Salon kaupungin vedenotto Hyyppäränharjun Natura 2000 -alueelta estettävä

Salon kaupunki ja Liikelaitos Salon Vesi (myöhemmin Salo) hakevat pysyvää vedenottolupaa Hyyppäränharjun Natura 2000 -alueella sijaitsevista Kaskistonnummesta (Salo) ja Kalattomannotkosta (luonnonsuojelualue, Somero). Aiemmat kaksi vedenottolupaa ovat olleet määräaikaisia, ja sisältäneet määräyksen vedenoton rajoittamisesta Iso-Pitkustan ja Kalattoman vedenpintoihin liittyen. Nyt haetaan pysyvää lupaa vailla mitään rajoitteita lähialueen järvien vedenpintoihin nähden.

Ohessa lisätietoja Hyyppäränharjun alueesta ja sen ainutlaatuisista luontokohteista. Tänä vuonna se on myös yksi Suomen luonnonsuojeluliiton 100 Luontohelmeä –kohteista.

http://www.saloon.fi/naekoe/luontokohteet/default.aspx

https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/suomi-100/luontohelmet/hyypparanharju

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Hyypparan_harjualue(5896)

Alue sisältää monia luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvia kohteita. Samoin, alueella sijaitseva Vähä-Pitkusta -järvi on ollut Suomen oloissa ainutlaatuinen meromiktinen järvi, mutta sen meromiktia on jo hävinnyt Salon aiemman vedenoton seurauksena (Salon teettämien vedenoton tarkkailututkimusten perusteella).  

Salo on pumpannut alueelta pohjavettä vuodesta 2009 alkaen määräaikaisten lupien turvin, ja jo nyt Kalattomannotkon vedenottamon läheisyydessä sijaitsevan luonnonsuojelulain nojalla suojellun Kalaton-lammen vedenpinta on laskenut noin 2 metriä (rantaviiva karannut kymmeniä metrejä) ja Iso- sekä Vähä-Pitkusta -järvien vedenpinta on laskenut reilusti toista metriä (rantaviiva karannut paikoin yli 10 metriä). Samoin hankkeella on huomattavia vaikutuksia myös lähistön suojeltuihin kosteikkoihin. 

Oheisen linkin takana on kuvia Iso- ja Vähä-Pitkustan rannoilta, joista näkyy hyvin viime vuosina tapahtunut rantaviivan karkaaminen ja vedenpinnan lasku. https://www.facebook.com/media/set/?set=a.1851708261511274.1073741833.100000163537921&type=1&l=787b5362b0

Salo perustelee vedenottolupahakemustaan muun muassa sillä, että se on tarpeellinen vedensaannin turvaamiseksi. Salo on joutunut sulkemaan huonokuntoisia ottamoitaan ja joidenkin raja-arvot ovat huonoja.  

Ensinnäkin, Salo on päästänyt vesijohtoverkostonsa huonoon kuntoon säästämällä investoinneissa, ja tästä syystä vesijohtoverkosto vuotaa vettä saman verran kuin nyt haettava lupa on määrältään, vettä siis valuu hukkaan n. 1 000 m3 per vuorokausi (SSS 14.7.2016). Salon pitäisi laittaa verkostonsa kuntoon, niin vedentarve vähenisi. Samoin ei ole mikään peruste ottaa vettä ja pilata samalla herkän Natura-alueen luonto, että on sulkenut huonokuntoisia ottamoitaan muualta. Salon pitäisi ensisijaisesti investoida jo olemassa olevien vedenottamoidensa ylläpitoon.

Salon väestömäärä ja teollisuus ovat viime aikoina vähentyneet, joten tarve vedelle on pienentynyt. Pöyryn Salolle 2011 tekemän selvityksen (Salon kaupunki - Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2030, liitteet 3 ja 4) mukaan Salolla on ollut aiemmin vedenkulutus n. 10 000 m3 per vuorokausi, ja lupia muualta kuin Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen alueelta on ollut noin 20 000 m3 per vuorokausi, siis tuplasti. Salon tilinpäätöstietojen mukaan 2012-2016 vedenotto on ollut 8 300 - 8 600 m3/d ja veden myynti 7 000 m3/d, joten hukkaan valuu pohjavettä 1 300 - 1 600 m3/d, vuonna 2016 vuotovesiprosentti oli jo 19% (1 600 m3/d).

Samoin, Salolla on saman selvityksen mukaan omalla alueellaan noin 56 000 m3 per vuorokausi vedentuotanto omilla pohjavesialueillaan, jotka eivät sijaitse suojelluilla alueilla. Miksi Salo itsepintaisesti haluaa vettä tuhoamalla Natura 2000 -alueen ja luonnonsuojelualueiden luontoarvot, kun sillä olisi muitakin alueita mistä ottaa vettä?

Edellistä vedenottolupaa hakiessaan Salo perusteli tarvetta sillä, että: "Vesijohtoverkosto on kuntaliitosten seurauksena epäyhtenäinen ja käsittää neljä erillistä osa-aluetta. Tämä asettaa rajoituksia veden toimittamiselle kaupungin eri osien välillä." Nyt uudessa hakemuksessa mainitaan, että: ”Vesijohtoverkostoja on yhdistetty ja vain yksi alueen vedenottamoista toimii erillään laajemmasta vesijohtoverkostosta”. Näin ollen tämäkin aiempaan lupaan liittyvä peruste on hävinnyt.

Salo ei ole edes selvittänyt vedenottoa näiltä muilta alueilta. Mikäli Natura-alueelta harkitaan pohjavedenottoa, on Luontodirektiivin tulkintaohjeen ( http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/new_guidance_art6_4_fi.pdf ) mukaan kaikki muut mahdolliset vaihtoehtoiset hankkeet selvitettävä. Näitä selvityksiä ei ole tehty lainkaan.  

Muun muassa edellä mainittuun perustuen me allekirjoittaneet vaadimme, että Salolle ei myönnetä vedenottolupaa Hyyppäränharjun Natura 2000 -alueella sijaitseviin Kalattomannotkon ja Kaskistonnummen vedenottamoihin.