Haluamme säilyttää Mäntyharjussa kolme pappia

MIKSI YT-NEUVOTTELUT MÄNTYHARJUN SEURAKUNNASSA?

Mäntyharjun seurakunnassa on syksyn aikana käyty YT-neuvotteluja työntekijämäärän vähentämiseksi. Neuvottelut ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epätietoisuutta seurakuntalaisten ja työntekijöiden keskuudessa. Siksi selvennämme ratkaisun perusteita vielä kerran.

Syynä irtisanomisiin ovat tuotannolliset ja taloudelliset tekijät. Tuotannollisuus tarkoittaa tässä seurakunnan jäsenmäärän vähenemistä ja sen vaikutusta verotuloihin.

Seurakunnan työntekijöiden määrä pohjautuu reilun 30 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin vuonna 1980 seurakunnan jäsenmäärä on ollut 8146 ja pappeja kolme.  Tällä hetkellä seurakunnassa on jäseniä 5230.  Seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt yli 35 %. Samoin alle kouluikäisten lasten määrä on tuona aikana vähentynyt noin 43 %.

Työntekijöitä on vuoden 1980 takaiseen tilanteeseen vähentynyt vajaa kolme henkilötyövuotta koskien mm. kiinteistöjen hoitoa. Varsinaiselta toiminnallisen puolen työntekijöiden osalta (papit, diakonit, lapsi- ja nuorisotyöntekijät) vähennystä ei ole juurikaan tapahtunut.

Kuluvan vuoden talousarvio on noin 68 000 euroa miinuksella ja tulevan vuoden noin 103 000 euroa miinuksella. Aikaisempien vuosien (2011–2013)  tuloksen pysyminen positiivisena on johtunut tonttimyynnistä (n. 760 000€). Ilman noita satunnaisia tuottoja seurakunnan tulos olisi tällä hetkellä noin 500 000 € miinuksella. Selvää lienee, että työntekijöiden määrää ei voida ylläpitää tasolla, jota seurakunnan talous ei kestä.

Puun myyntituloa on talousarviossa noin 150 000 euroa vuodessa. Tällä tulolla on katettu noin kolmen työntekijän palkkakustannukset vuosittain. Lisäksi viime vuosina hakkuukertymä on ylittänyt metsäsuunnitelman keskimääräisen vuositulon. Hyvää taloudenhoitoa on käyttää pääomatuloja (metsätuloja) kiinteistöjen kunnossapitoon, mutta seurakunnassamme kaikki viime vuosien metsätuotot on käytetty henkilöstön palkkaukseen. Seurakuntamme toiminnan kannalta tärkeimmät rakennukset, kirkko, seurakuntakeskus ja Lankaniemen leirikeskus, tarvitsevat jatkuvaa kunnossapitoa. Esimerkiksi kirkko vaatii pikaisesti kunnostustöitä (mm. maalaus), jotka alustavan kustannusarvion mukaan ovat 300 000 - 500 000 euroa.

Taloudellisesti lapsi- ja perhetyön sihteerin irtisanominen tarkoittaa vuositasolla noin 45 000 euron ja seurakuntapastorin viran lakkauttaminen noin 55 000 euron säästöä henkilöstömenoissa. ”Keikkapappien” toimituspalkkioihin arvioidaan tarvittavan lisää vuositasolla noin 4000 euroa nykyiseen noin 5000 euron määrärahaan. Jäsenmäärän vähenemisestä ja henkilöstörakenteen ja henkilöstön määrän muuttumattomuudesta johtuen henkilöstökulujen osuus seurakunnan taloudessa ylittää terveen taloudenpidon periaatteet. Yksi terveen talouden pidon mittari on henkilöstömenojen suhde verotuloihin. Kun se ylittää noin 2/3 verotuloista, liikutaan kohti epätervettä taloutta. Talousarvion mukaan henkilöstömenot suhteessa verotuloihin vuonna 2015 ovat noin 75 %.

Osa-aikaisuus pappien työssä

Papin viran lakkauttamiskeskustelun yhteydessä seurakunnan kappalainen ja seurakuntapastori ovat ehdottaneet, että he voisivat jatkossa toimia kumpikin 60 prosentin työajalla. Tämän ehdotuksen mukaisesti kaksi pappia olisi työssä vuoroviikoin sekä jokaisen työttömyysviikon keskiviikkona. Tämä on työntekijöiden osalta merkittävä vastaantulo vaikeassa tilanteessamme. Inhimillisesti tarkasteltuna irtisanomiset koskettavat aina henkilöitä yksilötasolla; heitä, joihin irtisanominen tai sen uhka kohdistuu, ja koko työyhteisöä.

Ehdotetun vaihtoehdon arvioinnissa on huomioitava kuitenkin myös vaihtoehdon käytännön toteutuksen työn suunnitteluun, tekemiseen ja johtamiseen liittyvät näkökohdat. Pappien osa-aikaisuus ja periodityö eivät mahdollista seurakuntatyön pitkäjänteistä kehittämistä.  Kahden osa-aikaisen papin työpanos jaettuna periodeihin ei vastaa yhden koko aikaisen papin työpanosta. Kahden 60 % työaikaa tekevän papin työ- ja vapaa-aikajärjestelyt sitovat merkittävästi kirkkoherran työaikaa, mikä on pois seurakuntalaisten kohtaamiselta. Pappistyövoimaa edellyttävät toiminnot pystytään hoitamaan kahdella kokoaikaisella papilla. Meiltä on myös kysytty, miksei uutta kirkkoherraa olisi voitu valita kappalaisesta tai seurakuntapastorista ilman vaalia, jolloin ei olisi jouduttu turvautumaan papin irtisanomiseen. Kirkkoherra tulee kirkkolain mukaan valita seurakuntaan joko suoralla kansanvaalilla taikka välillisellä vaalilla (kirkkovaltuusto). Kirkkovaltuusto valitsi välillisen vaalin sijaan suoran vaalin. 

Aikataulut

YT-neuvottelujen ajankohtaan on myös esitetty kysymyksiä, miksi tehdään näitä ratkaisuja vasta kirkkoherranvaalin ja seurakuntavaalien jälkeen? Yhtään yksittäistä syytä ei ole, aika vain oli kypsä luottamushallinnossa tehdä tarvittavat päätökset ennen tämän valtuustokauden päättymistä. YT-neuvottelut käynnistettiin ennen srk-vaaleja myös, koska pian työnsä päättävä kirkkoneuvosto oli kokousten ja keskustelujen myötä hyvin perillä seurakunnan kokonaistilanteesta. Salaliittoja ja tarkkaa suunnitelmallisuutta on päätösten ajoittamisesta turhaa etsiä.

Tulevaisuus?

Seurakunnan toiminnan suunnittelussa ja toiminnan toteuttamisen resurssien varmistamisessa tehdään pitkälle tulevaisuuteen luotaavia ratkaisuja. Terveen taloudenhoidon periaatteiden mukaisilla päätöksillä ja toiminnalla pyritään takaamaan Mäntyharjun seurakunnan toimintaa ja itsenäisyys tulevaisuuteen. Kirkolliskokouksen kevään 2015 päätökset seurakuntarakenteesta voivat johtaa seurakuntayhtymien muodostamiseen. Tällöin vakavaraisen ja taloudellisesti itsenäisen seurakunnan mahdollisuudet vaikuttaa ratkaisuihin ovat merkittävästi paremmat kuin taloudellisesti tappiollisen seurakunnan.

Seurakunnan johtoryhmä vastaa seurakuntalaisten kysymyksiin aiheesta ma 8.12. klo 13–15 Facebookissa (Mäntyharjun seurakunta).

Panu Karjalainen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Sari Lantta, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Ann-Maarit Joenperä, kirkkoherra

Risto Jaakola, talouspäällikkö