Kangasniemen jätevesipäästöt Puulaan lopetettava

Puula puhtaaksi – kansalaisliike






















KANSALAISADRESSIN LUOVUTUS KANGASNIEMEN KUNNALLE 20.12.2006 klo 8




Kangasniemen kunta
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi



1. JOHDANTO

Puula puhtaaksi-liike luovuttaa Kangasniemen kunnalle kansalaisadressin, jossa 19.12.2006 tilanteen mukaan on 1215 allekirjoittajaa. Allekirjoittajista noin 100 on Kangasniemeltä, noin 280 Mikkelistä, noin 100 muista ympäryskunnista ja loput kesäasukkaita. Nimien keruu jatkuu tammikuulle, jolloin adressi luovutetaan Itä-Suomen vesioikeuteen.

Puula puhtaaksi-liike syntyi kesällä 2006 kesäasukkaiden vastareaktiosta kirkonkylän edustalla sijaitsevan Ruovedenselän tilan huononemiseen, joka tuli korostetusti esiin kuivana kesänä. Parikymmentä vuotta havaittu muutos näkyy rehevöitymisenä, kalanpyydysten likaantumisena ja limoittumisena ja laitureiden ja rantojen limoittumisena ja lisääntyvänä roskakalakantana. Myös järvisyyhyä ja sinilevää on esiintynyt. Liikkeen tavoite on saada Ruovedenselän tila sellaiseksi, että se koetaan puhtaaksi.

Koska Kangasniemen kunnan jätevedenpuhdistamon uusi lupahakemus on uusittava vuoden 2006 loppuun mennessä, Puula puhtaaksi-liike pyrkii vaikuttamaan siihen, että puhdistamon lupaa ei uusittaisi nykyisessä muodossaan.

Valtioneuvoston vasta annettu periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 ja EU-direktiivi lähtevät siitä, että vesienhoidon kuuluu olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja vasta toissijaisesti korjaavaa ja kunnostavaa. Korjaavan vesiensuojelun tavoite on alkuperäisen luonnontilaisen tason saavuttaminen.

Puula puhtaaksi-liikkeen tavoite on, että kunta joko a) itse tehostaisi jätevedenpuhdistuslaitoksensa teknologista tasoa ja puhdistusprosessia tai b) ratkaisisi jätevesien päästön sijoituksen toisaalle siten, että Ruovedenselän kuormitus vähenisi nykyisestä.



2. RISTIRIITA: RUOVEDENSELKÄ LIKAANTUU – PUHDISTAMON TOIMINTA TÄYTTÄÄ VOIMASSA OLEVAN LUVAN VAATIMUKSET


Käynnissä oleva keskustelu Ruovedenselän tilanteesta ei ole uutta. Kangasniemeläiset ovat valittaneet Ruovedenselän likaantumisesta parinkymmenen vuoden ajan, mutta heidän havaintojaan ei ole otettu vakavasti tietona, joka kertoo muutoksesta.

Jätevedenpuhdistamo on vuodesta 1979 laskenut vetensä Ruovedenselälle ja alkuvuosikymmenten puhdistusvaatimukset olivat nykyistä keveämmät. Ruovedenselän pohjaan jäteveden alkuperäisen laskupaikan kohtaan on muodostunut laitoksen päästöistä paksu kiinteän aineen kerros, pohjasedimentti. 1998 saneerauksen yhteydessä poistoputki vietiin kauemmas. Onko pohjasedimentin paksuus mitattu ja lupahakemuksessa selvitetty?

Puhdistamon toiminnasta otetaan näytteet neljästä paikasta, mutta ei rannoilta. Jätevedestä ei poisteta typpeä, koska sitä ei vielä ole vaadittu.


2.1. MM. NÄIHIN KYSYMYKSIIN TULISI VASTATA:
1. Onko selvitetty, päteekö Puulaan se, ettei typpi aiheuta rehevöitymistä, koska fosfori on minimiravinne?
2. Mikä on järven luontainen typpitilanne? Mikä on jätevesien typpitilanne? Nyt Ruovedenselälle lasketaan typpeä annos, jolla voisi lannoittaa 92 ha peltoa.
3. Palomäen ja Friskin mallit ovat mallinnoksia, eivätkä kerro todellisia tuloksia vaan mallien mukaan laskettuja arvioita. Onko esim. Friskin malli vuodelta 1979 ajantasainen? Veps-malli on yksinkertainen ja nopea: sen avulla voidaan selvittää, kuinka paljon ja mistä kuormitusta tulee.
4. Selviääkö ympäristöluvasta, paljonko kuormituksesta lähtee typpeä ja fosforia kiloina?
5. Onko kunta ja ympäristökeskus selvittänyt typen ja fosforin suhdetta, joka ratkaisee järven rehevöitymisen? Todellista tulosta voi verrata mallinnoksiin.
6. Miksi rehevöitymistä tapahtuu? Jos se ei ole jätevedenpuhdistamo, mikä sitten?


2.2. ESIMERKKEJÄ ASUKKAIDEN HAVAINNOISTA:


- Kunnaneläinlääkäri Syrjälä sanoi 1980-luvun lopulla, että Ruovedenselän kalaa ei saisi syödä kuin kerran viikossa.

- Tuli syksy, järvi jäätyi ja alkoi pilkkikausi. Silloin huoleni heräsi jälleen kun kissat saivat kalansa. Ne oli pilkitty Kummelin saaren tienoilta, juuri niiltä alueilta, johon jätevedenpuhdistamon harmaavesiputki päättyy. Osa kaloista oli epämuodostuneita!
(Ote 9-sivuisesta raportista, joka kuvaa 20:n vuoden aikana koettua pohjoisten Salmenkylän vesien saastumista, uimarannan saastumista, uuden uimarannan perustamista, järvisyyhyn ilmestymistä sinne, Jussinlahden uimarannan perustamisfiaskoa, Ruovedenselän muutosta.)

- Myö heitettii talaviverkot Ruoveenselälle parkymmentävuotta sitte ja ku myö ne rassattii sieltä jiä alta poes ni ne ol niin täönnä …sanonko minä suoraam mitä.. ni se ol paskoo että sen jäläkee myö ei olla sinne talaviverkkoja heitettynnä.

-Minä en heitä sinne verkkoja ennää ollenkaa. Ne sotkeentuu sellasee moskaa ja limottuu niii että ei niitä sua puhtaaks pesemälläkää ja mite sellasta kalloo syö.

-Minä heitiv verkot sinne syvänteesee (syksyllä 2006) mistä on aena noussu hyvästi kalloo. Se ku ol myrsky vielä myllännä ku sinne pohjaa on par vuoskymmentä kaekki paska paenunna ni voe mikä moska niissä ol, ei niitä suana pesemälläkää puhtaeks.
Pittee pistee ne joskus suavii ja tuuva ne kunnantalon pihhaa katottavaks ja haestettavaks. Siitähä sen näkkeevät mitä se o.

Nuapur heitti verkot sinne syvänteesee marraskuu alussa (2006) ni voe mahotom mikä nuoha niissä ol ku tuuli paeno vielä kirkolta meille päe.

Minun mökkini on Ruovedenselällä poistoputken läheisyydessä ja minä olen vuosien mittaan huomannut veden huonontumisen. Minä olen vienyt monta kertaa viestiä usealle kunnan virkamiehelle, kirjoittanut Kunnallislehteen ja vienyt jopa johtavan virkamiehen pöydälle näytteen huonosta vedestä, se ei mikään ole vaikuttanut yhtään.


2.3. RUOVEDENSELÄN PIENI TILAVUUS

Onko Ruovedenselän tilavuus n. 0,054km3 (pituus 9 km, leveys 1 km, keskimääräinen syvyys 5m) luvanantajan tiedossa?

Onko allas sopimaton: liian pieni, matala, sen veden vaihtuvuus huono, onko vesi humuspitoista. Vastaanottavia altaita on tutkittu liian vähän.


2.4. TAHATTOMAT OHIJUOKSUTUKSET


Kaikista jätevesilaitoksista tapahtuu myös tahattomia ohijuoksutuksia esim. sähkökatkosten, myrskyjen ja rankkasateiden seurauksina. Nämä ohijuoksutukset ovat sääntö, ei poikkeus uudemmissakin laitoksissa.

Vuonna 1998 laitosta on korjattu vastaamaan silloisia vaatimuksia, mutta siihen ei saa lisätyksi ylijuoksutusallasta eikä jälkipuhdistusmahdollisuutta.



2.5. TAPAUS LUHANGAN TAMMIJÄRVI: PUHTAAT NÄYTTEET – SAASTEMÖYKKY POIS IMURUOPPAUKSELLA



Joutsan Seutu-lehdessä 13.9.2006 oli artikkeli Luhangan Tammijärvestä, josta otetut näytteet osoittivat hyvää tulosta, mutta järvessä eli jäteveden poistoputken päässä saastemöykky, joka päätettiin poistaa imuruoppauksella. (Liite 1.)



2.6. TAPAUS KANGASALAN KIRKKOJÄRVI: PUHDISTUS EM-MIKRO-ORGANISMILLA


Juuri ilmestyneessä ET-lehden numerossa 18/2006 on artikkeli Yhden miehen ekoteko: Kirkkojärvi puhtaaksi. Artikkeli kertoo Japanissa kehitetystä menetelmästä, jossa bakteereista, maitohappobakteereista ja hiivoista koostuvalla mikrobiseoksella on parannettu Kangasalan vihreänä vellinä lillinyt Kirkkojärvi. (Liite 2)
3. KYSYMYKSET VAILLA VASTAUSTA

1. Kun vastaanottava vesimäärä x on suhteellisen vakio (Ruovedenselkä) ja siihen laskettavaa vesimäärää y pystytään jätevedenpuhdistamon kapasiteetin ansiosta nostamaan n. 60%:lla nykyisestä, niin miten vastaanottava vesimäärä x selviää kuormituksesta, kun saadun tiedon mukaan y:n lisäys vain 25%:lla lisää kuitenkin rehevöitymistä 50%:lla?

2. Mihin perustuu se, että kun jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on 2000-10000, typen poistosta ei ole määräyksiä? Kun asukkaita on 200-1999 tai yli 10000, typen poistosta on määräykset. Järvi-Suomen kuntien asukasluku lienee suurelta osin haarukassa 2000-10000. Toisaalta EU-direktiivi edellyttää 70%:sta typen poistoa ja monet kunnat ovat aloittaneet sen vapaaehtoisesti.



4. YKSI MALLI SAASTUNEEN VESIALUEEN KORJAAMISESTA PER KUNTA RIITTÄÄ

Puulan pohjoisten osien huonoa tilaa pyritään korjaamaan pitkäkestoisella ohjelmalla. Se on esimerkki ennaltaehkäisevän ajattelun ja toiminnan puuttumisesta. Jos tilannetta ei pysäytetä, Ruovedenselkä on seuraava raskaiden korjaavien toimenpiteiden kohde. Ennen kuin niitä tehdään, ongelma on levinnyt emä-Puulalle ja naapurikuntien alueelle.

Mainittakoon tässä samalla, että rehevöitymis- ja limoittumishavaintoja on syksyn mittaan kuultu Simpiän selältä mm. Paatselältä, Rämiäisen saaren vastapäätä olevalta rannalta, Ohensalon Helahoidosta, kirkonkylän Pappilanniemestä usealta rannalta, Kälkänjoen seuduilta jne. Havainnot ovat n. viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.


5. PUULA ON PERUSPÄÄOMAA


Puulavesi ja sen järviluonto on peruspääoma Suomen kauneimman kunnan
kuntalaisten elämän laadussa, kunnan vetovoimaisuudessa ja imagossa ja
elinkeinojen kehittämisessä.

Vaikka Puulaveden laatu sen eri osissa vaihtelee runsaasti, se luetaan Suomen 10:n puhtaimman järven joukkoon. Suomen järviluonto on maapallolla ainutkertainen, runsas ja maisemiltaan kaunis, mutta haavoittuva, koska järvet ovat matalia ja vähävetisiä.

Vastustamme pääoman tuhoamista.


Puula puhtaaksi-liikkeen puolesta

Lea Sandholm