Luontaishoitoja uhataan rajoittaa Suomessa

Olen saanut potilaana apua luontaishoidoista kahteen vaikeaan sairauteen selkärankareumaan ja rintasyöpään, muiden vähäisempien vaivojen lisäksi kuten flunssat, ihottumat, ajoittainen masennus jne. Olen käyttänyt erilaisia luontaishoitoja koululääketieteen hoitojen rinnalla ja tukena jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan hyvällä menestyksellä: selkärankareumani on nykyään lähes oireeton ja olen edelleen hengissä sekä optimistinen tulevaisuuden suhteen kolmesti sairastamani rintasyövän jälkeenkin!

Olen kokenut, että KAIKKI käyttämäni erilaiset hoitotavat ovat auttaneet minua suuresti ja potilaan näkökulmasta en näe niiden kesken ristiriitaa. Siksi toivon, että terveydenhuollossa eri tavoin ajattelevat tahot, koululääketieteen ja luontaislääketieteen edustajat, keskustelisivat rakentavasti keskenään. Mielestäni pahinta potilaan kannalta on joutua "oppiriitojen" keskelle tilanteessa, jossa hänen tulisi voida keskittää voimavaransa paranemiseen.

Vakavasti sairas tarvitsee ympärilleen hoitotiimin, johon voi kuulua asiantuntijoina eri tahojen edustajia. Kokemuksesta voin sanoa, että luontaishoidoilla kuten homeopatialla voidaan tukea elimistöä selviämään kemikaalisten hoitojen sivuvaikutuksista ja auttaa elimistöä kestämään hoitoja sekä toipumaan nopeammin. Olen aina kertonut hoitavallle lääkärilleni käyttämistäni lountaishoidoista ja yhdessä olemme sopineet milloin ja mitä hoitoja voin turvallisesti käyttää. Käyn myös samantapaista keskustelua luontaishoitoja antavan hoitajan tai homeopaatin kanssa. Avoimuus ja kommunikointi on tärkeää, jotta hoidot tukevat toisiaan.

Esimerkiksi homeopatiasta minulla on erittäin hyviä kokemuksia syöpähoitojen täydentävänä hoitona. Sairastaessani syöpää olen käyttänyt homeopatiaa sytostaattihoitojen aikana ilmenneisiin sivuoireisiin kuten koviin hermosärkyihin. Homeopatian avulla pystyin vähentämään voimakkaiden kipulääkkeiden käyttöä lähes kokonaan! Minulle tästä oli suuri apu, koska kipulääkkeet aiheuttivat suolisto-ongelmia muutenkin raskaan hoitojakson aikana. Sain sytostaattien vuoksi suolistotulehduksen, joka aiheutti kivuliaan ummetuksen. Olin sairaalan poliklinikalla, mutta muuta ei voitu tehdä kuin jäädä odottamaan suolen tyhjentymistä. Homeopaattisella lääkkellä suolisto tyhjeni nopeasti ja olo helpottui heti.

Menemättää enempää yksityiskohtiin voin korostaa, että samantapaisia hyviä kokemuksia, joissa homeopatian avulla olen saanut apua sivuoireisiin ja voinut siten jatkaa sytostaattihoitoja, minulla on monia. Hyvän homeopaattisen hoidon avulla olen voinut käyttää kaiken koululääketieteen tarjoaman avun syövän hoidossa ja jaksanut kuluttavat ja raskaat sytostaattijaksot loppuun asti. Tämä on ollut minulle erittäin tärkeää, jotta olen voinut täysillä taistella syöpää vastaan lääkäreiden hoitosuunnitelman mukaisesti.

Toivon, että jatkossakin meillä potilailla itsellämme on oikeus valita hoitomuotomme. Kannatan koulutettujen luontaisalan hoitajien rekisteröitymisen velvoittavaa ja alan tutkimusta sekä hoitoja valvovaa lakia, mutta en hoitojen kieltämistä erilaisilta potilasryhmiltä. Olisi mielestäni myös erittäin hyvä, jos erilaisia luontaishoitoja tutkittaisiin enemmän Suomessakin virallisten tahojen toimesta. Potilaiden näkökulmia ja kokemuksia siitä miten eri hoidot käytännössä toimivat olisi myös kuultava uutta lakia säädettäessä.

Kaikenkaikkiaan suunnitteilla olevan lakiesityksen puitteissa herännyt julkinen ja välillä asioita kärjistäväkin mielipiteidenvaihto osoittaa mielestäni sen, että olisi todella tärkeää lisätä yhteistyötä, tutkimusta, koulutusta ja asiallista keskustelua koululääketieteen ja luontaislääketieteen tahojen toimijoiden kesken, jotta he tuntisivat toistensa aloja paremmin. Luontaishoidot sinänsä ovat laaja käsite ja alue, jonka sisällä on monia eri hoitomuotoja. Olisi hyvä keskusteluissa täsmentää ja jäsentää minkätyyppisistä hoidoista puhutaan.