Lauritsalan kartanomiljöö on säilytettävä

Lauritsalan historiallista kartanomiljöötä uhkaa tuhoutuminen.

Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosasto on pannut liikkeelle asuntokaavoituksen alueelle, joka koskee kulttuurihistoriallisesti arvokasta Lauritsalan Kartanon aluetta.

Alueen asukkaat, Lauritsalan asukasyhdistys, Lappeenrannan Kilta sekä luonnonsuojelijat ja lintuharrastajat ovat syvästi huolestuneena seuranneet kaupungin kaavaosaston liikkeelle laittamaa kaavaprosessia. Valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta ollaan kaavoittamassa perinteitä ja säännöksiä halveksuen. Käytännössä se merkitsisi kartanomiljöön tuhoutumista.

Lauritsalan kartanon alue on Lappeenraanan kantakaupungin ainoa ehjänä säilynyt kartanomiljöö. Alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden: kartanon päärakennus puistoineen, tilanhoitajan asuntona tunnettu sivurakennus (nykyisin päiväkoti), talli, navetta, väentupa, 12-kulmainen jyväaitta, vuonna 1857 valmistunut olutpanimo sekä entinen kievarirakennus ovat kaikki osana Saimaan kanavan ympäristökokonaisuutta, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kyseinen alue on merkitty tällä merkinnällä parhaillaan esillä olevaan maakuntakaavaehdotukseen.

Nykyisessä asemakaavassa kartanon alue on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AL/s). Korttelin rakennuksista sr-1-suojelumerkinnällä on varustettu kartanon päärakennus, jyväaitta, päiväkoti, talli, navetta, paja ja lähinnä rataa oleva asuinrakennus
Myös Kievarin ja Panimon rakennukset on varustettu sr-1-suojelumerkinnällä. Rakennusten alapuolinen puisto on merkitty istutettavaksi alueen osaksi, jolla olemassa oleva puusto tulee säilyttää. Voimassa oleva asemakaava tähtää siis selvästi alueen suojeluun ja kaikki kartanomiljööseen kuuluvat vanhat rakennukset tulee säilyttää.

Valtakunnallisessa inventoinnissa Lauritsalan kartanomiljöö on osa Saimaan kanavan ympäristökokonaisuutta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon (Museovirasto
ja ympäristöministeriö 1993). Museoviraston tavoitteena on liittää alue edelleen uuteen alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaan inventoitiluetteloon, joka jatkossa korvaa vuoden 1993 luettelon.

Alueen puistot kuuluvat oleellisesti historialliseen Saimaan kanavan miljööseen. Puistojen istuttamisesta Saimaan kanavan varteen määrättiin keisarillisen hallinnon taholta, ja puistojen kuntoa vaalittiin tarkasti.
Kaupungin suunnitelmat koskevat osittain kartanon puistoa, jossa kasvaa kymmeniä kookkaita tammia ja lehmuksia, kookkaita kuusia, lehtikuusia ja pihtakuusia, pihlajia, tuomia, tervaleppiä, vaahteroita, harmaaleppiä, kolopuita ja runsaasti aluskasvillisuutta sekä Hartmannin puistoa, jossa kasvaa pääasiassa koivuja. Lisäksi kaavasuunnitelmaan kuuluu pieni kaistale, jolla kasvaa alueen alkuperäistä järeää männikköä. Männikkökaistale suojaa aluetta välittömästi sen takana kulkevan junaradan ja tien melulta. Koska Lauritsalan Kartanon alueen linnusto on runsas, alueella vierailee jatkuvasti lintuharrastajia. Keväisin puistossa laulavat mm. satakielet.

Kartanon alueen rakennusten sekä istutettujen puistojen historiallisten ja maisemallisten arvojen lisäksi Kartanoon liittyy tärkeitä yhteiskunnallisia merkityksiä. Tärkein on tietysti kanavahankkeen seurauksena syntynyt Saimaan kanava, mutta Kartanon omistajilla on ollut suuri merkitys myös muun muassa paikallisten kouluolojen ja kulttuurin kehittäjinä. Historiankirjoissa Lauritsalan kartanossa vuonna 1884 pidetty 4 000 vieraan kansanjuhla mainitaan merkittävänä tekijänä koko Suomen kansallisuusaatteelle ja kansan yhtenäisyydelle.

Itse kartano on nykyisin kokousmatkailu ja erilaisten juhlien pitopaikka. Paritalojen ja omakotitalojen tiivis rakennusmassa kartanon välittömässä läheisyydessä ei liioin tue yrittäjien suunnitelmia kehittää Lauritsalan Kartanon yritystoimintaa.

Lappeenrannan uusittavana olevassa Rakennusjärjestysluonnoksessa todetaan seuraavaa:
9.2. Kaavoissa ympäristöltään säilytettäväksi merkityt alueet
Alueilla, jotka asema- taikka yleiskaavoissa ovat merkitty ympäristöltään
säilytettäväksi, tulee kaupunkikuvaan kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli
kaavamääräyksissä ei ole tarkemmin määritelty merkinnän sisältöä, tulee
uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten
sopeutua alueen ominaispiirteisiin mm. rakennusten koon, muodon,
värityksen, julkisivujen jäsentelyn sekä materiaalivalintojen osalta.
Alueella olevaa puustoa ei saa poistaa ilman lupaa.

9.3 Inventoitu rakennettu ympäristö
Valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa inventointijulkaisuissa
määritellyt kohteet ja alueet ovat arvokkaita joko rakennushistoriallisesti,
historiallisesti tai maisemallisen eli miljööarvon kannalta. Tavoitteena
on rakennusten ja alueiden erityispiirteiden säilyttäminen.
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen
ominaispiirteet. Korjaaminen ei saa ilman erityisperusteluja johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

Lappeenrannan kaupunki aikoo siis omassa tulevassa rakentamismääräyksessään kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueidensa erityispiirteiden säilyttämistä. Kaupungin kaavoitusosaston käytännöt eivät kuitenkaan näytä vastaavan sen omia rakennusjärjestysmääräyksiä.

Tämän adressin allekirjoittajat haluavat yhtyä Lauritsalan alueen asukasyhdistyksen näkemyksiin, jotka kirjattiin kannanottoon 25.3.2010:

1. Kunnilla ja omistajilla on vastuu rakennusperinnön ja hyvän elinympäristön turvaamisesta. Ostaessaan vuonna 2007 Lauritsalan kartanon ja siihen liittyvät maa-alueet Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Yritystila Oy on saanut ainutlaatuiset edellytykset alueen poikkeuksellisen arvokkaan kulttuuriperinnön varjelemiseen ja hoitoon. Asukkailla tulee myös olla mahdollisuus vaikuttaa näihin, koska Suomen perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille kansalaisille.

2. Lauritsalan kartanon kaavamuutoshanke suunnittelualueen sisäpuolella tulee asuinrakentamisen osalta keskeyttää. Kaavasuunnittelua kartanon lähialueilla tulee jatkaa ainoastaan itäisen rantareitin, Hakalin rannan sekä Kanavapuiston kehittämiseksi sekä suunnittelualueen sisäpuolella vain mahdollisesti Lauritsalan kartanon yrittäjän tarpeista lähtevän lisämajoitustilan ja pysäköintipaikan rakentamista varten. Haartmaninpuisto tulee kaavassa suojella puistomerkinnällä.

3. Asuinrakentamiseen kohdistuvissa kaavamuutoksissa varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolella Kartanontiellä tulee palata aikaisempien sopimusten mukaiseen rivitalomuotoon. Muualla Lauritsalan alueella kaavamuutoksissa tulee keskittyä ainoastaan Lauritsalan asukasyhdistys ry:n vuonna 2009 inventoimille täydennysrakennuspaikoille asukkaiden toivomien pienkerrostalojen saamiseksi asuinalueelle.

4. Kartanon puiston ja Haartmaninpuiston puusto sekä muu kasvisto tulee inventoida yhteistyössä Etelä-Karjalan Luonnonsuojeluliiton ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa.

Ritva-Liisa Rantonen    Ota yhteyttä adressin tekijään