Phalenet kasvattajalleen

Eläinsuojeluyhdistyksissä tehdään paljon hyvää ja pyyteetöntä työtä hylättyjen ja kaltoinkohdeltujen eläinten hyväksi, jotka muuten jäisivät kärsimään. Minulle jäi tässä tapauksessa epäselväksi, oliko kasvattajalla osaomistus tai muu juridinen oikeus vaatia koiria itselleen? Eläinsuojelu on varmaankin lähtenyt siitä, ettei hylättyjä koiria enää pallotella enempää useampaan kotiin (kasvattajan/uuden omistajan kautta) vaan saavat suoraan yhden pysyvän kodin. Luulisin, että asian on ratkaissut se, että kasvattaja on ollut laittamassa koirat muualle edes tilapäisesti toisen nartun juoksun takia/etsimässä koirille vielä kertaalleen uutta kotia ja siten osoittanut heille, ettei voi ottaa koiria pysyvästi vastaan. Toisaalta eläinsuojelulla on voinut olla epäilyksensä kasvattajan kyvystä valita hyvä koti, jos ensimmäisellä kerralla on "menty metsään" koiralle sopivan kodin valinnassa noin pahasti. Parempi olisi varmaan ollut tarjoutua ottamaan koirat heti itse vastaanja sijoittaa juoksussa oleva narttu eri tilaan kennelissä. Eläinsuojelulla on kuitenkin omat norminsa joiden mukaan he joutuvat toimimaan. Toivon mukaan koirat ovat tällä kertaa saaneet hyvän ja rakastavan kodin loppuiäkseen. Kasvattajan toki soisin saavan tietää koirien kohtalon, ettei jää painamaan mieltä.