Kulosaaren korttelitalon tontin ja sen ympäristön asemakaavan muutoksen palauttaminen valmisteluun.

Esitämme Kulosaaren korttelitalon lisärakennuskaavan palauttamista suunnittelupöydälle: asuntorakentamisen kaavan muuttamista päiväkodin ja koulun piha-alueiksi sekä alueen asukkaiden käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin. 

Perustelemme esitystämme seuraavasti: 

• Varhaiskasvatuksen liian pieni mitoitus, peilaten alueen lapsiperhevaltaiseen asuntokantaan (kaavssa käytetty asuinaluetasolla epäluotettavia ennusteita). 
• Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen Daghemmet Domuksen liian pieni mitoitus.Koulun tilojen jo nykyisellään liian pieni mitoitus. 
• Yhteisten tilojen liian pieni mitoitus (liikuntasali, wc-tilat). 
• Piha-alueiden liian pieni mitoitus koululle jo nykyisin. 
• Piha-alueen pieni mitoitus varhaiskasvatukseen – nykyisin käytössä olevaa parakin alapihaa ei ole laskettu suunnitelmissa mukaan, vaikka se on ollut varhaiskasvatuksen ja alueen asukkaiden käytössä, eli päiväkodin piha-alueet pienenevät vähintään 600 m².
• Korttelitalon muunneltavuuden joustamattomuus – epävarmat ennusteet vaativat muutoksissa joustavan rakennuksen, eli lapsimäärän vuosikohtaisen vaihtelun mahdollisimman hyvän huomioimisen.
• Piha-alueen luonnon säilyttäminen ja laajentaminen (erityisesti puiden säilyttäminen) – on tärkeää lasten oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi. Samalla se edistää luontokadon pysäyttämistä, hiilensidontaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä alueelle tyypillisen kaupunkirakenteen säilymistä.
• Lisärakennuksen ja pihan suunnittelu terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioiden (esim. hulevedet ja helle) 

Korttelitalon lisärakennushankkeessa tulee turvata riittävät ja toimivat tilat alueen lapsille ja nuorille sekä varmistaa Helsingin strategian mukaisesti riittävän kokoiset ja monipuoliset pihat viheralueineen. Mainittakoon, että Kulosaaressa ei ole erillistä nuorisotilaa lapsille tai nuorille, joka lisää tarvetta monipuoliselle piha-alueelle.

Pidämme lisärakentamista tarpeellisena, mutta katsomme, että suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä sisä- että ulkotilojen mitoitukseen, laatuun, käytettävyyteen ja kestävyyteen. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen ja kestävä ratkaisu, joka vastaa alueen todellista ja todennäköistä lapsimäärää sekä mahdollistaa olemassa olevan luonnon paremman huomioimisen ja säilyttämisen. 

Lisärakennuksen mitoituksessa on huomioitava mahdollinen lapsimäärän vaihtelu ja se, että tilojen käyttöaste on jo nykyisin korkea. Mikäli tilat mitoitetaan vain nykyisten minimivaatimusten mukaisesti, on riskinä, että ne ovat edelleen riittämättömät nyt ja tulevaisuudessa. Alueella ei myöskään ole lisärakennus tai väistötilamaata tilanteen muuttuessa. Piha-aluetta käytetään paitsi leikkimiseen, myös erittäin aktiivisesti liikunnanopetuksessa. Kulosaari on myös saari, josta lasten liikkuminen toisiin kaupunginosiin tapahtuu korkean melutason ja tiheästi liikennöityjen siltojen kautta (jalan tai polkupyörällä) tai ruuhkaisella joukkoliikenteellä. Peilatessa varhaiskasvatuksen ja koulun oppilasmääriä menneisiin vuosikymmeniin on määrät pysyneet hyvin samoina. Lähes jokaisella perheellä on myös kokemus siitä, että lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa (nuorempana kuin keskimäärin Helsingissä) on ensimmäinen varhaiskasvatuspaikka tarjottu Kulosaaren ulkopuolelta. Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ei ole myöskään kaikki halukkaat päässeet. Paine koululaisten määrästä kasvaa entisestään: Kaupungin linjauksen mukaisesti kaksikielisille luokille arvotaan oppilaat (nyt vuodesta 2025 lähtien), ja tämä lisää painetta kulosaarelaisista suomenkielisille luokille ja todennäköisesti lisää ikäluokkakohtaista sisäänottoa, kuten syksyllä 2025 ollaan jo ensimmäistä kertaa huomattu.

Koulun ja varhaiskasvatuksen pihojen ja alueen asukkaiden mahdollisuudet käyttää viheralueita tulee varmistaa. Viheralueiden vaikutuksesta oppimiseen, sopuisampaan sosiaaliseen käyttäytymiseen ja yleisesti terveyteen ja hyvinvointiin on merkittävät ja lukuisissa tutkimuksissa todistettu. Ulkona oppimisen ja opettamisen hyödyt ovat myös merkittäviä, mutta ilman sopivia lähellä olevia ratkaisuja tähän on sen järjestäminen vaikeaa. Asuinrakentamiseen kaavoitettua aluetta käytetään aktiivisesti oppimiseen ja liikkumiseen sekä arkisin kasvatuksessa ja koulutuksessa, mutta myös iltaisin asukkaiden toimesta. Sen sijaan, että vähäiset viheralueet nakerretaan alueelta pois voitaisiin ahtaan asuinrakennusten kaavan uudelleen asettelulla  ja sen osoittamisella lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen olisi myös Helsingin strategian mukainen ratkaisu sekä osoitus sitä, että kaupunki käyttää päätöksenteossaan myös uudempaa tutkimustietoa ja rakentaa kestävää ja hyvinvoivaa kaupunkia. Luontopohjainen ratkaisu tässä kaavassa olisi monihyötyinen ratkaisu, joka osoittaisi kaupungin kykyä ennakoida myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Helsingin kaupungin budjetissa on myös kirjaus: “Edistetään päiväkotien ja koulujen pihojen vehreyttä ja luonnonmukaisuutta. Päiväkotien ja koulujen pihoja tulee järjestelmällisesti ohjata suuremmiksi kuin minimimitoitus kun kaupunkirakenne sen mahdollistaa.” Piha-alueiden toimintojen suunnittelun jättäminen myöhempään vaiheeseen ei tue luonnonmukaisuutta. Molemmat tontit ovat kaupungin omistuksessa, jolloin päätös on kaupungin. 

Allekirjoittamalla tämän adressin tuet näkemystämme kaavojen palauttamiseksi valmisteluun. 

Adressin tekijät: 

Kulosaaren ala-asteen vanhempainyhdistys

Kulosaaren päiväkodin vanhempaintoimikunta

Daghemmet Domus föräldraförening r.f. 

Kulosaarelaiset ry.

Yhdistykset ovat kuulleet kaavaan liittyen myös koulun rehtoria, sekä päiväkotien johtajia. Lisäksi on hankittu lisätietoa asiaan liittyen Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta  ja perusopetuksen aluepäälliköltä.

Kulosaaren ala-asteen vanhempainyhdistys, Kulosaaren päiväkodin vanhempianyhdistys    Ota yhteyttä adressin tekijään