Kutoset yläkouluun Valkeakoskella - Ei kiitos!

Aluehallintoviraston (AVI) kommentit tiivistettynä koskien asiaa:

Kaikessa päätöksenteossa on aina ensin turvattava lapsen edut ja oikeudet. Lapsivaikutusten arviossa selvitetään moniammatillisesti lapsen etu. Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulisi antaa näkemys ja lausunto omilla nimillään (vrt. virkavastuullaan) tästä kyseessä olevasta päätösvalmistelusta. Jos heidän mielestään sosiaali- tai terveysvaikutuksia esitetyn mukaisella päätöksellä ei lapsiin ja nuoriin ole (so. vaikutukset heidän hyvinvointiin, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin sekä lisäksi arviot taloudellisista kustannuspaineista korjaavan sairaanhoidon, oppilashuollon tai sosiaalipalveluiden kustannusluokkiin), tulisi sekin ehdottomasti selvityksessä todeta. On selvitettävä myös lasten mielipide päätöksenteon pohjaksi. Ensimmäinen kysymys siis kuuluu, että millä tavoin Teidän kunnassanne on edellä mainittu lainsäädäntö ja lapsivaikutusten arvio ollut aikeissa tehdä? Näiden seikkojen huomiotta jättäminen on kunnalta tietoinen laiton teko. 

*  Kunnat kopioivat Suomessa helposti toisiltaan myös huonosti perusteltuja ja epätarkoituksenmukaisia toimintamalleja. Usein pohjamotiivina ovat kustannussäästöt, vaikka tämä motiivi yleensä halutaankin peittää ja esittää tilalle näennäisiä perusteita opetuksen laatuun ja oppilaiden etuun perustaen. Yksi tällainen mielestäni epäterve ilmiö on viime aikoina ollut juuri tämä joidenkin kuntien pyrkimys siirtää jatkossa alakoulujen 6.-luokkalaiset yläkouluun.  Asiaa on sitten usein perusteltu hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti tarkoitushakuisesti käyttämällä vain sellaisia perusteluja, jotka tukevat etukäteen valittua päätöslinjaa (so. 6. luokan siirtoa). Selvityksiin ei tarkoituksella oteta mukaan ensimmäistäkään kriittistä arviota tai näkökulmaa. ti.  

* 6.-luokkalaisten siirron tosiasiallinen pääsyy, on sillä haettavat kustannussäästöt. Tosiasiallisena pyrkimyksenä on yleisesti ollut ruotsin opetuksen 6-luokalla varhentamisen varjolla saada vähennettyä näiden nyt puheena olevien alakoulujen oppilasmääriä (kun alakouluun jää tulevaisuudessa enää vuosiluokat 1 - 5, tippuu oppilasmäärä viranomaisten tähtäämän rajan alle) niin, että ne pystyttäisi tulevaisuudessa lakkauttamaan kaupungin/kunnan tekemien aikaisempien lakkautumislinjausten mukaisesti. Tällainen viranomaistoiminta on hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaista:Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattaminen tarkoittaa sitä, että päätökset tulee aina tehdä juuri puheena olevaan ratkaisuun suoraan liittyen eikä päätöstä saa tehdä jonkun muun takana piilevän, osin julkilausumattoman vaikuttimen ohjaamana.

* Näihin asiassa esitettyihin näennäisperusteisiin kuuluu vetoaminen opetuksen laatuun: jotkut kunnat toteavat, että ”ruotsin kielen opetuksen järjestämisellä yläkoulussa turvataan oppilaille opetuksen laatu”.  Kuitenkin todellisuudessa yhtä laadukasta tai jopa laadukkaampaa se on silloin, kun se järjestetään siellä, missä lapset ovat nyt, 6.-luokalla alakoulussa > eli otetaan käyttöön kiertävä opettaja (vrt. opettaja tuodaan oppilaiden luo vs. oppilaat viedään opettajan luo) > voidaan osittain soveltaa myös monimuoto-opetusta (lähi- ja etäopetuksen variaatiot); myös monilla luokanopettajilla on tosiasiallinen kompetenssi ruotsin kielen laadukkaaseen opettamiseen (kelpoisuushan heillä on jo nyt kaikilla). 

* Huomionarvoista on, että uusien opetussuunnitelmien myötä 1.8.2016 alkaen, muiden oppiaineiden paitsi B1-kielen (ruotsi; ruotsinkielisillä suomi) kohdalla nivelvaihe palautetaan 1.8.2016 alkaen ennen vuotta 2004 vallinneeseen kohtaan eli 6.- ja 7.-luokkien väliin, so. nykyinen ala- ja yläkoulun raja. Eli siis vain yhden oppiaineen perusteella tapahtuva siirtoperuste on uusien opetussuunnitelmien perusteella kovin ontuva peruste. 

* Koulumatkat.  Valmistelussa ei riitä se, että todetaan vain yliolkaisesti ja lapsen hyvinvoinnin kannalta vähättelevästi, että koulumatka-ajat jäävät ”alle laissa määrätyn” (vrt. PoL 32 §).Esimerkiksi lasten oikeuksien sopimukseen kirjattujen vaatimusten kannalta on merkittävästä asiasta kysymys, jos joidenkin lasten jokapäiväinen koulumatka-aika muuttuu esim. 15 minuutista 2,5 tuntiin.