Vantaan vammaispalveluiden on noudatettava lakia
Me allekirjoittaneet olemme hyvin huolissaan vammaispalveluiden tilasta Vantaalla. Vantaa on tiukentanut vammaispalveluiden käytäntöjään kolmella tavalla, ja näin tehdessään rikkoo lakia. Vantaalla on (1) vammaispalveluiden palvelusuunnitelmia avattu (eli päätetty käsitellä uudelleen) ilman asiakkaan kirjallista hakemusta, (2) joillakin vammaisilla on henkilökohtaisen avun päätöksiä viime aikoina muutettu määräaikaisiksi ilman asiakkaan pyyntöä, ja (3) joiltakin on vähennetty henkilökohtaisen avun tunteja.
Ensiksi (1) Vantaan vammaispalveluiden johtavalta sosiaalityöntekijä on todennut, että he avaavat (eli käsittelevät uudelleen) kaikki vammaispalvelusuunnitelmat. Palvelusuunnitelmassa määritellään millaisiin palveluihin vammainen on oikeutettu (mm. kuinka monta tuntia henkilökohtaista apua hän voi saada kuukaudessa). Kuitenkin asiakaspalvelulain mukaan palvelusuunnitelman laatimisen vaaditaan se, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua palvelusuunnitelman laatimiseen. Lisäksi on pyrittävä yhteisymmärrykseen asiakkaan ja virkailijan välillä.
Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vammaispalveluiden käsikirjan mukaan: "laadittaessa asiakas- tai palvelusuunnitelmaa tulisi tavoitteena olla kunnan viranhaltijan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista." "Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Säännös korostaa sosiaalihuollon asiakaslain 8 §:ään kirjattua asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista koskevien säännösten huomioon ottamista. Asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan." Lisäksi käsikirjassa todetaan, että: "Suunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan." Eli vammaispalvelusuunnitelma tulee tarkistaa kun asiakkaan tilanteessa on tapahtunut muutos, tai jos muuten ilmenee tarvetta. Säästöt eivät ole syy palvelusuunnitelman tarkistuksille.
Toiseksi (2) joillakin vammaisilla on henkilökohtaisen avun tunteja vähennetty jopa puoleen aiemmasta. Vammaispalvelulain 8c$ mukaan " Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. " THL:n vammaispalveluiden käsikirjan mukaan "henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Avun määrän arviointi on sidoksissa perustuslaissa säädettyyn jokaisen oikeuteen välttämättömään huolenpitoon eli ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaan sekä riittävien palvelujen turvaamiseen jokaiselle. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana pidetään sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Koska ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttyminen edellyttää myös muiden inhimillisten tarpeiden kuin perustarpeiden tyydyttämistä, on huomiota kiinnitettävä myös erilaisiin sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseen sekä vaikeavammaisen henkilön mahdollisuuksiin toteuttaa itseään. " On siis määriteltävä miten paljon ihminen tarvitsee apua perustoimissa, mutta tuntimäärän pitää mahdolistaa myhös sosiaaliset kontaktit ja itsensä toteuttaminen. Kyse on ihmisarvoisen elämän mahdollistamisesta, ja ihmisarvoisen elämän mahdollistaminen on muutakin kuin perustarpeista huolehtimista. Miten voi olla mahdollista, että asiakkaan ihmisarvoinen elämä toteutuu puolella tuntimäärästä, jos ei hänen tilanteessaan ole tapahtunut muutosta? Päätelmämme on, että henkilökohtaisen avun tuntimäärää voidaan vähentää vain, jos asiakkaan avun tarve vähenee. Säästöt eivät ole sellainen syy. Asiakkaan toimintakyvyn on pitänyt selvästi parantua (ja avun tarpeen vähentyä), että tuntimäärää voidaan laskea. Säästöt eivät ole syy vähentää avustajatunteja. Kunta ei voi vedota budjettiin, koska oikeus avustajaan on subjektiivinen oikeus. Kaikilla, jotka apua tarvitsevat, tulee siis olla oikeus avustajaan. Tunteja tulee myöntää tarpeeksi, ja huomioon otettava sosiaalinen osallistuminen ja itsensä toteuttaminen perustarpeiden lisäksi.
Kolmanneksi (3) on henkilökohtaisen avun päätöksiä muutettu määräaikaiseksi. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vammaispalveluiden käsikirjan mukaan: "Hallintopäätökset ovat lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevia, ellei muuta ole säädetty tai ellei määräaikaiselle päätökselle ole erityistä syytä. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet ovat jaettavissa kahteen eri luokkaan niihin liittyvän oikeuden vahvuuden perusteella. Subjektiivisiin oikeuksiin kuuluvat palvelut, kuten henkilökohtainen apu, kunnan on järjestettävä kaikille niille, jotka täyttävät vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset myöntämiskriteerit. Jos tarve on pysyvä, ei perustetta määräaikaisille päätöksille yleensä ole. " Päätelmämme mukaan tämä tarkoittaa sitä, että henkilökohtaisen avun päätöstä ei saa tehdä määräaikaisena, jos avustajan tarve on pysyvä. Tiedossamme olevissa tapauksissa on avustajan tarve ollut pysyvä, joten ei ole ollut perustetta määräaikaisuudelle. Säästöt eivät ole sellainen syy.
Henkilökohtaisen avun tilanteen lisäksi me allekirjoittaneet olemme huolissamme kuljetuspalveluiden asiakasmaksuista. Apulaiskaupunginjohtajan uuden linjauksen mukaan kuljetuspalveluita ei voida enää laskuttaa, vaan kyydit tulee maksaa suoraan kuskille. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vammaiset maksavat kyydeistään kertamaksun, eikä käytössä ole enää kuukausimaksuja. Työssäkäyvä tai opiskeleva asiakas joutuu maksamaan kyydeistään nyt selvästi enemmän kuin ennen. Jos asiakas käy töissä tai opiskelemassa Vantaan sisällä, joutuu hän nyt maksamaan kyydeistään 35 € kuukaudessa enemmän kuin aiemmin. Tämä ei ole pieni raha pienituloisille vammaisille. Siksi pitäisi palauttaa se vaihtoehto, että voi maksaa kyytinsä laskulla eli maksaa kuukausimaksun. Terveillä on joukkoliikenteessä käytettävissään kuukausimaksuvaihtoehto, ei heidän tarvitse maksaa joka matkasta erikseen mennessään töihin tai opiskelemaan. Kuljetuspalveluiden kustannusten asiakkaalle pitäisi olla julkisen hintaisia, ei kalliimpia. THL:n vammaispalveluiden käsikirjan mukaan: "Vammaispalveluasetuksen 6 §:n mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. "
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Vantaalla:
- vammaispalvelut ei avaa vammaispalvelusuuunnitelmia ilman asiakkaan kirjallista hakemusta. Palvelusuunnitelma pitää laatia yhdessä asiakkaan kanssa, eikä suunitelmaa voida muuttaa asiakkaan tietämättä. Säästöt eivät ole pätevä syy vammaisen tilanteen uudelleenarvioinnille. Vammaisen palveluita ei voi leikata säästösyistä. Lähtökohtana on se, että päätökset (joiden pohjalla on palvelusuunnitelma) tehdään toistaiseksi voimassaolevana.
- henkilökohtaista apua myönnetään kaikille tarpeeksi. Vammaisilla tulee olla mahdollisuus harrastaa, liikkua, opiskella ja työskennellä, osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toteuttaa itseään. Henkilökohtaisen avun pitää siis mahdollistaa harrastaminen ja ystävien tapaaminen myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotihoito ei ole sama asia kuin henkilökohtainen apu, koska kotihoidon hoitajat eivät voi viedä asiakastaan muualle.
- vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden tulee tehdä toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä. Määräaikaisia päätöksiä voi tehdä vain silloin, jos määräaikaisuudelle on jokin pätevä asiakkaasta johtuva syy.
- vammaisten asumispalveluita ja muita vammaispalveluita ei kilpailuteta. Kunta voi päättää olla kilpailuttamatta vammaispalveluita, vaikka uusi hankintalaki sen salliikin. Suomen ratifioiman vammaisten oikeuksien sopimuksen mukaan vammaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, ja se kenen kanssa asuu. Vammaista ei voida siis pakottaa muuttamaan. Ei palata huutolaisaikaan.
- Kuljetuspalveluiden omavastuiden maksamiseen palautetaan laskutus-vaihtoehto, jotta työssäkäyvät ja opiskelevat voivat maksaa kuukausimaksun kertamaksujen tilalla. Kuljetuspalveluiden omavastuiden pitäisi olla samaa luokkaa kuin joukkoliikenteessä. Joukoliikenteessä paljon matkustava voi säästää rahaa ostamalla kuukausilipun kertalippujen tilalle. Tämä mahdollisuus pitää olla myös vammaisilla.
- Koska Lähitaksi on muuttanut tapojaan, vaadimme, että taksin saannin voi varmistaa tilaamalla kyydin etukäteen. Nyt tilanne on se, että autoa lähdetääb etsimään vasta 10 min ennen auton tulisi olla aiakasta hakemassa. Asiakas ei voi siis olla varma pääseekö ajoissa perille. Vakiotaksioikeus tulisi palauttaa pyörätuolilla kulkeville.
- Kuljetuspalvelumatkoja tulee olla mahdollisuus käyttää muuallakin kuin Vantaalla ha sen naapurikunnissa. Nyt Vantaa on kieltänyt matkojen käytön esim. mökkipaikkakunnalla. Tämä on eriarvoista - saavathan terveetkin kulkea vapaasti julksella liikenteellä ympäri Suomea
Tämä adressi luovutetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Siitä tiedotetaan myös vammaisten sosiaalityölle Vantaalla, ja heidän kanssaan keskustellaan.
Lähteet:
- Vammaispalvelulaki: laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
- http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
- Asiakaslaki: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: vammaispalveluiden käsikirja - asiakassuunitelma ja palvelusuunnitelma
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: vammaispalveluiden käsikirja - henkilökohtainen apu
- https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: vammaispalveluiden käsikirja - palvelujen hakeminen ja päätöksenteko
Vammaispalveluasetus: asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
- http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759#L2P4
Mielipidekirjoitus Vantaan Sanomissa 1.3.2017
Elina Nykyri Ota yhteyttä adressin tekijään