Mikä kohta on väärä? Voit klikata useita lauseita adressin tekstistä ja kertoa kunkin kohdalla, mikä on totta. Tämä on vapaaehtoista.
Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.
Pelastetaan Helsingin Vanhankaupunginkosken historiallinen pato
Helsingin kaupungin ympäristölautakunta (25.1.2022) ja myöhemmin mahdollisesti myös kaupunginvaltuusto on käsittelemässä esitystä, jossa Helsingin Vanhankaupunginkosken ainutlaatuista teollisuusmiljöötä tuhottaisiin purkamalla vuonna 1874 rakennettu suojeltu kivinen pato. Kyseinen pato on osa kaunista historiallista alkuperäiskuntoisena säilynyttä teollisuusmiljöötä tekniikan museon alueella Arabianrannassa. Paikka on suosittu kävelyretkien kohde niin turisteille kuin paikallisille asukkaillekin. Kauniisti valaistua patoa voi ihailla vanhalta kävelysillalta aivan padon vierestä. Siinä pystyy aistimaan hienosti joen jylhän voiman ja putouksen pauhun eri vuodenaikoina.
Kaupungille tehdyssä aloitteessa purkamisen perusteeksi esitetään, että padon poistamisella saataisiin paremmat olosuhteet vaelluskalojen nousulle Vantaanjokeen. Me allekirjoittaneet emme vastusta joen luontoarvojen vaalimista ja kalojen nousun parantamista, mutta emme halua, että se tehdään historiallisen monumentin kustannuksella.
Vanha pato on perinteisen rakennus- ja käsityötaidon mestarinäyte. Vuonna 2024 150-vuotta täyttävä vanha pato on keskeinen osa yhtenäistä voimalaitosmiljöötä. Padon luonnonkivinen muuri on entisaikojen patomestareiden taidonnäyte. Se perustuu vastavirtaan tukeutuvaan ”holvikaari”-rakenteeseen, jossa veden virtaus pitää padon koossa niin, että se on kestänyt viimeiset lähes 150 vuotta hyvin pienellä huollolla. Rakenne tukee siis itse itseänsä eikä se vaadi betonisaumauksia eikä muitakaan keinotekoisia menetelmiä. Tätä viehättävämpää yhtä hyvin säilynyttä ja aidosti patinoitunutta historiallista aluetta löytyy enää nykyisin mistään äärimmäisen harvoin.
Padon purkamisesta ei ole tehty tarkempaa rakennusteknistä selvitystä. Joka tapauksessa on selvää, että joen ennallistaminen purkamisen jälkeen on erittäin työläs, vaativa ja kallis projekti. Jos pato vain puretaan pois, laskee joen vedenpinta 3-4 metriä ja vaikutukset jatkuvat varmasti Haltialaan asti, ellei pidemmällekin. Muun muassa Pikkukosken uimaranta, joka on padon valuma-alueella, tyhjenee ja uimaranta lakkaa olemasta. Samoin koko joen uomasta vesi laskee, joki kaventuu ja painuu uomaansa muuttuen leveästä virrasta kapeammaksi puroksi. Tällä olisi vakavia vaikutuksia myös joen nykyiselle luonnolle ja sivujoille. Veden karkaaminen mereen olisi estettävissä vain massiivisilla maantäytöillä, joissa joen uomaa pitäisi nykyisen padon yläpuolelle täyttää sadoilla, ellei tuhansilla autokuormallisilla kiviä ja lohkareita. Sinne olisi myös rakennettava kalliita pohjapatoja yms. muita vankkoja virtausta kestäviä rakennelmia, joiden toteuttaminen on erittäin raskasta sekä vaativaa. Näiden rakennustöiden jälkeinen maisemointi olisi myös hyvin aikaa vievää ja siitä aiheutuisi suuria kustannuksia. Työmaan aiheuttamien jälkien korjaantuminen veisi vuosikausia.
Kaiken tämän jälkeen ei ole mitään varmoja takuita siitä, nousisivatko kalat sittenkään keinotekoisesti tuotettua koskea pitkin jokeen, sillä eivät kalat suostu nytkään nousemaan, vaikka joen itäiseen uomaan on tehty kalaportaita ja kunnostusta isolla rahalla vuosikausia. Varmaa olisi vain, että tässä vaiheessa vanha pato olisi tuhottu, eikä sitä pystyisi enää ikinä palauttamaan ennalleen.
Padon purkamisen kannattajat ovat vahvasti järjestäytyneet, ja he ovat luoneet sellaista mielikuvaa, että kansan yleinen mielipide olisi padon purkamisen kannalla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Vanhankaupungin koski on museoviraston asemakaavassa vaalima valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde, jota sadat ihmiset käyvät päivittäin ihailemassa muinaisen Helsingin Vanhankaupungin ytimessä.
Allekirjoittamalla tämän adressit osallistut Vanhan Helsingin sydämen, Vanhankaupunginkosken padon pelastamiseen ja säilyttämiseen jälkipolville. Samalla voimme todistaa, että yleinen mielipide ei ole padon purkamisen, vaan sen pelastamisen puolella!
Tämä adressi toimitetaan Helsingin kaupungille aina siinä vaiheessa kun aiheesta ollaan päättämässä. Ensimmäisen kerran tämä on menossa ympäristölautakunnan kokoukseen 25.1.2022.