Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Turve on tärkeä osa energiajärjestelmää

Keskustelu turpeen energiakäytön tulevaisuudesta on käynyt viime aikoina vilkkaana. Ministeri Niinistö on ilmoittanut tavoitteekseen luopua turve-energiasta vuoteen 2030 mennessä ja hallitusohjelmakin tähtää turpeen käytön vähentämiseen.

Turpeen energiakäyttö on keskustelussa irronnut todellisista mittasuhteistaan. Suomi on suomaa ja meillä on valtavat turvevarat, joihin suhteutettuna energiakäyttö on pientä. Suomaiden pinta-alasta alle prosentti on energiakäytössä, kun maa- ja metsätalouskäytössä on noin 74 prosenttia ja suojeltuna 14 prosenttia.

Turvetuotannon vesistökuormitus on alle prosentti vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta.

Turpeen energiakäytöllä lämpiävät suomalaiset kodit. Puolessa Suomen maakunnista turve on tärkein kaukolämmityksen polttoaine. Lämmityksen yhteydessä tuotetaan sähköä huipputehokkaassa yhteistuotannossa, jossa polttoaine-energiasta saadaan hyödyksi 85-90 prosenttia. Samoissa laitoksissa käytetään enenevässä määrin metsäenergiaa.

Suomalaisten yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotanto perustuu pitkälti nimenomaan kotimaisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja puuhun.

Kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannon polttoaineista näiden molempien osuus on nyt suunnilleen yhtä suuri, yhteensä 35 prosenttia. Loppu on pääasiassa kivihiiltä ja maakaasua.

Kotimaisten energialähteiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ja niihin liittyvät verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen.

Kotimaiset polttoaineet ovat myös huomattavasti hintavakaampia kuin fossiiliset tuontipolttoaineet.

Suomalaisten on järkevä pitää kiinni omista polttoaineistaan eikä korvata niitä tuontipolttoaineilla, sillä kotimaiset polttoaineet tukevat Suomen kansantaloutta ja huoltovarmuutta sekä auttavat vähentämään päästöjä ja parantamaan omavaraisuutta.

Alkuvuonna valmistuneessa, usean ministeriön yhteistyönä tehdyssä suo- ja turvemaiden strategiassa on perusteellisesti pohdittu suomaiden käytön tulevaisuutta.

Strategia päätyi siihen, että soiden ja vesistöjen suojelu sekä hyötykäyttö maa- ja metsätaloudessa sekä turvetuotannossa voidaan sovittaa yhteen. Arvokkaat suot päätettiin suojella ja ohjata turvetuotantoa luonnontilaltaan jo muutetuille soille.

Energiateollisuus tavoittelee hiilineutraalia tulevaisuutta. Sähkön ja kaukolämmön päästöjä voidaan pitkällä aikavälillä vähentää Suomessa jo nykyisestä alhaisesta tasosta lähes kymmenenteen osaan samalla huolehtien energian kilpailukykyisestä hinnasta ja toimitusvarmuudesta. Turpeella on tässäkin tulevaisuudessa keskeinen rooli yhtenä polttoaineena. Emme näe mitään syytä ajaa kotimaisen turpeen käyttöä alas.



Jukka Leskelä

johtaja, sähköntuotanto

Jari Kostama

johtaja, kaukolämpö

Energiateollisuus ry