Asumispalveluiden kilpailutus kuohuttaa – ”Ihmisiä ei voi heitellä paikasta toiseen”

04.12.2014 08:4

Kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä Tyrnävällä on maanantai-aamupäivänä rauhallista. Suurin osa asukkaista on työtoiminnassa. Pihalla liehuu lippu puolitangossa; jonkun matka on päättynyt.

Saattaa olla, että koko asumisyksikön polun pää häämöttää.

Muutama viikko sitten kilpailutuksen perusteella kunnassa päätettiin, että tehostetun palveluasumisen tuottaa tästä eteenpäin uusi taho.

Lakeuden Palveluyhdistyksen omistamien kymmenen vuotta sitten valmistuneiden tilojen kohtalosta ei vielä ole tietoa; jäävätkö ne tyhjilleen vai löytyykö muuta käyttöä.

YHTÄ epävarma on asukkaiden ja parinkymmenen työntekijän tulevaisuus.

– Kunta kyllä järjesti tiedotustilaisuuden, mutta lähtiessä oli kysymyksiä enemmän kuin tilaisuuteen mennessä, Jukka Kantola toteaa.

Hänen poikansa Joni on ollut yksikössä asumisvalmennuksessa jo pari vuotta. 

Tovin aikaa on odoteltu lopullisen paikan varmistumista.

– Tunnelmat ovat sekavat. Valmennus on ollut osin turhaa, jos palvelu jatkossa tuotetaan muualla, Kantola miettii.

Häntä huolestuttaa myös yhdistyksen tuottaman työtoiminnan jatkuminen.

ANTINTALOSSA on asunut myös Kristiina ja Pentti Aholan Lauri-poika, vuodesta 2003 lähtien.

Yksiöstä on tullut Laurille koti, jossa asukkaat ja hoitajat ovat tuttuja ja josta on helppo piipahtaa kotiin vanhempien luo viikonlopuksi.

– Kyllä pelottaa, että Lauria aletaan siirtää tästä muualle, Pentti Ahola huokaa.

Isot muutokset ovat Laurille vaikeita. Esimerkiksi kun tutut työt loppuivat, hän vajosi psykoosiin ja joutui sairaalahoitoon.

– Kalliiksi tulee halpa hoito, jos se aiheuttaa tällaisia seurauksia useammille, Pentti Ahola toteaa.

Asukkaille on toki luvattu, että ketään ei siirretä väkisin.

– Miten käy, kun väki vähenee luonnollisen poistuman kautta. Osa saattaa lähteä vapaaehtoisestikin, kun tulevaisuus on epävarma. Sen jälkeen palvelua ei enää pystytä tuottamaan, Pentti Ahola pohtii.

ASUMISPALVELUIDEN kilpailutus toteutettiin Tyrnävällä nyt toisen kerran. Omaisia mietityttää, mihin voittaneet halvat tarjoukset perustuvat.

– Saako asiakas vain aivan peruspalvelun ja muusta on maksettava itse. Tiedän vanhuksia, joiden eläkkeet eivät riitä, kun kaikella on yhtäkkiä oma hintalappu. He joutuvat toimeentulotuen asiakkaiksi, Kristiina Ahola kertoo.

Kantolan mielestä kilpailuttaminen ei sovi vanhusten ja vammaisten hoitoon, vaikka hän ymmärtääkin kuntien talouspaineet.

– Hintoja tulisi vertailla ja sen jälkeen neuvotella olemassa olevan palveluntuottajan kanssa. Pysyvyys on tärkeää.

Omaiset toivovat myös palvelusetelin laajempaa käyttöä.

– Moni mielellään maksaisi erotuksen, jos sillä voisi varmistaa läheiselleen tutun ja turvallisen hoidon, Pentti Ahola uskoo.

KUNNANVALTUUTETTU Tauno Bräysy (kesk.) ei säästele sanojaan kilpailutusta ruotiessaan.

– Huutolaiskauppa loppui 70 vuotta sitten, mutta niin vain huudatetaan neljän vuoden välein, kuka huolisi sairaat halvimmalla, hän puuskahtaa.

Suurin ongelma hänen mielestään on hankintalaissa.

– Kun EU:sta tulee joku direktiivi, Suomessa virkamiehet soveltavat sitä kiristäen.

Vanhusten ja vammaisten palveluita ei hänestä voi kilpailuttaa kuin rakennustöitä.

– Kun tulee uusia asiakkaita tai joku haluaa muuttaa, voidaan kilpailuttaa, kun asiakasta ensin on kuultu. Ihmisiä ei voi heitellä paikasta toiseen. Palveluseteliä pitäisi käyttää laajemmin.

Huutolaiskauppa loppui 70 vuotta sitten, mutta niin vain huudatetaan neljän vuoden välein, kuka huolisi sairaat halvimmalla.

Tauno Bräysy

YLIPÄÄTÄÄN häntä epäilyttää, syntyykö kilpailutuksella säästöä pitkällä aikajänteellä.

– Viime vuosina meillä on kilpailutettu tai yhdistetty koulumatkat, palo- ja pelastustoimi sekä sairaankuljetus. Hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet, Bräysy väittää.

Hän epäilee, että isojen firmojen taktiikkana on ensin alihintaisilla tarjouksilla tappaa pienet kilpailijat ja sitten nostaa taksoja.

– Isot yritykset voivat pyörittää toimintaa muutaman vuodenkin tappiolla saadakseen markkinaosuuksia.

Sekin mietityttää, miten toimintaa valvotaan kilpailutuksen jälkeen myös kunnan omissa laitoksissa.

Bräysy on pistänyt alulle nettiadressin kilpailutuspäätöstä vastaan. Nimiä kertyi äkkiä lähes tuhat.

– Vaalikentillä tulen kysymään kansanedustajaehdokkailta, mitä he aikovat tehdä tämän huutolaisjärjestelmän purkamiseksi.

TYRNÄVÄN sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Heleena Nuolioja-Saksio (kesk.) muistuttaa, että laki edellyttää kilpailuttamista.

– Jos sitä ei noudateta, aina joku valittaa ja kunta joutuu maksumieheksi. Vaihtoehtoja ei paljon ole.

Hän ymmärtää, että kilpailutus herättää tunteita.

– Kyllä minuakin huolestuttaa, polkevatko isot yritykset pienemmät jalkoihinsa ja vievät voittonsa ulkomaille. Kunnan luottamushenkilöillä ei kuitenkaan ole paljon vaikutusvaltaa. Asialle pitäisi tehdä jotakin ylemmällä tasolla. 

Nuolioja-Saksion mukaan kilpailutuksessa haluttiin painottaa laatutekijöitä 30-prosenttisesti. Hinnan merkitsevyys oli 70 prosenttia.

– Lisäpisteitä sai erikoispätevyyksistä kuten muistihoitajasta tai saattohoitokoulutuksesta. Tiukkojen laatuvaatimusten vuoksi osa jätti tarjouksen tekemättä.

LAATUA, asiakastyytyväisyyttä ja hoidon vaikuttavuutta tullaan Nuolioja-Saksion mukaan valvomaan koko sopimuskauden ajan.

Kunta takaa myös, ettei ketään lähdetä siirtämään väkisin.

– Inhimillisyyttä ja ihmisen vapautta valita asuinpaikkansa pitää kunnioittaa.

Uusien yrittäjien ilmaantumiseen paikkakunnalle liittyy hänen mukaansa paljon positiivisia mahdollisuuksia.

Investointien ja työpaikkojen määrä saattaa jopa lisääntyä. 

Yrittäjien on hänen mukaansa syytä katsoa peiliin, jos eivät pärjää.

– Tällä kilpailutuksella saatiin kunnalle 400 000 euron vuosisäästö. 

– Se on iso summa, jolla voidaan kehittää esimerkiksi vanhusten kotihoitoa.

Meri Alaranta-Saukko

Suomenmaa