Jyväskylän lyseo tulee säilyttää

On kummallista politiikkaa, jos Lyseon lukio ei saa jatkaa sillä sijalla, jossa sen kuuluukin olla. Käsittääkseni Jyväskylässä remontoidaan sen kummemmin kysenalaistamatta kaupungintaloa isolla rahalla. Miksi kaupungintaloa ei myyty yksityiselle eli laitettu rahoiksi ja siirretty väkeä sieltä vaikkapa Mattilanniemeen Nokialta vapautuneisiin tiloihin tai vaikka kohta keskussairaalalta vapautuviin tiloihin? Kyllähän kaupungin muitakin toimia pitäisi sitten järkeistää ja tehostaa. Kaikki vanhat ja rahaa vievät rakennukset vain matalaksi, turhia työntekijöitä pihalle ja uutta ja persoonatonta rakennuskantaa tilalle. Sillä tavallahan Jyväskylää on aiemminkin "rakennettu" (verrataanpa vaikka siihen, kuinka upeasti Kuopiossa on säilynyt vanhoja rakennuksia eli historiaa).

Jotenkin tuntuu siltä, että lapsia ja nuoria (ja siinä sivussa opettajia) voidaan siirtää kuin karjalaumaa tiloista toiseen. Mammuttilukioiden myötähän ryhmäkoot voidaan nostaa korkeiksi ja repiä säästöt opettajien ja opiskelijoiden selkänahasta. Uskaltavatko jyväskyläläiset opettajat riittävästi nostaa esiin tätä seikkaa mammuttilukiosta keskusteltaessa?

En ymmärrä, kuinka kukaan voi väheksyä yhteisöllisyyttä sekä pienten opetysryhmien tuomia etuja. Esimerkiksi rehtorin on helppo julkisesti halveksua välituntikeskustelujen merkitystä opetustyössä, mutta kuka opettaja uskaltaa julkisesti nousta argumentoimaan tuonkaltaista halveksuntaa vastaan. Itse olen opettaja, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että meidän kohtuullisen kokoisessa työyhteisössämme rehtori osallistuu noihin välituntikeskusteluihin ja tulee sillä tavalla meitä opettajia lähelle. Se on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan opettajanäkökulmasta. Ja totta kai sama koskee opiskelijoitakin. On varmasti mukavaa, kun koulun käytävillä ei parveile tuhatpäinen tuntematon lauma vaan omansa löytää helposti tutusta joukosta. Opettajaa on helppo jututtaa välitunnin aikana tämän ohikulkiessa, koska opettaja on tuttu ja tuntee kaikki opiskelijat. Pienen työyhteisön etuna on helppous ja mutkattomuus. Ja jos siihen vielä liittyy perintekkyys, niin miksi jotkut haluavat tuhota sellaista.

Näin kaukaa sivustaseuraajan näkökulmasta tuntuu jotenkin surulliselta, että koulutus nähdään Jyväskylässä ilmeisesti jonkinlaisena liiallisena kulueränä, joka täytyy saada kitkettyä pois. Koulutuksen pitää tuottaa rahallista voittoa tai ainakin pysyä nollatuloksessa. Henkisestä pääomasta ei tunnu puhuvan päättäjistä kukaan.

Miksi siis kaupungintalon remontista ei nostettu tällaista meteliä, vaikka siinä tuhlataan veronmaksajien rahoja ihan samalla tavalla? Sitä paitsi eihän Harjun kampuskaan enää mikään uusi ole, joten senkin kunnostaminen nielee jatkossa rahaa. Sieltäkin varmasti jossain vaiheessa löydetään hometta, ja sitten joudutaan keskustelemaan rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista ja säilyttämisestä.