Kangasniemen jätevesipäästöt Puulaan lopetettava

Tämä kirjoitus oli Kangasniemen kunnallislehdessä 5.10.


Muutamia asioita Ruovedenselän vedestä ja Puulajärven puhtaudesta

Tässä lehdessä ja Länsi-Savossa on keskusteltu Kangasniemen kunnan sekä jäteveden puhdistuksen että Ruoveden selkään laskevien järvi- ja ojavesien vaikutuksista Ruoveden veden laatuun. Aleksi Kosken kirjoituksessa on vesiasialle kaksi tärkeää käsitettä – fysikaaliskemiallinen vaikutus/puhtaus ja biologinen vaikutus/puhtaus. Vesiasioista vastaavat virkamiehet nojaavat ensimmäiseen käsitteeseen. Kuntalainen ja kesävieras näkevät ja kokevat toisen käsitteen. Jos vesi on biologisesti puhdasta, siinä voi haitatta uida ja sitä voi vaaratta käyttää talousvetenä.

Kangasniemellä asutaan Puulan rannoilla, ihan kirkonkylän taajama-alueellakin. On totuttu puhumaan puhtaasta järvestämme. Tämä harhakuvitelma syntyy nykyisen järvivesien laadun määritystavasta: järven syvimmästä kohdasta otetaan läheltä pintaa ja läheltä pohjaa vesinäyte, joiden tutkimustulos antaa laatuluokituksen koko järvelle.
Kun tarkastelen Puulaa vesistönä, erotan siinä kantajärven, varsinaisen Puulan jossain Hokan eteläpuolella. Kantajärveen liittyy salmien välityksellä lahtia ja pienempiä selkävesiä. Kangasniemen kirkonkylä on yhden tällaisen lahden, Ruoveden selän rannalla.
Ruoveden selkä on keskimäärin noin 12 km pitkä ja 1,5 km leveä – keskimäärin. Keskisyvyys ollee noin 5 metriä. Etelässä selkä päättyy Vaimossalmen kynnykseen, joka on vain 1,5 m syvä ja muutaman kymmenen metriä leveä. Kynnys tekee Ruoveden selästä järvialtaan, jonka tilavuus on noin 0,053 km3. Ruoveden selän ja sen ylisten järvien Emäpajun, Kotajärven, Jouhtjärven ja Kaijanlammen yhteinen valuma-alue on noin 5 km leveä ja 20 km pitkä. Keskimääräisenä vuotena valuma-alueelle sataa noin 0,045 km3 vettä ja lunta.
Ruoveden selän järvialtaan veden vaihtuvuus on huono. Tämä johtuu Vaimossalmen kynnyksen ja Ruoveden selän syvyyseroista ja järviveden pinta- ja pohjavesien lämpötilaeroista. Kesällä pintavedet ovat lämpimiä ja pohjavedet kylmiä ja talvella päinvastoin. Molemmissa tapauksissa syvemmät vedet ovat pintavesiä raskaampia ja virtaavat siksi pintavesiä huonommin Vaimossalmen kynnyksen yli Puulan kantajärveen.

Kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Marjoniemessä ja sitä on uusittu vuosina 1998-9 vastaamaan nykyisen jätevesiluvan puhdistusvaatimuksia. Puhdistamoon pumpataan taajama-alueen viemäröityjen asuinkiinteistöjen, teollisuuden ja liikeyritysten jätevedet ja sinne tulee nykyään käsiteltäväksi jätevesiä myös Läsäkosken suunnalta. Puhdistamoon tullaan liittämään nyt ja tulevaisuudessa rakennettavien kaava-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen viemäröintejä. Puhdistamon nykyinen lupa umpeutuu 2007 lopussa.

Puhdistuslaitoksessa jätevedestä poistetaan kiintoaineita ja fosforia. Jäteveden typpiyhdisteitä (virtsa-aineita) ei erikseen yritetä poistaa vaan ne pumpataan jäteveden mukana Ruoveden selän pohjalle. Typpiyhdisteiden (virtsa-aineiden) puhdistamattomuus lisää vuosittain Ruoveden selkään typpiyhdisteitä yhtä paljon kuin tarvittaisiin 92 perunapeltohehtaarin lannoittamiseen. Koska järvialtaan koko vesi vaihtuu hitaasti, kerran 2,5 – 4 vuodessa, on koko altaassa muutaman vuoden typpipäästöannos.

Puhdistamon toimivuutta seurataan ottamalla poistoputkesta vesinäytteitä ja mittaamalla niistä vedessä olevan kiintoaineen hapenkulutus ja jäännösfosforin määrä. Puhdistamon nykyinen toiminta täyttää laboratoriotulosten mukaan nykyisen luvan päästörajat fosforin ja käsitellyn jäteveden hapenkulutuksen suhteen. Hapenkulutuksella seurataan jätteen hajoamisastetta. Hapenkulutus ei kerro käsitellyn jäteveden mukana vesistöön joutuvan kiintoaineen määrää. Silmämääräisesti kiintoaineen höytyvien esiintymisen jopa järven pintavesissä voi nähdä lasiastiaan otetussa järvivedessä. Syvemmällä kiintoainehöytyviä on pintavesiä enemmän, mikä näkyy kalanpyydysten likaantumisena.


Kangasniemen kunta on hakemassa uutta lupaa jätevedenkäsittelylaitokselleen. Vuoden 1997 jälkeen jäteveden puhdistusvaatimukset ovat muuttuneet. Puhdistustuloksien seurantajakso on muuttunut hapenkulutuksen ja fosforimäärän seurannassa puolesta vuodesta neljännesvuoteen. Uusi puhdistusvaatimus on vaatimus poistaa typpeä vähintään 70% tai jäännöspitoisuuteen alle 10 mg/l. Tämä on merkittävä parannus jätevesien käsittelyyn, koska sillä on omalta osaltaan suora vaikutus Ruoveden altaan vedenlaatuun.
Uusien vaatimusten täyttäminen vaatii uusien laitteiden käyttöönottoa ja muutoksia vanhoihin, kuten vuoden 1997 lupakäsittelyn aikanakin. Uusien typenpoistolaitteiden asennuksen yhteydessä on hyvä ja oikea aika parantaa kiintoaineiden suodatusmenetelmää ja merkittävästi pienentää järvivedessä esiintyvien jätehöytyvien määrää. Muutostöihin kannattaa sisällyttää myös jätelietteen kuivauspuristimesta johtuvien voimakkaiden hajuhaittojen poistaminen. Hyvin suunniteltuina ja toteutettuna tarvittavat lisäasennus- ja muutostyöt eivät haittaa saati estä puhdistamon toimintaa.

Jätevesiasiassa on kuulunut haluja pysäyttää käynnissä oleva keskustelu. On vedottu kunnan maineeseen ja sen tahraamiseen. Vanhan sanota ”Ei nimi miestä pahenna, jollein mies nimeä” voitaneen tässä tilanteessa ilmaista muodossa ”Ei Kangasniemi-nimi kuntaa pahenna, jollei kunta Kangasniemi-nimeä”. Ympäristömme on yhteisellä vastuullamme. Kunta on kuntalaisella töissä.


Rauli Sandholm