Seis Raahen kultakaivos

Vaadimme, että Raahen Laivakankaan kultakaivoksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta saama lupa jätevesien päästämiseksi Tuoreenmaanojaan ja sitä kautta ympäröivään luontoon on peruttava.

Raahen kultakaivoksen tulee hoitaa jätteenkäsittelynsä niin, ettei ympäristöön pääse saastunutta vettä, ja keskeyttää kaivostoimintansa, kunnes kaivoksen omistaja Nordic Mines on hoitanut jätevesialtaansa ja päästöputkensa asianmukaisesti kuntoon. Jätevesien laskeminen ympäristöön ei saa olla vaihtoehto edellä mainituille toimenpiteille.

Suomen luonnon ei saa antaa saastua yhtään enempää kaivosyhtiöiden voitontavoittelun ja riittämättömän organisaatiokyvyn vuoksi. Kaivosyhtiöiden tulee olla vastuussa jätteistään yhtä lailla, kuin yksityisten kansalaisten vaaditaan olevan vastuussa luontoon päästämistään jätevesistä. Yhtiön olisi tullut saada lupa toimintansa aloittamiseen vasta, kun jätteenpurkuputki on valmistunut, kun tällä hetkellä sitä ei olla vielä rakennettu.

Adressi toimitetaan ympäristöministeri Ville Niinistölle, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Pohjois-Suomen ely-keskukseen kaivosten ympäristönsuojelusta ja teollisuuden vesiensuojelusta vastaavalle Juhani Itkoselle sekä ympäristöylitarkastaja Tarja Savelalle, sekä muille asianmukaisille tahoille.

 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös luettavissa:

http://www.avi.fi/fi/Tiedotepalvelu/2012/Sivut/LupaLaivakankaankaivoksenvesienv%C3%A4liaikaiseenjohtamiseenTuoreenmaanojaan.aspx

 

Helsingin Sanomat 9.5.2012:

Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiä luontoon

9.5.2012 7:50 | Päivitetty 9.5.2012 8:01 | 31 |

STT

Heikki Sarviaho
Nordic Mines -yhtiön kullan erotustilat Raahen Laivakankaan kultakaivoksella.

Raahe. Raahessa sijaitseva Laivakankaan kultakaivos on saanut luvan laskea jätevesiään väliaikaisesti luonnonvesiin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Nordic Mines -yhtiölle luvan vesien laskuun lokakuun loppuun asti.

Kaivos saa johtaa louhos- ja aluekuivatusvesiään sekä vesivarastoaltaaseen kerättyjä ylimääräisiä vesiä läheiseen Tuoreenmaanojaan.

Kaivoksen mereen johtavan purkuputken valmistuminen on viivästynyt, ja sen arvioidaan olevan käytössä vasta syyskuussa.

Piehingin Kyläyhdistys sekä Raahen Seudun Luonnonystävät jättivät maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle vireillepanopyynnön kaivoksen toiminnan keskeyttämiseksi. Syynä oli nimenomaan kaivoksen halu laskea typpeä ja sulfaattia sisältäviä jätevesiä luontoon.

Ely-keskus kuitenkin hylkäsi vaatimukset, koska sen mukaan kaivoksen toiminnasta ei ole aiheutunut terveyshaittoja tai merkittävää ympäristön pilaantumista.

Kultakaivos aloitti jatkuvan tuotantonsa joulukuussa, jolloin sen ensimmäinen raahelainen kultaharkko valettiin.

 

Yle.fi:n uutiset 9.5.2012:

 

Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiä luontoon

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston keskiviikkoaamuna julkaiseman päätöksen mukaan lupa annetaan, jotta kaivoksen täyttymässä oleva vesienkeruuallas ei pääsisi tulvimaan hallitsemattomasti luontoon. Raahen kaivoksen jätevesistä on löytynyt yllättäen myös uraania.

Laivakankaan kultakaivos Raahessa Laivakankaan kultakaivos Raahessa. Kuva: Yle

Mistä on kyse?

  • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi Raahen kultakaivokselle määräaikaisen luvan johtaa vesiä Tuoreenmaanojaan lokakuun 2012 loppuun asti
  • Ympäristöön voi johtaa sekä louhos- ja kuivatusvesiä että selvästi likaisempia vesienkeruualtaansa vesiä
  • Raahen kultakaivoksella päätöstä pidetään odotettuna
  • Kultakaivoksen jätevesistä on löytynyt myös uraania

Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiään luontoon. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut kaivokselle määräaikaisen luvan johtaa vesiä Tuoreenmaanojaan lokakuun 2012 loppuun asti. Lupa mahdollistaa jäteveden päästämisen luontoon kaikkiaan noin 600 000 kuution verran.

Kaivos voi johtaa ympäristöön tarvittaessa nyt sekä louhos- ja kuivatusvesiä että selvästi likaisempia vesienkeruualtaansa vesiä. Muun muassa Ely-keskus on suhtautunut kielteisesti allasveden laskemiseen luontoon, koska vedessä on sulfaattia ja muita epäpuhtauksia.

Aluehallintoviraston mukaan vesien johtamisesta ei kuitenkaan aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Avi on asettanut vesille pitoisuusraja-arvot WAD-syanidille, arseenille, kuparille, uraanille ja kiintoaineen hehkutusjäännökselle.

Lisäksi avi on määrännyt kaivoksen pikaisiin toimenpiteisiin kaivosvesien varastointikapasiteetin lisäämiseksi. Toimenpiteitä koskeva suunnitelma on avin mukaan toimitettava Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle.

Kaivos tyytyväinen päätökseen

 

Minusta tämä on hyvä päätös, ja se meni niin kuin toivoimme.

- Krister Söderholm

Kultakaivoksen johtaja Krister Söderholm pitää aluehallintoviraston lupapäätöstä odotettuna.

- Päätös on linjassa sen kanssa, mitä me kaivoksella odotimmekin. Minusta tämä on hyvä päätös, ja se meni niin kuin toivoimme, Söderholm kommentoi.

Sitä, aikooko Raahen kultakaivos päästää jätevesiään luontoon, hän ei vielä tiedä.

- Se selviää tässä lähiviikkojen aikana. Jos allas täyttyy ja vesiä pitää päästää, määrät ovat pieniä ja haitta-ainespitoisuudet alhaisia, kaivoksen johtaja vakuuttaa.

Tällä hetkellä reilun 1 200 000 kuution altaassa on vapaata tilaa enää noin 100 000 kuution verran.

Kaivoksen jätevesissä on myös uraania

Raahen kultakaivoksen jätevesistä on löytynyt myös uraania. Sekä kaivoksen avolouhoksen että vesienkeruualtaan vesistä on mitattu kohonneita uraanipitoisuuksia.

Louhosvesissä uraania on aluehallintoviraston mukaan allasta runsaammin, mittausten mukaan keskimäärin 130 mikrogrammaa litrassa. Allasvesissä määrä on 11 mikrogrammaa litrassa. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa, että esimerkiksi juomavedessä uraanipitoisuuden yläraja saisi olla 15 mikrogrammaa litrassa. Säteilyturvakeskuksen asettama raja juomaveden uranipitoisuudelle on WHO:n tasoa suurempi, 100 mikrogrammaa litrassa.

Aluehallintovirasto edellyttää, että kaivos selvittää ripeästi, millaisia vaikutuksia uraanipitoisuuksilla on.

Lisäksi kultakaivoksen tulee avin mukaan tarkkailla mahdollisesti johdettavien vesiensä pitoisuuksia ja päästöjen vaikutuksia sekä raportoida tuloksista virastolle määrätyin ajoin.

 

Raahen Seutu 15.3.2012:

Jonnekin ne on pukattava

Kuva: Tuulikki Nousiainen
Tuulikki NousiainenLähetä palautetta toimittajalle
Haapajoen varressa odotetaan pelolla, mitä kaikkea kevättulvat tuovat tullessaan, Piehingin kylätoimikunnan puheenjohtaja Markku Siuvatti kertoo.

 

 

Laivakankaan kultakaivoksen vesiongelmalla on jo kiire. Aletaan olla selkä seinää vasten: jos ratkaisua ei löydy, vaarana saattaa olla jopa patojen murtuminen.

Tilanne on vaikea myös lupaviranomaisille.

– Jonnekin ne vedet on pukattava. Kun on kyse nopeasti kehittyvästä poikkeustilanteesta, on mentävä pienimmän riesan tietä, toteaa ympäristöneuvos Juhani Itkonen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Kaivosyhtiö Nordic Mines on hakemassa kiireellistä ympäristölupaa saadakseen laskea jätevesiään ympäröiviin luonnonvesiin. Kaivoksen varastoallas on täynnä jo nyt, vaikka kevättulvat ovat vasta edessä. Purkuputki merelle valmistuu aikaisintaan syksyllä.

Aluehallintovirasto on vaatinut kaivosyhtiöltä lisäselvityksiä perjantaihin mennessä. Yhtiöltä vaaditaan muun muassa selvennystä syistä, miksi tällaiseen tilanteeseen on jouduttu. Kaivosyhtiötä vaaditaan myös arvioimaan, aiheutuuko jätevesistä haittaa kalastolle tai kalastukselle. Myös laskeutusaltaista pitää olla selkeät suunnitelmat.

Lupaviranomainen myöntää, että aika on käymässä vähiin.

– Esimerkiksi asian kuuluttamismuotoa on jouduttu miettimään, eli voitaisiinko tässä tilanteessa selvitä kahden viikon kuulutuksella normaalin 30 vuorokauden sijaan. Lyhennetty menettely olisi pois kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista, Juhani Itkonen puntaroi.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Mikko Lukkarinen on ihmeissään.

– On käsittämätöntä, kuinka yhtiön laskelmat ovat voineet mennä niin pahasti pieleen, että tällaiseen tilanteeseen on jouduttu. Pelkät syyssateet eivät pysty yksistään selittämään ongelmaa. Kiire voi olla yksi osatekijä: kaivos on nostettu jalalle harvinaisen nopealla aikataululla.

Haapajoen ja Piehinkijoen varressa seurataan tilannetta sydän syrjällään.

– Kyläläisillä on iso huoli. Pitääkö Talvivaaran toistua myös meillä? Eikö mistään oteta opiksi, Piehingin kylätoimikunnan puheenjohtaja Markku Siuvatti kyselee.

Luottamus kaivosyhtiön asiantuntemukseen on saanut pahan kolauksen.

– Jos yhtiö ei pysty varautumaan edes syyssateisiin, niin mitähän kaikkea meillä onkaan vielä odotettavissa?

Edessä olevat kevättulvat hirvittävät jo etukäteen.

– Vaikka tämä Haapajoki on vain pieni navero, kyllä tämäkin osaa tulvia ilman lisävesiäkin. Entä sitten, jos tulee lisäjuoksutuksia? Ja mitä kaikkea niiden vesien mukana leviää esimerkiksi pelloille?

Piehingin kalastuskunnan puheenjohtaja Björn Haapala ei edes haluaisi uskoa tilannetta todeksi.

– Uskomatonta toimintaa. Mutta ei kai tässä voi muuta kuin odottaa, mitä tuleman pitää.

 

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Elina Ojanperä voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitäisikö taksi- ja apteekkilupien määrän rajoittamisesta luopua?