussa on mahdotonta, tieliikenteessä hankalaa ja se onnistuisi vain laivoissa ja lämmityksessä.

Fossiilisilla polttoaineilla on kaksi muutakin pahaa vikaa: ne eivät uusiinnu eikä meillä niitä ole, vaan niitä täytyy tuoda.

Polttoainettahan meillä olisi omasta takaa: turve ja puu alkaen pinotavarasta, pienpuusta, hakkuu- ja sahausjätteistä ja kannoista. Kotimaisuuden lisäksi niillä on uusiutuvuuden etu. Poltetun tilalle kasvaa uutta, joka ottaa takasin hiilidioksidin. Tämän vuoksi niiden käyttöä pitäisi lisätä esimerkiksi tukien avulla, pienpuun raivauspalkkioin, haketustuella ja tukemalla pellettien tekoa ja käyttöä.

Näinhän on hiukan tehtykin, mutta tukia olisi korotettava sille tasolle, että metsänomistajan saama hinta kilpailisi tuontipuun kanssa ja kemiallinen metsäteollisuus joutuisi kilpailemaan pinotavarasta. Nythän metsän tuoton maksaminen on miltei yksin sahojen rasitteena.

Aivan käsittämätöntä järjettömyyttä on, että kotimaisen turpeen käyttöä verotetaan. Sen käyttöähän pitäisi tukea esimerkiksi. kivihiilen poltosta saadulla verolla. Turpeen käyttöä vastustaa vihreä luonnonsuojeluväki erilaisin verukkein.

Kun maamme pinta-alasta on kolmasosa suota, siitä voidaan huoletta säästää paras kolmannes suojeluun ja ottaa talouskäytön kannalta paras kolmannes talouskäyttöön nykyisen vajaan prosentin sijasta. Suomella on turpeessa enemmän energiaa kuin Norjalla Pohjanmeren öljyssä.

Monet pelkäävät vesistöön tulevaa humusta. Tässä olisi pysähdyttävä miettimään mitä humus on. Suossa se on maatumattomia pienhiukkasia, joka sopivalla tekniikalla saadaan kerättyä pois vesistöjä likaamasta. Suot eivät lopu, turpeenoton jälkeen kasvaa parissasadassa vuodessa uusi suo, vaikka ei tehtäisi mitään.

Puunpolttoa on vastustettu samanlaisin verukkein. Pitäisi rauhoittaa ikimetsiä. Komeitahan ne olisivat aikansa, mutta sitten puut kuolevat ja lahoavat. Ei oteta huomioon, että lahotessa syntyy sama hiilidioksidimäärä kuin poltettaessa, mutta lämpöhyöty jääkin saamatta.

Pelotellaan myös logistisilla ongelmilla. Rekkaralli tukkisi tiet Helsingin hiilivoimaloille. On kuitenkin yksinkertainen vaihtoehto: kaasutetaan puuhiili vesikaasuksi, joka sisältää häkää ja vetyä. Kaasu johdetaan Helsinkiin putkissa maaseudun lämpövoimaloista. Kulkeehan kaasu Siperiasta Saksaankin putkissa.

Päätoimittaja Lauri Kontro osui naulan kantaan vaatiessaan (MT 27.11.) maallemme energiaomavaraisuutta ja korostaessaan puun ja turpeen mahdollisuuksia, sillä muut keinot ovat rajallisia: ydinenergian vastustajia riittää: vesivoimaa ei paljon ole enää käytettävissä ja tuulivoimalat sekä aurinkopaneelit ovat kalliita. Tammikuun pakkasilla ei tuule eikä aurinko paista.

Hallituksen olisi pantava sotesotkut ja kuntakartat sivuun ja tarmokkaasti tartuttava energiaongelmiin.

Energiaomavaraisuuteen pyrittäessä korjaantuisi vaihtotase, paranisi työllisyys ja saataisiin metsien tuotto kohenemaan.



Panu Hakola

eläkeläisprofessori, MTK:n jäsen

Kuopio