Puhelinkopit takaisin katukuvaan

Ei ole kauaakaan siitä, kun joka kadunkulmassa oli puhelinkoppeja ja niissä joko kolikoilla, luottokorteilla tai molemmilla toimivia yleisöpuhelimia. Näitä oli myös isoissa urheilu- ja kulttuurilaitoksissa, rautatie-, linja-auto- ja lentoasemilla ja niin edelleen.

Nykyään tällaisia yleisöpuhelimia ei näe enää missään. Operaattorit lienevät otaksuneen, että kännykkä eli matkapuhelin on yleistynyt maassamme niin, että yleisöpuhelimet olisivat käyneet tarpeettomiksi, vaikka näin ei asian laita välttämättä ole.

Tämä adressi osoitetaan sekä liikenne- ja viestintäministeriölle että niille operaattoreille, joiden ylläpitämistä yleisöpuhelimista oli kulloisenkin soittajan sallittu vapaasti valita haluamansa operaattorin verkko soittamalleen kauko- tai ulkomaanpuhelulle, koska emme halua että oikeuttamme valita haluamamme operaattorin verkko mitenkään rajoitetaan ja tiedämme että mm. 109-pakko-ohjauksia (eli 101-esto) joissain yleisöpuhelimissa on esiintynyt silloin kun niitä vielä oli.

Entä jos yleisöpuhelimen tarvitsija on sellainen ulkomaalainen turisti, joka tulee maasta, jossa yleisöpuhelimia vielä on, ja jolla ei ole kännykkää? Entä jos yleisöpuhelinta tarvitsee henkilö, jonka kännykän akku juuri loppui eikä akkua saada tarpeeksi nopeasti ladattua, ja entä jos numero johon tuolloin pitää soittaa on yleinen hätänumero 112? Yleisöpuhelin voisi, jos se olisi olemassa, tämmöisissä tilanteissa jopa pelastaa ihmishengen!

Näillä perusteilla toivomme että ne operaattorit, jotka saavat tämän adressin, pystyttäisivät takaisin poisviemänsä yleisöpuhelimet, ja toimisivat muutenkin niin, että tarvittaessa hätätilanteessa puhelimetonkin pääsisi puhelimeen.

Kuisma Lappalainen    Ota yhteyttä adressin tekijään