Lappeenrannan kaupungin jätevesiä EI saa purkaa Saimaaseen.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että kansallisaarteemme Saimaa ei saa olla Lappeenrannan kaupungin jätevesien purkupaikka, kuten julkisuudessa on esitetty. Viime vuosina on saatu erilaisilla toimenpiteillä Pien-Saimaan huonontunutta vedenlaatua parantumaan muunmuassa pumppaamalla sinne  parempi laatuista vettä eteläiseltä Suur-Saimaalta. Valitsemalla jätevesien purkupaikaksi eteläisen Saimaan tämä hyvä kehitys uhkaa loppua. Ei myöskään voida antaa takeita siitä, että eteläisen Suur-Saimaan veden laatu säilyy tulevaisuudessa hyvänä, jos jätevedet johdetaan sen vaikutuspiiriin. Jo viime talvena on havaittu vedenlaadun olleen välttävä osassa eteläistä Suur-Saimaata. Emme voi taata, etteikö puhdistusjärjestelmiin tulisi yllättäviä häiriötekijöitä, jolloin vesistöjä rehevöittäviä fosfori- ja typpipäästöjä pääsee vesistöön vaikuttamaan. Emme voi tietää, mikä on Saimaan vesistön jätevesikuormituksen sietokyky ja milloin ei enää ole paluuta normaaliin tilanteeseen. Meillä ei ole käytännön kokemusta hyvin toimivista jäteveden puhdistusjärjestelmistä Saimaan osalta, on vain teoriaa. Huonoja päätöksiä luonnon osalta emme voi peruuttaa. Meidän on myös kannettava vastuu päätöksistämme jälkipolville, joille myös soisin sinisen Saimaan jäävän virkistys- ja matkailukäyttöön. Saimaa on meidän kaikkien omaisuutta. Yksittäinen taho ei voi päättää asioista, joita pidämme elintärkeinä. 

Päivitystä 5.9.2020. Samaa vesistöä on uhkaamassa myös kaivosjätevedet. TUKES antanut 3.9.2020 päätöksellään malminetsintä varausluvan vesistön äärelle n. 22000 hehtaarin alueelle, Nyt on erityisen tärkeää suojella herkkää vesistöä kaikelta sen tilaa heikentävältä kuormitukselta. 

 

Kansalaisadressi ja mielipiteen välittäminen Etelä-Karjalan maakuntahallitukselle   Asia: Etelä-karjalan 2. vaihemaakuntakaava, Lappeenrannan seudun jätevedenpuhdistamo vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma  

Olen eteläisen Suur-Saimaan ranta-asukas ja olen huolestunut Lappeenrannan kaupungin jätevesisuunnitelmista. Sen vuoksi olen laatinut 30.5.2019 nettiin kansalaisadressin, jolla olen halunnut antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja huolensa asiassa. Nimiä on tähän mennessä kertynyt 2182 (16.10.2020 mennessä), mutta uskon, että asian tullessa näkyvämmäksi ja ihmisten tietoisemmiksi asiasta nimiä kertyy vielä lisää. Ihmisten mielipiteeseen uskon vaikuttaneen paljon julkisuuteen levitetyn tiedon asiantuntija tasoisesta arviosta, jossa jäteveden on arvioitu puhdistamokäsittelyn jälkeen olevan juomavedenveroista ja mahdollisista riskeistä vesistölle ei ole juurikaan kerrottu. Ihmiset ovat myös tottuneet eteläisen Saimaan vesistöön, eivätkä ehkä aina osaa arvostaa sen ainutlaatuisuutta. Osa heistä ei ole nähnyt ja kokenut sitä myönteistä kehityskaarta Saimaan vesistön vedenlaadussa, kuten me 60- luvulla Saimaan rannalla asuneet. Mutta toisaalta esimerkiksi läntisen Pien-Saimaan osalta vedenlaatu on huonontunut ja sen kehityskaaren kokenut osaa nähdä vesistön pilaantumiseen liittyvät riskit eri tavalla.

Saimaa on siis ainutlaatuinen, suojelun arvoinen ja arvokas vesistö. Eteläisen Suur-Saimaan vedenlaatu kuuluu Suomen parhaimpiin. 

 "Etelä-Karjalan maakuntaohjelman kehittämistavoitteisiin kuuluu vesistöjen tilan parantaminen ennaltaehkäisevästi. Siten, että vesistöt huomioidaan kaikessa toiminnassa …” 

Edellä mainittuun kehittämistavoitteeseen istuu huonosti puhdistetunkaan jäteveden johtaminen yhdelle Suomen puhtaimmista järvialueista, jossa sijaitsee Natura-alueita, luonnonsuojelualueita ja, joka kuuluu Saimaan norpan laajenevaan pesintäalueeseen.

Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen viimeisimmän eteläisen Suur-Saimaan selkävesiä koskevan talviseurannan perusteella vedenlaatuluokitus on heikentynyt johtuen talviaikaisesta jätevesien virtauksesta pohjoiseen puhtaille selkävesille.  Viime talvena selkävesien seuranta ei onnistunut huonon jäätilanteen vuoksi.  Tilanne ei ole ollut parempi, koska satelliittikuvissa havaittiin laajoja sinileväesiintymiä selkävesillä. Tähän asti sinilevää ei juuri ole esiintynyt. Näin ollen voidaan olettaa, että eteläisen Suur-Saimaan vedenlaatu tulee huononemaan ravinnekuormituksen lisääntyessä. Myöskään Joutsenon ja Imatran ranta-alueiden veden- laatuluokituksessa ei todennäköisesti päästä tavoiteltuun tasoon. Vesistön sisäisen kuormituksen käynnistyessä happivajeen seurauksena emme voi edes tietää mitä tapahtuu veden laatutekijöille ja miten paljon vesistön tila tulevina vuosina huononee ja miten tämän seurauksena vesistön herkkä ekologinen tasapaino kärsii. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talviseurantaa v. 2019: -”Kaukaan ja Joutsenon jätevedet virtasivat aiempien talvien tapaan väkevinä Päihänniemen syvänteen kautta kohti selkävesiä. Päihänniemen vesipatsaan keskimääräinen natriumpitoisuus oli näytepisteen 2000-luvun suurin, joka näkyi myös kaikissa muissa veden laatutekijöissä, jotka olivat niin ikään 2000-luvun keskiarvoja heikompia. Myös happea oli pohjanläheisessä vedessä enää 5 mg/l. Vedenlaatuindeksi osoittikin vain välttävää (3,88) vedenlaatua. Ilkonselällä alusveden laatua heikensivät natrium, CODMn sekä sähkönjohtavuus. Pitoisuudet olivat niin ikään talven 2018 pitoisuuksia ja 2000-luvun keskiarvo pitoisuuksia huonompia. Ilkonselän vedenlaatuluokitus putosi talven 2018 hyvästä tyydyttävään (2,78) laatuluokkaan. Selkävesien Mäntyselän pisteellä vedenlaatuindeksi osoitti hyvää/tyydyttävää ja Ylä-Lylyn  pisteellä Alueellinen laatuluokitus hyvä/tyydyttävä oli 2000-luvun keskiarvoa ja varsinkin edellistalvea heikompi.”

Lappeenranta tunnetaan maailmalla pitkälti Saimaan kautta. Suur-Saimaan alueella sijaitsee runsaasti kesäasutusta, ranta-asutusta, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kunnostamia ja ylläpitämiä arvokkaita ranta-alueita ja saaria. Saimaa puhtaine vesialueineen on Etelä-Karjalan matkailun vetovoimatekijä ja sen merkitys tulevaisuudessa tulee lisääntymään. Kalastus, veneily ja purjehdus kuuluvat Etelä-Karjalaan merkittävinä tekijöinä. Kaikille edellä mainituille asioille puhdas Saimaan vesistö on edellytys.

 Pien-Saimaan vesistöalueiden vedenlaadun parantaminen nojaa pitkälti Suur-Saimaan vesistön hyvään/erinomaiseen tilaan. Miten voidaan viedä eteenpäin hankkeita, jos ei voida olla varmoja Suur-Saimaankaan tilanteesta.

Jäteveden puhdistamon on pystyttävä käsittelemään ainakin 6 miljardia litraa jätevettä vuodessa moitteettomasti. Suunniteltua jäteveden puhdistusjärjestelmää on testattu paljon pienemmässä mittakaavassa. Näin  ollen ei voida varmasti tietää, miten järjestelmä toimii käytännössä.

Häiriötilanteissa voi vesistöön päästä huomattaviakin määriä myrkyllisiä aineita, raskasmetalleja, lääkeaineita, vesistöä rehevöittäviä ravinteita, taudinaiheuttajia, mikromuovia. Entä, jos ajallisesti lähekkäin tapahtuu sekä teollisuusjätevesien että yhdyskuntajätevesien merkittävä päästö, miten eteläisen Saimaan vesistö ja luonto suojeltavine asioineen selviytyy tilanteesta. Voidaanko Etelä-Karjala ja Lappeenranta sen jälkeen muistaa enää ympäristöystävällisenä ja kestävän kehityksen maakunta-alueena? 

Tavallisen ihmisen kannalta ei ole erityisen mukavaa, jos ennen uimakautta Saimaan vesistöön pääseekin häiriötekijän vuoksi ärhäkkää Norovirusta, EHEC-bakteeria, salmonellaa, kampyloa, shigellaa, jolloin  voi joutua odottamaan vesistön tilan paranemista pidempäänkin ja vatsatauti voi pahentua epidemiaksi asti.

Puhdistettukin jätevesi sisältää fosforia ja typpeä. Ravinteiden määrän lisääntyminen vedessä lisää mahdollisuutta sinilevä kukintoihin, jotka aiemmin ovat olleet vähäisiä Suur-Saimaan vesistöalueella. Mahdollisten sinileväkukintojen myötä Saimaa menettää merkityksensä virkistys- ja matkailuvesistönä ja hyvinvoinnin tuojana kesäasukkaille.

Aiemmissa jätevesiselvityksissä häiriötekijöiden osalta Saimaan laaja vesistö alue on nähty uhkatekijänä tilanteen hallinnassa, mutta nykyisissä arvioissa jäteveden puhdistamon kautta tulevan jäteveden laimentumisen kannalta hyödyllisenä. Tämä näkökulma arvostaa siten Saimaata arvokkaan ja ainutlaatuisen vesistön sijaan vain viemärivesistönä.

Tärkeintä lienee, että meidän on kannettava vastuu jälkipolville päätöksistä ja luonnon osalta on huonoa painaa off- nappia, jos päätös osoittautuukin huonoksi.

Fosforin määrää jätevesissä on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tiukennettu tuntuvasti aiemmasta.  Nykyinen purkupaikka, Rakkolanjoki,  kärsii myös ravinteista, joita tulee maa- ja metsätaloudesta. Virtaava ja tehokkaasti puhdistettu jätevesi olisi näin ollen elinehto, sille, että joki voisi tulevaisuudessa paremmin.  Jos puhtaampia jätevesiä ei enää päästettäisi jokeen, virtaus tyrehtyisi ja joelle se olisi sen tilaa huonontava asia. Saimaan vedenlaatu on erinomainen ja jätevedet sen sijaan heikentäisivät puhtaan vesistön tilaa, se miten paljon ei varmaan tiedä kukaan. Epävarmuus Saimaan vesistön tulevaisuudesta aiheuttaa ihmisissä huolta ja ahdistusta ja tämä vaikuttaa suuresti siihen, miten ihmiset kokevat vesistön virkistysarvon. Saimaan virkistysarvo on ollut suuri  hyvin monille ihmisille, ei pelkästään Lappeenrannan asukkaille.  

Liisa Lampilahti

20170507_162241.jpg

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Liisa Lampilahti voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko eläkeikää nostaa?