Uusi lastensairaala kehitysapu rahalla

Suomen valtio mietii muutaman kymmenen miljoonan euron löytymistä uuden lastensairaalan rakentamiseksi ja samanaikaisesti syytää miljarditolkulla rahaa ulkomaille kehitysapuna, jonka tulokset ovat monien mittareiden mukaan hyvinkin arvelluttavia. Kertoo hyvin paljon tämän päivän poliitikkojen arvomaailmasta, että annamme suomalaisten lasten kärsiä samanaikaisesti kun lapioimme rahaa kolmannen maailman sotalordien taskuihin!

Vanha Lastenklinikka on liian pieni, tarkoitukseensa sopimaton ja lisäksi se hajoaa käsiin. Sen pienet potilaat ja heitä koko sydämellään hoitava huipputaitava henkilökunta tarvitsevat uuden sairaalan heti.

HUS:n joulukuussa 2011 valmistunut selvitys osoittaa, että uuden sairaalan tarve on akuutti. Helsingin Lastenklinikan nykyiset, 1940-luvulta peräisin olevat tilat eivät vastaa enää tämän päivän tarpeita. Lastenklinikalla kärsitään muun muassa kosteusvaurioista sekä liian pienistä ja ahtaista tiloista.

Lastenklinikka ja Lastenlinna ovat suojeltuja rakennuksia. Tämän takia tiloja ei voida remontoida nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Paras ratkaisu on HUS:n joulukuussa 2011 teettämän selvityksen mukaan rakentaa kokonaan uusi sairaala.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus arvioi uuden lastensairaalan kokonaishinnaksi 160 miljoonaa euroa. Kehyskaudella eli vuosien 2014–2017 aikana valtio antaa lastensairaalan rakentamiseen yhteensä 40 miljoonaa euroa, mutta hallituksen päätös ei vielä riitä sairaalan rakentamiseen. Husilta on tulossa 40 miljoonaa. Yksityisiä lahjoituksia keräävä Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistys aikoo kerätä 30 miljoonaa euroa. Loppurahoitus on tällä hetkellä auki, mutta pyritään saamaan pankeilta, eläkevakuutusyhtiöiltä ja säätiöiltä niin, että sairaala valmistuisi itsenäisyyspäiväksi vuonna 2017.

Uudelle lastensairaalalle ei siis valtiolta löydy rahaa, mutta samanaikaisesti rakas valtiomme lahjoittaa kehitysapuun vuosittain moninkertaisen summan suomalaisten veronmaksajien rahoja. Miksi verorahoja syydetään kehitysapuna ulkomaille, mutta lastensairaala suomeen pitää rahoittaa lahjoitusvaroin?

Vuonna 2011 Suomi on varannut kehitysyhteistyöhön 1 074 miljoonaa euroa, mikä on 0,56% bruttokansantulosta. Hallitusohjelman mukaan Kataisen hallituksen tavoitteena on Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kansainvälisten sitoumusten mukaisesti eli vuoteen 2015 mennessä. Vuosina 1988-2008 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön yhteensä yli kymmenen miljardia euroa nykyrahassa mitattuna. Tämä rahamäärä vastaa lähes 100 uuden lastensairaalan rakentamista!

Mietimme siis muutaman kymmenen miljoonan euron löytymistä uuden lastensairaalan rakentamiseksi ja suomalaisten lasten hoidon turvaamiseksi. Samanaikaisesti syydämme miljarditolkulla rahaa ulkomaille kehitysapuna, jonka tulokset ovat monien mittareiden mukaan hyvinkin arvelluttavia. Eikö tästä turhuudesta voitaisi tehdä pienen pientä nipistystä Suomalaisen lastenhoidon turvaamiseksi?

YK:ta lähellä olevan Action Aidin varovaisen raportin mukaan puolet avusta menee perille. Kehitysapuun liittyy korruptiota ja erilaisia petoksia. Joissakin maissa esimerkiksi kirkon Piispat ottavat avustuksista itselleen merkittävän osan avustuksista. Kuuluisan sambialaisen ekonomisti Dampbisa Moyon bestsellerin "Dead Aid" mukaan loputon kehitysapu Afrikan hallituksille on tuottanut riippuvuutta, rohkaissut korruptiota ja lopulta tehnyt pysyväksi huonon hallinnon ja köyhyyden. Moyon mukaan kehitysapu takaa köyhyyden kierteen ja estää talouskasvun Afrikassa. Markkinaehtoinen kauppa, luotot ja mikroluotot ovat Moyon analyysin mukaan apua parempia vaihtoehtoja.