Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#217: Jukka Finni - Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Aivan, tavoittelivat tuota 100 tuhatta hehtaaria kunnostusojituksiin muinakin vuosina. Metsätaloudellisia kunnostusojituksiahan tehdään samoille alueille muutaman kymmenen vuoden välein, jona aikana ojat ehtivät jo sammaloitua ja kasvaa vesikasvillisuutta mikä vähentää metsäojituksen kokonaisvesistökuormitusta pinta-alayksikköä kohden. Mutta iso ongelmahan metsäojituksissa on, kuten aiemmin viittasit, riittävien vesiensuojelurakenteiden puuttuminen. Muokatuilta hakkuuaukoilta vesiin myös kulkeutuu paljon ravinteita, humusta ja kiintoainetta ennen pintakasvillisuuden kehittymistä.

Voidaan kuitenkin todeta, että varsinaisia luonnontilaisten soiden uudisojituksia tehdään nykyään oikeastaan vain maatalouskäyttöön ja turpeennostoon otetuilla soilla. Ojat turvesaroilla ovat metsäojia tiheämmässä ja niitä pidetään jatkuvasti ruoppauksin paljaina, mikä kasvattaa vesistöpäästöt esim. 20 vuoden vertailujaksolla selkeästi suuremmiksi pinta-alayksikköä kohden kuin metsäojituksissa. Siihen merkittävänä syynä on turveojien kasvittomuus ja ilmakulkeutuva turvepöly. Esim. turvekenttien eristysojissahan ei vesien puhdistusta vaadita ja ne kaivetaan pohjalaismaakunnissa monasti ongelmallisiin sulfaattimaakerroksiin saakka. Pohjamaan happamuus saattaa olla jopa pH2,6-3,0. Siihen ei tehokasta "lääkettä" ole löytynyt kalkituksistakaan. Tämä tulee nousemaan ympäristölupakäsittelyissä nykyistä merkittävämmäksi kriteeriksi pohjalaissoiden turveluvituksissa, ja koskee erityisesti maankohoamisrannikon soita.

Näistä asioista on paikallaan käydä kiihkoilematonta keskustelua järkisyin ja etsiä eri osapuolten kanssa ongelmien ratkaisuja yhdessä. Hyökkäävät ja töykeät kielikuvat (puolin ja toisin) eivät edistä enempää turvetoimijoiden kuin heitä kritisoivienkaan asiaa.

Kiitän mahdollisuudesta kommenttien esittämiseen tämän adressin keskustelupalstalla.