PIENET SYNNYTYSOSASTOT SÄILYTETTÄVÄ!

SYNNYTYSOSASTO ON PIENEN SAIRAALAN SYDÄN -adressi synnytysosastojen lopettamista vastaan

 

Me allekirjoittaneet vaadimme lievennystä peruspalveluministeri Susanna Huovisen allekirjoittamaan asetukseen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius sekä saatavilla tulee olla nopeasti lastentautien erikoislääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida hoidosta lastenlääkäriä. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on voitava saapua nopeasti päivystysyksikköön.

Tilastojen mukaan vuosittain yksi vastasyntynyt tuhannesta (1/1000) tarvitsee välitöntä hoitoa. Onko tämä riittävä ja perusteltu syy siirtää loput 999 synnyttäjää synnyttämään yliopistosairaalaan tai muuhun korkean riskin synnytyksiä hoitavaan sairaalaan? Mitä tapahtuu elämän luonnollisimmalle asialle, syntymälle?

Lakkautusuhan alla ovat useat pienet synnytyssairaalat ympäri Suomea ja synnytykset halutaan asetukseen vedoten keskittää suuriin synnytyssairaaloihin.

Kenen etua tässä ajatellaan? Asia on perusteltu sillä, että jokainen menetetty lapsi on liikaa. Entä, kun menetyksiä ei tule ja jos riskiluku synnyttää pienessä sairaalassa onkin pienempi, kuin yliopistosairaalassa. Tämä johtuu osittain siitä, että korkeamman riskin synnytykset on jo ohjattu vuosien ajan suurempiin synnytyssairaaloihin, joissa lastenlääkäri paikalla 24/7, asettamalla raskausviikkorajat synnytyksille pienissä sairaaloissa sekä erilaisia kriteerejä koskien synnyttäjän ja sikiön terveydentilaa.

Kuinka käy kuntien rahallisen tilanteen, kun nopeat uudelleen synnyttäjät taittavat synnytysmatkansa jatkossa ambulanssilla samalla peläten synnyttävänsä matkalle? Synnyttäjien, jotka juuri ja juuri ehtivät tällä hetkellä lähimpänä olevaan synnytysyksikköön? Entä kuinka käy synnyttäjien, joilla synnytys komplisoituu ja esimerkiksi istukka irtoaa ennenaikaisesti? Kuka silloin kantaa vastuun?  Matkasynnytysten määrä on jo viimeisten vuosien aikana kaksinkertaistunut. Onko synnytys tällöin turvallinen? Onko ambulanssihenkilökunta tai isä riittävästi koulutettu ja turvallinen vaihtoehto hoitamaan synnytystä? Entä pienen vastasyntyneen alkuhoito tien päällä? Lastenlääkäriä ei ambulanssissa ole. Tutkimuksen mukaan vauvalla on 6. kertainen riski kuolla syntyessään matkalle. Saman tutkimuksen mukaan synnytysten keskittämistä nykyistä harvempiin sairaaloihin ei voi perustella terveydellisin perustein, vaan Suomen synnytysjärjestelmä toimii nykyisessä mallissaan hyvin. (THL, Hemminki ym. 2011).

Asetusta säädettäessä on synnytystapahtumaksi mielletty vain se, mikä tapahtuu synnytyssairaalassa. Onko otettu huomioon alueelliset erot perheiden koossa? Perhekoot ovat osassa Suomea suuret, lapsia voi hyvinkin olla yli 10 perheessä ja synnytykset jokainen toistaan nopeampia. Aiemmin äidit ovat juuri ja juuri ehtineet lähimpään pieneen synnytysyksikköön ennen vauvan syntymistä, jatkossa matka jatkuisi 1-2 tuntia pidempään. Jos vaihtoehtona on käynnistys, onko maamme synnyttäjillä mahdollisuus viettää käynnistyksen vuoksi päiviä aikaa kaukana kotoa, sairaalassa ja mitä lisäkustannuksia tästä aiheutuu yksilölle ja kunnille? Käynnistys itsessään on riski synnyttäjälle ja sikiölle.

Pienissä synnytysyksiköissä kätilöt, gynekologit ja anestesialääkärit on koulutettu vastaamaan myös huonokuntoisena syntyvän vastasyntyneen alkuhoidosta ja mahdollisesta elvytyksestä. Koulutusta annetaan jokaiselle vuosittain ja tarpeen mukaan. Sairaaloissa on ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius.

Synnytysten siirtyessä suuriin yksiköihin, on pelko, että synnyttämisestä tulee rutiininomaista, liukuhihnatyöskentelyä. Hoitoajat sairaalassa lyhenevät synnytysmäärien kasvaessa reilusti. Kätilöiden sekä lääkäreiden työtahti samalla kiivastuu. Onko neuvoloissa riittävästi resursseja ohjaamaan vastasynnyttänyttä äitiä ja seuraamaan vauvan vointia heidän kotiutuessaan liian aikaisin?

Tilastollisesti synnyttäminen on edullisempaa pienessä sairaalassa, kuin esimerkiksi yliopistosairaalassa. Kunnille tulee koitumaan  lisälaskua mm. synnyttäjien lisääntyvistä ambulanssimatkoista, kun synnyttäjät eivät uskalla lähteä omalla autolla pitkän matkan taakse synnyttämään. Vai onko vaihtoehtona synnytysten käynnistämiset, joilla pyritään estämään matkalle synnyttäminen? Synnyttäminen ei enää olekaan luonnollinen tapahtuma naisen elämässä, vaan joukko erilaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka lisäävät osaltaan synnytyksen hintaa ja riskiä vauvan syntyä huonokuntoisena.

Asetus sellaisenaan asettaa maamme synnyttäjät epätasa-arvoon. On kohtuutonta perustella lastenlääkärin läsnäolon tarvetta, jos tilastot osoittavat muuta. Toivomme päättäjille halua lieventää asetusta lastenlääkäriosion osalta

 


Oulaskankaan kätilöt    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Oulaskankaan kätilöt voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Tulisiko poikalapsille ei-lääkieteellisestä syystä tehtävät ympärileikkaukset sallia?