Kehitysvammaisilla ja vanhuksilla oikeus valita asuinkuntansa!


Vieras

#51

18.11.2014 07:08

Hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa, näin on kotona opetettu ja pätee asiassa kuin asiassa!


Vieras

#52 Re: Re: Kaus on pitkä matka...

18.11.2014 08:51


Vieras

#53 Re: Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä...

18.11.2014 12:13

#48: Järjenvalo - Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä... 

 Pari kommentia kirjoitukseesi.

1) Ihmiset eivät ole maitopurkkeja. Ihmisten hoito on eri asia kuin maitopurkkin pakkaus.

2) On ihan ok, että johtaja laitetaan vaihtoon, jos homma ei toimi. Tässä tapauksessa ensisijaisia kärsijöitä ovat kuitenkin palvelukotien asukkaat, siis kehitysvammaiset ja vanhukset, sekä tavalliset työntekijät. Käyttämäsi pesäpallovertauksen mukaan nyt hajoaa koko "joukkue".

Ketunvitale

#54

18.11.2014 22:16

Vittu mun pappaa ei ainakaan viiä mihinkään! 


Vieras

#55

18.11.2014 22:42

Kyllä minä niin mieleni pahotin tämmösistä päätöksistä


Vieras

#56

19.11.2014 05:16

kunnanjohtaja vakuuttaa lehdessä että ketään ei tull siirtämään nykyisestä asuinpaikasta pois mutta entä ne ihmiset jotka tulevaisuudessa palveluja tarvitsevat. Heillehän kunta ei välttämättä pysty palvelua omasta kunnasta tarjoamaan. Tämä jos mikä on myös PAKKOMUUTTOA!!


Vieras

#57

19.11.2014 05:53

Kilpailutuksessa esim. Lakeuden Palvelukotiyhdistys on Tyrnävän itsensä "synnyttämä" yhdistys. Kunta satsasi siihen paljon aikaa ja rahaakin. Jostakin syystä jossakin vaiheessa kuitenkin tuli jotakin kunnan ja yhdistyksen väliin. En tiedä mitä? Mutta siitä alkaen on kunta aina vähemman ja vähemmän käyttänyt yhdistyksen palveluita ja siirtänyt niitä kylmästi kasvottomille sijoitusyhtiöitten ohjaamille palvelufirmoille. Olen ymmärtänyt jo pitkään, että kunta haluaa päästä lähinnä eroon koko palvelukotiyhdistyksestä. Voin olla väärässäkin. Mutta usein olen ollut oikeassakin asioissa joita olen seuraillut vierestä. Ihmettelen vaan, että kuinka tuo kilpailutus on kunnassa päässyt tässä asiassa näin pitkälle, ilman luottamusmiesten isompia purnauksia? Taisipa olla vain yksi (vasemmiston Ari Kemppainen) joka sanoi suoraan, että taas tehtiin tyrnäväläisiä työttömiä päätöksellä.

Vieras

#58 Kun mustaa ei saa valkoiseksi vaikka miten puhuisi

19.11.2014 06:03

Tämän päivän Kalevassa oli juttua eilisestä tiedotustilaisuudesta. Manninen toteaa jutussa mm. että keskustelu mitä tästä asiasta käydään, ei pidä paikkansa. Aha. Mikä osa siitä keskustelusta, vai yleisestikö ottaen kaikki mitä puhutaan on virheellistä tietoa ylipäänsä? Tiedotustilaisuudessa ei noussut mitään konkreettista asiaa, mikä olisi erityisen ristiriidassa näiden vellovien huhujen kanssa. Tilanteita voi toki selitellä parhain päin, vaikka varsin läpinäkyvästi sekin tehdään. 

Eihän se tullut kellekään yllätyksenä, että hankintalain 67§ mukaan tämänhetkisillä asukkailla on mahdollisuus jäädä nykyiselle palveuntuottajalle, jos katsotaan että "palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta". Ts. lähtökohtana on se, että oma koti ja oma paikka pitää pystyä perustelemaan, eikä se ole itsestäänselvyys kenellekään. Eli pakkomuuton uhka on todellinen. Nyt jokainen asukas ja omainen miettii, milloin hänen palaverinsa on, miten se menee, miten osaan asiaa perustella ja tuleeko kunta antamaan minkälaisen päätöksen? Voi ehkä verrata työhaastatteluun, tulenkohan valituksi jäämään omaan kotiin?

Kun neuvottelut asukkaiden tulevista asumispalvelupaikoista käydään, onko päätöksillä peruutusoikeutta? Jos esim. nuori kehitysvammainen henkilö päätyy siihen, että haluaa lähteä haistelemaan uusia tuulia ja muuttaa esim. Ouluun. Voi olla että viihtyy siellä hyvin, mutta sekin on aivan mahdollista, että muuton jälkeen konkretisoituu mitä muutto elämään vaikuttaa ja kotiin voi tulla ikävä. Näinhän on käynyt myös melko monille ei-kehitysvammaisillekin nuorelle. Lapsuutensa täällä asunut viettää nuoruusvuotensa muualla ja ajan saatossa veri alkaa vetämään takaisin synnyinsijoille. Näitä paluumuuttajia on paljon, mutta onko tällaista mahdollisuutta kehitysvammaisilla? Jos on kerran halunnut lähteä, takaisin ei ole tulemista. Uusia sopimuksia kunta ei enää kirjoita nykyisten palveluntuottajien kanssa. 

Kunnanjohtaja myös totesi, että todennäköisesti kaikki eivät kuitenkaan halua jäädä.  Manninen kertoi myös Lakeuden Palveluyhdistyksen puheenjohtajan terveisinä, että toiminta jatkuu mikäli asikasmäärä riittää. Samalla vakuuteltiin nykyisille asukkaille, että saatte jäädä niin halutessaan. Eikö tässä ole vähän ristiriitaa? Eikö puheenjohtajan terveisistä pitäisi ymmärtää että toiminta ei jatku, mikäli asiakasmäärät vähenevät? Ja tätä kunnanjohtaja piti siis todennäköisenä. Eli silloinhan yhdistys joutuu lyömään lapun luukulle ja se paljon huhuttu pakkomuutto on edessä kaikilla? 

 

Hevosvetoisen kunnan asukas

#59 Vanhukset vaiko hevoset

19.11.2014 06:09

Hevosharrastuksille on kunta kyllä uuden kunnanjohtajan astuttua remmiin, luvassa monenmoista hyvää. Ei tunnu raha kunnassa loppuvan siihen kun oikein hevosharrastuskylä tehdään. Vaan vanhukset ja vammaiset pyritään poistamaan kunnasta kaikin tavoin. Ehkä ne ovat hevosten haittona?

kotikonnuilla

#60 kenen rahat

20.11.2014 17:24

 Tässä kait säästetään kunnan virkamiehille tulospalkkioita.

työssä tyrnävälla

#61

21.11.2014 12:16

Pitäskö palvelun tuottajan katsoa peiliin ja miettiä sitte tarkemmin.

Tämä tulee vielä Tyrnävälle kalliiksi

#62 Sama ongelma myös muualla Suomessa!

27.11.2014 07:39

Suomenmaan nettilehdessä oli juttua tästä samasta aiheesta, vaikka Tyrnävää ei tässä mainitakaan. Linkkiä en pysty tähän laittamaan, joten kopioin jutun kokonaisuudessaan! 

”Kolmas sektori kilpailutetaan hengiltä”

19.11.2014 10:54

 
Hopearannan palvelukoti jäi tyhjilleen, kun yhdistys hävisi kilpailutuksen pääomasijoitusfirmalle. Kaupungin yhdistykselle takaama remonttilaina jäi kaupungin maksettavaksi. Nyt se on vuokrannut talon omaa toimintaansa varten. Kuva: Outi Keinänen
 

Palveluiden hankinta on mennyt osaksi aivan villiksi, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin harmittelee.

Hänen mukaansa koneita ja laitteita hankittaessa kriteerit ovat kyllä tarkat, mutta vanhuspalveluita ostetaan jopa tuntemattomilta virtuaalitoimijoilta ilman referenssejä.

– Eurokriteeri on hirveän helppo. Siinä joutuvat lapset, vammaiset ihmiset ja vanhukset huutolaisten asemaan. 

Helinin edustaman järjestökentän monet toimijat samoin kuin pienet yksityiset yritykset ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen.

Jopa vuosikymmeniä palveluita tuottaneet järjestöt ovat hävinneet kilpailutuksia usein isoille yrityksille, joista osa on kansainvälisiä.

Tarjousten kokonaisloppusummien erot ovat saattaneet olla mitättömiä. Silti pitkäaikainen luotettava palveluntuottaja on heitetty syrjään ja tilalle otettu uusia tekijöitä asiakkaiden ja omaisten vastustuksesta huolimatta.

 

 

YKSI esimerkki on Tornion kaupungin alueella Karungissa lähes 50 vuotta vanhusten asumispalveluita tuottanut Karungin Palvelukoti Ry.

Vuonna 2011 kaupunki kilpailutti palvelut neuvottelematta ennen kilpailuttamispäätöstä pitkäaikaisen sopimuskumppanin kanssa.

Kilpailutuksen voitti iso yritys. Ikänsä maaseudulla asuneet vanhukset siirrettiin kerrostaloon Tornion keskustaan, osa jopa poliisin avulla.

Yhdistyksen kunnan kanssa yhteistyössä rakentama ja 1990-luvulla täysin remontoima palvelutalo jäi tyhjilleen.

– Omaiset taistelivat yli puoli vuotta, jotta vanhukset olisivat saaneet jäädä kotiinsa. Turhaan, toiminnanjohtaja Outi Keinänen kertoo.

 

 

Suomessa hankintalaki nostetaan perusteettomasti muun lainsäädännön yläpuolelle.

 

 

 

HANKINTALAKIA tilanteesta ei voi syyttää.

Se antaa mahdollisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa myös yksilöllisin perustein tehtävään suorahankintaan. 

– Lakia tulisi soveltaa asiakkaan edun mukaisesti.

Tähän suorastaan velvoittaa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta annetun lain 14 pykälä, jossa edellytetään pitkäaikaista hoitoa järjestettäessä turvaamaan sen pysyvyys.

Vastaavia säännöksiä on myös sosiaalihuoltolaissa ja laissa asiakkaan edusta ja oikeuksista.

– Erityisesti muistisairailla vanhuksilla palveluasunnon vaihto voi aiheuttaa terveydellistä haittaa. Suomessa hankintalaki nostetaan perusteettomasti muun lainsäädännön yläpuolelle, Keinänen toteaa.

Muualla Euroopassa sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutetaan hänen mukaansa selvästi vähemmän. EU-lainsäädäntöön kilpailuttamishinku ei siis perustu.

– Palvelusetelin laajempi käyttäminen olisi yksi vaihtoehto. Asiakas saa valita itse palveluntuottajan, jolloin laatu ratkaisee ja vältytään pakkosiirroilta, Keinänen toteaa.

 

 

SATU HELININ mukaan palvelunhankinnasta jopa 95 prosenttia saattaa määräytyä hinnan mukaan tai halvin hinta voi olla ainut kriteeri.

– Laatutekijät eivät tällöin juuri erota toimijoita toisistaan. Kilpailutus itsessään on kallis ja aikaa vievä prosessi. Nekin resurssit kannattaisi satsata itse palvelun tuottamiseen.

Oma lukunsa on, miten kilpailutuksen voittaneen toimintaa jatkossa valvotaan laatukriteerien täyttymisen suhteen.

– Mikään valvontakoneisto ei siihen riitä, Helin epäilee.

 

 

Kilpailutus itsessään on kallis ja aikaa vievä prosessi. Nekin resurssit kannattaisi satsata itse palvelun tuottamiseen.

 

 

 

NIIN Helin kuin Keinänenkin pohtivat esimerkiksi henkilöstömitoituksen toteutumista.

Henkilöstökustannukset käsittävät noin 80 prosenttia hankinnan arvosta.

Usein ne on heidän mukaansa laskettu tarjouksissa niin alas, ettei luvatulla mitoituksella pystytä maksamaan asianmukaisia viikonloppu- ja iltatyökorvauksia.

Ammattijärjestöt tietävät kertoa myös, että hoitajilla saatetaan teettää kaikkea siivouksesta vaate- ja ruokahuoltoon.

– Henkilöstömitoitus ei toteudu, jos koulutetut hoitajat tekevät muuta kuin hoitotyötä, Keinänen huomauttaa.

Hän hämmästelee myös sitä, että palveluntuottajan tarjous voidaan hyväksyä, vaikkei olisi edes tietoa tontista, jolle tarvittavat tilat aiotaan rakentaa.

– Miten silloin tarkistetaan tiloille asetettujen kriteerien täyttyminen?

 

 

VOITTOA tavoittelemattomalla kolmannella sektorilla on asumispalveluiden tuotannossa ollut Suomessa vahva asema.

Se on tarjonnut viivan alle jääneellä tuloksellaan ostopalveluiden ohella yleishyödyllistä toimintaa, josta kuntien ei ole tarvinnut maksaa. 

Tärkeä merkitys on myös sen koordinoimalla vapaaehtoistyöllä.

– Näillä on ehkäisty kalliimpien palveluiden tarvetta. Yhden palvelun hintaa tarkasteltaessa oheistoiminta unohtuu, mutta sen loppuminen tulee kunnalle kalliiksi, Keinänen toteaa.

Torniossa järjestöjen häviäminen vanhus- ja päihdehuollosta sekä päivähoidosta näkyy hänen mukaansa talousarviossa.

– Käyttömenot ovat kasvaneet 0,5–1 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi tulevat investointitarpeet. Esimerkiksi uuden päiväkodin rakentamista suunnitellaan, Keinänen kertoo.

 

 

SEKIN Keinästä harmittaa, että valtio myönsi kilpailutuksessa toiseksi tulleelle yritykselle korkotukilainaa asumispalveluyksikön rakentamiseen, vaikka samaan aikaan oli jäämässä yksikkö tyhjilleen.

– Uusikin yksikkö jäi tyhjilleen, kun asiakkaita ei riittänytkään. Onko se verovaroin ylläpidetyn rahoitusjärjestelmän oikeaa käyttöä? Keinänen ihmettelee.

Hän toivookin, että uutta hankintalakia säädettäessä kolmannen sektorin ja paikallisen palvelutuotannon arvo ymmärretään ja niille jää mahdollisuus toimia voittoa tavoittelevien isojen yritysten rinnalla.

 

 

Meri Alaranta-Saukko

Suomenmaa

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

04.12.2014 00:39



Vieras

#64

04.12.2014 07:48

Ompa surullista, että tänne tullaan mainostelemaan adresseja,jotka eivät millään lailla liity tähän asiaan. Osta vaikka lisänäkyvyyttä noille adresseilles...?ja homokeskustelua voi käydä muilla foorumeilla ken tahtoo.

Palauttaakseni oman kommenttini nyt adressin aiheeseen: eilisessä (3.12) rantalakeus-lehdessä on juttua asiasta, samoin suomenmaa-lehti on kirjoittanut jutun tästä(on siis eri kuin aiemmin kommenttiin kirjoitettu). En saa niitä tänne,mutta jos joku osaa niin vois laittaa..


Vieras

#65 Suomenmaan juttu, suoraan kopioituna netistä

04.12.2014 11:55

Asumispalveluiden kilpailutus kuohuttaa – ”Ihmisiä ei voi heitellä paikasta toiseen”

04.12.2014 08:4

Lauri Ahola (kesk.) viihtyy hyvin Antintalossa. Kristiina Ahola ja Jukka Kantola toivovat, että vanhukset ja vammaiset saisivat asua tutussa ympäristössä. – Muistan hyvin ajan, jolloin ihmisiä siirreltiin heittopusseina paikasta toiseen. Siihen ei pidä palata, Kristiina Ahola sanoo. Kuvat: Maria Seppälä

Kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä Tyrnävällä on maanantai-aamupäivänä rauhallista. Suurin osa asukkaista on työtoiminnassa. Pihalla liehuu lippu puolitangossa; jonkun matka on päättynyt.

Saattaa olla, että koko asumisyksikön polun pää häämöttää.

Muutama viikko sitten kilpailutuksen perusteella kunnassa päätettiin, että tehostetun palveluasumisen tuottaa tästä eteenpäin uusi taho.

Lakeuden Palveluyhdistyksen omistamien kymmenen vuotta sitten valmistuneiden tilojen kohtalosta ei vielä ole tietoa; jäävätkö ne tyhjilleen vai löytyykö muuta käyttöä.

 

 

YHTÄ epävarma on asukkaiden ja parinkymmenen työntekijän tulevaisuus.

– Kunta kyllä järjesti tiedotustilaisuuden, mutta lähtiessä oli kysymyksiä enemmän kuin tilaisuuteen mennessä, Jukka Kantola toteaa.

Hänen poikansa Joni on ollut yksikössä asumisvalmennuksessa jo pari vuotta. 

Tovin aikaa on odoteltu lopullisen paikan varmistumista.

– Tunnelmat ovat sekavat. Valmennus on ollut osin turhaa, jos palvelu jatkossa tuotetaan muualla, Kantola miettii.

Häntä huolestuttaa myös yhdistyksen tuottaman työtoiminnan jatkuminen.

 

 

ANTINTALOSSA on asunut myös Kristiina ja Pentti Aholan Lauri-poika, vuodesta 2003 lähtien.

Yksiöstä on tullut Laurille koti, jossa asukkaat ja hoitajat ovat tuttuja ja josta on helppo piipahtaa kotiin vanhempien luo viikonlopuksi.

– Kyllä pelottaa, että Lauria aletaan siirtää tästä muualle, Pentti Ahola huokaa.

Isot muutokset ovat Laurille vaikeita. Esimerkiksi kun tutut työt loppuivat, hän vajosi psykoosiin ja joutui sairaalahoitoon.

– Kalliiksi tulee halpa hoito, jos se aiheuttaa tällaisia seurauksia useammille, Pentti Ahola toteaa.

 

 

Asukkaille on toki luvattu, että ketään ei siirretä väkisin.

– Miten käy, kun väki vähenee luonnollisen poistuman kautta. Osa saattaa lähteä vapaaehtoisestikin, kun tulevaisuus on epävarma. Sen jälkeen palvelua ei enää pystytä tuottamaan, Pentti Ahola pohtii.

 

 

ASUMISPALVELUIDEN kilpailutus toteutettiin Tyrnävällä nyt toisen kerran. Omaisia mietityttää, mihin voittaneet halvat tarjoukset perustuvat.

– Saako asiakas vain aivan peruspalvelun ja muusta on maksettava itse. Tiedän vanhuksia, joiden eläkkeet eivät riitä, kun kaikella on yhtäkkiä oma hintalappu. He joutuvat toimeentulotuen asiakkaiksi, Kristiina Ahola kertoo.

Kantolan mielestä kilpailuttaminen ei sovi vanhusten ja vammaisten hoitoon, vaikka hän ymmärtääkin kuntien talouspaineet.

– Hintoja tulisi vertailla ja sen jälkeen neuvotella olemassa olevan palveluntuottajan kanssa. Pysyvyys on tärkeää.

Omaiset toivovat myös palvelusetelin laajempaa käyttöä.

– Moni mielellään maksaisi erotuksen, jos sillä voisi varmistaa läheiselleen tutun ja turvallisen hoidon, Pentti Ahola uskoo.

 

KUNNANVALTUUTETTU Tauno Bräysy (kesk.) ei säästele sanojaan kilpailutusta ruotiessaan.

– Huutolaiskauppa loppui 70 vuotta sitten, mutta niin vain huudatetaan neljän vuoden välein, kuka huolisi sairaat halvimmalla, hän puuskahtaa.

Suurin ongelma hänen mielestään on hankintalaissa.

– Kun EU:sta tulee joku direktiivi, Suomessa virkamiehet soveltavat sitä kiristäen.

Vanhusten ja vammaisten palveluita ei hänestä voi kilpailuttaa kuin rakennustöitä.

– Kun tulee uusia asiakkaita tai joku haluaa muuttaa, voidaan kilpailuttaa, kun asiakasta ensin on kuultu. Ihmisiä ei voi heitellä paikasta toiseen. Palveluseteliä pitäisi käyttää laajemmin.

 

 

Huutolaiskauppa loppui 70 vuotta sitten, mutta niin vain huudatetaan neljän vuoden välein, kuka huolisi sairaat halvimmalla.

Tauno Bräysy

 

 

 

YLIPÄÄTÄÄN häntä epäilyttää, syntyykö kilpailutuksella säästöä pitkällä aikajänteellä.

– Viime vuosina meillä on kilpailutettu tai yhdistetty koulumatkat, palo- ja pelastustoimi sekä sairaankuljetus. Hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet, Bräysy väittää.

Hän epäilee, että isojen firmojen taktiikkana on ensin alihintaisilla tarjouksilla tappaa pienet kilpailijat ja sitten nostaa taksoja.

– Isot yritykset voivat pyörittää toimintaa muutaman vuodenkin tappiolla saadakseen markkinaosuuksia.

Sekin mietityttää, miten toimintaa valvotaan kilpailutuksen jälkeen myös kunnan omissa laitoksissa.

Bräysy on pistänyt alulle nettiadressin kilpailutuspäätöstä vastaan. Nimiä kertyi äkkiä lähes tuhat.

– Vaalikentillä tulen kysymään kansanedustajaehdokkailta, mitä he aikovat tehdä tämän huutolaisjärjestelmän purkamiseksi.

 

 

TYRNÄVÄN sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Heleena Nuolioja-Saksio (kesk.) muistuttaa, että laki edellyttää kilpailuttamista.

– Jos sitä ei noudateta, aina joku valittaa ja kunta joutuu maksumieheksi. Vaihtoehtoja ei paljon ole.

Hän ymmärtää, että kilpailutus herättää tunteita.

– Kyllä minuakin huolestuttaa, polkevatko isot yritykset pienemmät jalkoihinsa ja vievät voittonsa ulkomaille. Kunnan luottamushenkilöillä ei kuitenkaan ole paljon vaikutusvaltaa. Asialle pitäisi tehdä jotakin ylemmällä tasolla. 

Nuolioja-Saksion mukaan kilpailutuksessa haluttiin painottaa laatutekijöitä 30-prosenttisesti. Hinnan merkitsevyys oli 70 prosenttia.

– Lisäpisteitä sai erikoispätevyyksistä kuten muistihoitajasta tai saattohoitokoulutuksesta. Tiukkojen laatuvaatimusten vuoksi osa jätti tarjouksen tekemättä.

 

 

LAATUA, asiakastyytyväisyyttä ja hoidon vaikuttavuutta tullaan Nuolioja-Saksion mukaan valvomaan koko sopimuskauden ajan.

Kunta takaa myös, ettei ketään lähdetä siirtämään väkisin.

– Inhimillisyyttä ja ihmisen vapautta valita asuinpaikkansa pitää kunnioittaa.

Uusien yrittäjien ilmaantumiseen paikkakunnalle liittyy hänen mukaansa paljon positiivisia mahdollisuuksia.

Investointien ja työpaikkojen määrä saattaa jopa lisääntyä. 

Yrittäjien on hänen mukaansa syytä katsoa peiliin, jos eivät pärjää.

– Tällä kilpailutuksella saatiin kunnalle 400 000 euron vuosisäästö. 

– Se on iso summa, jolla voidaan kehittää esimerkiksi vanhusten kotihoitoa.

 

 

Meri Alaranta-Saukko

Suomenmaa

 

lautakunta uusiksi

#66 Kunnan sosiaali ja terveyslautakunnan jäsenet

11.12.2014 13:49

Tässäkin asiassa kannattaisi huomioida, että päätösvaltaa löytyy kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnasta, jonka jäsenet kuntalaiset ovat valinneet.

Jatkossa kannattaa miettiä ketä sinne äänestetään ja keneltä löytyy osaamista ko. asioista tai edes halua ottaa niistä selvää. Monesti jäsenet myötäilevät kunnan edustajien päätöksiä, kun osaamista tai tietämystä ei ole eikä niistä osata ottaa selvää ja kuntalaiset luottavat heihin.

Lautakunnan jäsenten pitäisi myös itse harkita mikä on heidän osaamistasonsa asioista ja mm. lain tuntemus ja voivatko he kuntalaisia asiassa auttaa ennen kuin menevät mukaan.


Vieras

#67 Vanhusneuvoston rooli

11.12.2014 13:52

Mitäpä vanhusneuvosto on saanut aikaan ja mistä löytyy yhteystiedot jäsenistä? Kuntaa on pyydetty tiedot sivustolle lisäämään, mutta ei saada aikaiseksi tätäkään.

Käytännössä on vain lista nimiä, mitään apua vanhuksille ei ole saatu joten jäsenet voisivat miettiä ovatko mukana oikeassa paikassa vai olisiko tarjolla aktiivisempia vaikuttajia, jotka aidosti saisivat asioita aikaiseksi?

Driver

#68 puoluekirja

20.12.2014 14:08

Tässäpä tulos, kun lautakuntien jäsenet valitaan puoluekirjan mukaan. Riittääkö se, että jäsenellä on puoluekirja hoitamaan kunnan asukkaiden asioita? Kouluttautumattomat maajussit ja auto suhari hoitelee asioita niin hyvähän siitä tulee. Kaikkihan me osaamme autoa ajaa, mutta ketkä osaavaat muutakin? Muistakaapa seuraavissa vaaleissa äänestää siten, että siitä on hyötyä.

vammainen

#69 Re: POIS, POIS !!!

20.12.2014 14:13

#39: OLKAA HYVÄ ! - POIS, POIS !!! 

 Nimenomaan näin. MIkäli olet vammainen, sinua ei ole ellet ole yhteiskuntakelpoinen. Ihan sama noudatetaanko lakia, säästöt ovat tärkeimmät vaikka lakeja rikkoen. Monikaan ei vain osaa päätöksiä kyseenalaistaa, kun luottavat kunnan päättäjien tekevän oikeita päätöksiä.

Alitalo

#70 Re: Hoh hoijaa Tyrnävän kunta

20.12.2014 14:17

#47: Yhden apua tarvitsevan omainen - Hoh hoijaa Tyrnävän kunta 

 palkatkaa juristi kuntaan, joka ymmärtää lain päälle! Miksei Tornberg vastaa puheluihin?

Miksi hänet on virkaan valittu ja onko osaamista? Soster-lautakunnan jäsenet ovat kepulaisia lähes täysin. 

mielistelijä

#71 Re:

20.12.2014 14:22

#28: -  

 Juurikin näin, sosiaali -ja terveyspuolen päättäjät asuvat itse muualla eivätkä joudu näistä hulluista päätöksistä itse kärsimään. Sosiaali -ja terveyslautakunta on vastuussa monesta. Ottakaa yhteyttä puheenjohtaja Vesa Ylitaloon ja kysykää miksei lakia noudateta.

Epäilen, että osaisi vastata paremmin jos kyse olisi autolla ajamiseen liittyvistä asioista tai nastarenkaista. Täysin kunnan muualla asuvien virkamiesten vetonarussa eikä edes sitä ymmärrä. Ihmettelen miksi hänen pitää joka paikkaan vääntäytyä vai eikö muita tulijoita ole? Liikaa vapaa-aikaa varmaan.

 

Erityislapsen vanhemmat

#72 Tyrnävän kunnan vanhusten ja vammaisten palveluiden laatu

20.12.2014 18:00

Täällä on käynnistynyt keskustelua vammaisten ja vanhusten palveluista laajemminkin. Kunnassa ei taida olla kanavaa palautteen käsittelylle eikä laadun seurantaa. Lautakunnan jäseniin on turha ottaa yhteyttä kokemukseni mukaan. Vammainen lapseni on jäännyt ilman hänelle kuuluvia palveluita ja olemme menettäneet korvauksia, mutta minulla ei ole ollut voimia lähteä riitauttamaan asioita vaikka olen tietoinen etteivät päätökset ole oikein tehtyjä.

Olen asunut kunnassa koko elämäni ja mummoni hoitotarvikkeiden määrää rajoitettiin aiemmin vaikka niin ei saisi tehdä. Vanhukset eivät tiedä mitä heille kuuluu ja kaikilla ei ole omaisia auttamassa, usein hekin uskovat päättäjien haluavan heidän parastaan vaikka kaikkea ohjaa raha.

Kotona asuva pappani tippui sängystä ja vaikka hänellä on turvaranneke kukaan ei siihen reagoinut eikä kotihoito mennyt paikalle silloin kuin piti, hän loukkaantui pahasti. Kenen vastuulla vanhukset ovat jos ei kunnan? Moni uskoo, että kyllä valtio huolen pitää omistaan mutta näin ei ole ainakaan tyrnävällä. Välistä tuntuu etten edes halua jäädä tänne asumaan, kun nyppii niin se ettei mikään asia suju ongelmitta sosiaali ja terveyspuolen asioissa.

Tehkääpä kunnan asioiden hyväksi muutakin joku kuin näitä addresseja, näyttäisi olevan tarvetta vai onko jollain sellainen luulo ettei ongelmia ole ja kaikki asiat sujuvat? Jos näin on niin käytäntö on hyvin kaukana luulosta.

Dementia vaivaa

#73 Onko vanhusten palvelu tyrnävällä sen kummempaa

20.12.2014 18:08

Dementoituneen vieminen omaisen lomajakson ajaksi aiheuttaa sen, että hän palaa kotiin vaippoja käyttäen vaikka ei ole niitä aiemmin käyttänyt. Näkisin, että tyrnävän nykyisissä vanhusten palveluissa o paljon parantamisen varaa. Virikkeitä ei ole eikä apuvälineitä hankita ja oli sitten vammainen tai vanhus niin sijoituspaikka on sama osoite. Villa tyrni on kaupallinen palvelun tuottaja ja siellä hoito on vielä huonompaa kuin kotolassa. Kotolassa on hyviäkin hoitajia ja sitten niitä uudelleen kouluttautuneita, joiden ei olisi pitänyt ikinä alalle mennä. Eri sairauksista pitäisi kartuttaa tietoa hoitopaikkoihin eikä hoitaa samalla tavalla kaikkia, elämää voisi olla enemmän edessä jos se haluttaisiin tehdä mielekkääksi vanhuksille ja tukea toimintaa virikkeitä antamalla. Edes ulos ei pääse, joten en tiedä lopulta onko väliä asuuko tyrnävällä vai muualla. Omaisillehan se hankalinta on ja tietysti tapaamiset harventuvat mikäli välimatka on pitkä ja tuttu ympäristö auttaa asiassa. NÄitä asioita ei monikaan mieti ennen kuin sattuu omalle kohdalle. 

Näissä vammaisten ja vanhusten asioissa olisi pitänyt herätä jo paljon aiemmin. Olen samaa mieltä, että lautakunnissa on liikaa joo-joo miehiä, voisi mennä vaihtoon.

kilpailutus osaaminen eriä kuin lypsäminen

#74 Re: Suomenmaan juttu, suoraan kopioituna netistä

20.12.2014 18:22

#65: - Suomenmaan juttu, suoraan kopioituna netistä 

 Vai kommentoi Heleena Nuolioja-SAksio lakia siellä? Lautakunta tekee ihan mielettömiä päätöksiä ja tämä varapj on osin niistä vastuussa eli kannattaako paljon lähteä laista puhumaan julkisuudessa maatalon emännän pätevyydellä. Kuka kunnassa kilpailutuksia hoitaa? Kysytäänpä lisätietoja Nuolioja-saksiolta kun tuntuu niin pätevä olevan asiassa. Voisiko hän voi konsultoida "juristina" jopa naapurikuntia? Hah-haa. 

Hilman kilpailutusasiakirjat

#75 Kilpailutusasiakirjat puuttuvat -> Re: Suomenmaan juttu, suoraan kopioituna netistä

20.12.2014 18:43

#65: - Suomenmaan juttu, suoraan kopioituna netistä 

Kunta voi päättää ihan itse siitä mitkä painoarvot se kilpailutuksessa laittaa palveluille ja jos hintatekijää painotetaan niin saadaan halpa, siltikään se ei takaa edullisempaa palvelua kun ns. ylimääräisestä voidaan rokottaa lisäpalveluina ja loppusumma on suurempi kuin kilpailijalla ellei näitä määritellä vaatimusmäärittelyssä tarkoin ja epäilen ettei ole määritelty, kun hankintaihmisiä ei ole kunnassa tietääkseni laisinkaan vaan sitä tehdään oman työn ohessa ja se kyllä vaatii osaamista tuo kilpailuttaminen.

Kyllä kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalla on paljonkin vaikutusvaltaa sillä he ovat valinneet esimerkiksi työntekijät virkoihin. Miksi vammaiset ja vanhukset tarvitsevat saattohoito -osaamista, halutaanko heidät kuopata mahdollisimman paljon ettei kunnalle tule kuluja? Kyllä vanhukset voivat paremmin jos painotetaan muita asioita kuten virikkeellistä toimintaa. Nykypalveluista näkee, että vanhusten kuntoa ei pyritä edes ylläpitämään apuvälineiden puuttuessa ja tavoite on päästä tähän saattohoitovaiheeseen. Kyllä tuntuu pahalta maksaa veroja tähän kuntaan. Kyllä niitä vaikutus mahdollisuuksia on muitakin. Lautakunta hyväksyy tarjoukset ja voi myös katselmoida kilpailutusasiakirjat, mutta kun osaamista ei ole niin turhahan niitä on katselmoida -silti ei pidä lähteä väittämään ettei vaikutusmahdollisuuksia ole!!!!

Tämä on täysin oman statuksen säilyttämistä sysätä vastuuta muille ja väittää ettei ole lautakunnan päätös. Vastuun pakoilua suomeksi sanottuna.

Laittakaapa kilpailutusasiakirjat julkiseen jakoon niin katsotaan mitä ne tiukat laatuvaatimukset ovat, en usko ollenkaan sellaisia olevan, jotka estäisivtä palveluntarjoajia palveluita tarjoamasta. Voisiko tuota vuosisäästön sisältöä avata vielä tarkemmin esim. kunnan sivuilla niin voisimme muutkin todeta sen olevan totta. Mikäli laatuvaatimukset ovat olleet kovat se tuskin saa palveluiden hintatasoa laskettua, paremminkin nostaa hintaa ellei joku halua polkea hintoja ja päästä markkinoille väkisin. Mitä perushintaan sisältyy ja mikä on sen ulkopuolella? Ehkä kunnassa on tosiaan saattohoidettavia paljon ja siihen halutaan panostaa. Asia on tärkeä, mutta saattohoitoon erikoistuneita yksiköitä on pajon enkä usko esim.syöpäsairaiden päätyvän ikinä tyrnävälle loppuajaksi. Vanhusten hoitoon sisältyy myös kuoleman kohtaaminen ja sen pitäisi olla selvä asia jo entuudestaan ja henkilöstöä kouluttamalla asioita saadaan myös parannettua.

Kyllä se on vain niin, että Nuolioja-Saksio ja muut lautakunna jäsenet saavat katsoa itseään peiliin jos kunnassa menee huonosti. Jutussa kommentoitiin näin: Yrittäjien on hänen mukaansa syytä katsoa peiliin, jos eivät pärjää.

Kilpailutusasiakirjat ovat aina julkisia ja kunnan ennakkoilmoitus löytyy julkisten hankintojen sähköisestä kanavasta hilmasta: http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2014-015670/. Jos säästöjä väitetään jo olevan 400.000 saadun kilpailutuksella niin missä ovat muut asiakirjat kuten hankintapäätös yms. ei näy muita kuin tuo ennakkoilmoitus. Katsotaanpa ja tutustutaanpa onko se tehty ammattitaidolla ja oikeisiin asioihin panostaen kuntalaisia lämmöllä ja laadulla ajatellen.

Ennakkoilmoituksen on tehnyt kunnan sosiaali ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg ja siitä puuttuu kaikki liitteet. Missä ne ovat nähtävillä, jotta Nuolioja-saksion väite voidaan tarkistaa ja montako kilpailutusta Tornberg on hoitanut aiemmin? Hilmasta ei löydy ainuttakaan, joten kokemusta ei taida olla. 

 

Joskus vain kannattaisi tunnustaa oma osaamattomuutensa ja kääntyä ammattilaisten puoleen eikä esittää muuta.