Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#546: - Re: Re: Turvepöly on terveellistä

En kyllä mielestäni puhunut Vaposta mitään. Kerroin vain että sateen uhan takia kerättiin n 55% Polttoturvetta kasaan. Paras turvekosteus on 37-42%. Mitä kuivempaa on turve niin sitä enempi se pölisee. Hionojakoinen turvepölisee eniten. Pitkätukkainen rahka vähiten. Turpeessa on erilaisia koostumuksia. Kuten on keräys menetelmissä. Jos joka kieroksella kesän ajan yrität sitä 40% kosteudella olevaa turvetta ei välttämättä saa kuin 5 kierrosta. Kosteuden sekoittamisella nostovaiheessa voit saada 10 kierrosta. En ikään ole nähnyt että turpeen pölystä kasvais turveauma turvealueen reunoille. Eikä kukaan varmasti usko että jokin vesistö on turpeen suurin kuljettaja. Turpeen kuljetukset menee kuljetus firmojen kautta. Ihan niin kuin puutkin menee nykypäivänä puu autoilla eikä vettä pitkin niin kuin ennen vanhaan. Kyllä auma on siinä minne sitä kipataan. Turvepöly jää sinne turvesuon saroille uudelleen kerättäväksi.

Tekniikka on nostokoneissa mennyt eteen päin kokoajan. Ja koneita pystyis kehittämään vieläkin paremmiksi, mut ei taida olla kellään intoa kehitellä näin epävarmoille aloille mitään uutta.

Nytkin vois kaivaa turvetta suoraan kaivinkoneella autojen kyytiin ja ajaa sitä voimalaitokselle mut ei suon pohjasta kukaan maksa sellasenaan mitään. Kyllä se vaatii Tekijät, Ympäristöluvat, pintavalutukset, tiet, oikeat koneet/ laitteet, puotaa, auringon ja tuulen mikä turpeen kuivaa.

No kerroppas nyt että millä muulla polttoenergialla pystyt hionosäätämään tasalaatuisen kosteuden varasto aumaan?

Voimalaitokset ei ota ylikuivaa vastaan eikä ne ota kyllä ylimärkääkään. Märästä turpeesta ei saa rahaa sen enempää kuin ylikuivastakaan.

Suomalainen turvepöly ei näy Japanissa Fukusimassa. Eikä Tsernobylissä kuten ydin pölyt Suomessa.

Vaikutukset Suomessa

Säteilytason nousu oli havaittu myös Suomessa puolustusvoimien mittausasemalla, mutta ilmiötä arveltiin ensin mittariviaksi.^lähde? Tulos päätettiin ensin varmistaa toisilla mittalaitteilla, koska syytä nousuun ei tunnettu. Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Korkein Suomessa mitattu annosnopeus oli 5 mikrosieverttiä tunnissa, joka vastaa matkustajalentokoneessa matkalentokorkeudessa vallitsevaa säteilytasoa^[20]. Ruotsalaiset olivat ehtineet selvityksissään pidemmälle, ja ilmoittivatkin ensimmäisinä poikkeavasta säteilystä.

Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen lehdistötiedotteen poikkeustilanteesta noin klo 15 ja se luettiin STT:n radiouutisissa maanantaina 28.4. klo 16. Syytä tilanteeseen ei vielä tunnettu — kerrottiin vain, että radioaktiivisuutta oli havaittu ja että se oli ilmeisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Neuvostoliitto myönsi Tšernobylin voimalaonnettomuuden maanantai-iltana noin klo 19.30 Suomen aikaa. Tiedon tullessa säteilytaso oli Suomessa jo kääntynyt laskuun. Sittemmin on solmittu kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa kaikkia allekirjoittajamaita tiedottamaan vakavista ydinlaitostapahtumista viiveettä.^[21] Väestönsuojelutoimia edellyttävää säteilytasoa ei saavutettu missään Neuvostoliiton ulkopuolella, ei myöskään Suomessa. Myöskään ympäristövaikutuksia ei ole havaittu. Laskeuma oli Suomessa havaittavissa vain tarkoitusta varten tehdyillä instrumenteilla.^lähde? Laskeuman mukana Suomen luontoon tuli erilaisia radioaktiivisia aineita, joista suurin merkitys säteilyvaikutuksen kannalta oli kuitenkin puoliintumisajaltaan lyhytikäisillä aineilla.

Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia on kehotettu olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita silloin, kun ne on poimittu paljon laskeumaa ^[22] saaneilta alueilta ja niiden cesiumpitoisuus on kohonnut. 2000-luvulla merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137. Pahin laskeuma Suomessa on Pirkanmaalla, Itä-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa.^[23]

Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Suunnitteilla ollut hanke uuden ydinvoimalan rakentamiseksi keskeytettiin. (Atomivoimaloiden tilaaminen väheni maailmanlaajuisesti.) Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman kannatus Suomessa oli 15 %^[24]. Vielä 1993 eduskunta äänesti ydinvoimahanketta vastaan. Nykyisin ydinvoiman kannatus on palannut onnettomuutta edeltävälle tasolleen. Silti yli puolet suomalaisista vastustaa Yleisradion teettämän kyselyn mukaan ydinvoiman lisärakentamista.^[25].

Suomen kannalta melko kyseenalaista julkisuutta herätti Suomen viranomaisten hidas tiedottaminen onnettomuudesta. Koska onnettomuus tapahtui Neuvostoliitossa ja ensimmäiset tiedot siitä saatiin Ruotsin kautta, tiedottamisen hitaus tulkittiin Länsi-Euroopassa − etenkin Ruotsissa − uudeksi oireeksi suomettumisesta, mikä suututti presidentti Mauno Koiviston. On väitetty, että syy tiedonkulun kangerteluun oli Suomessa juuri silloin ollut virkamieslakko, vaikka poliittinen vastuu sysättiin julkisuudessa sisäministeri Kaisa Raatikaisen niskaan. Poliitikot puolestaan syyttivät asiasta Yleisradiota.^[26]