Kintulammin suojelemiseksi vastustamme YIT Infra Oy:n lupahakemusta koskien Kokonkalliolla sijaitsevan kallionlouhinta- ja murskauslaitoksen ympäristöluvan olennaista muutosta (Dno TRE: 5441/11.01.02/

Mielipide YIT Infra Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta koskien Kokonkalliolla sijaitsevan kallionlouhinta- ja murskauslaitoksen ympäristöluvan olennaista muutosta (Dno TRE: 5441/11.01.02/2018)  

MIELIPITEEN TEKIJÄT: Mirva Salonen, Tampere ja oheisen liitteen mukaiset mielipiteen allekirjoittajat  

ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE: Varatuomari Mirva Salonen, c/o Lakitoimisto Mirva Salonen Postiosoite: PL 5, 33581 Tampere Käyntiosoite: Puuvillatehtaankatu 10, 33210 Tampere mirva@mirvasalonen.fi Puh 040 551 5631  

ESITETTY YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS: YIT Infra Oy (2138243-1, entinen Lemminkäinen Infra Oy) hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 §:n mukaista luvan muutosta toiminta-aikoja koskeviin lupamääräyksiin Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston myöntämään ympäristölupaan 14.9.2010 § 135 (Dnro TRE: 5059/11.0100/2010). Ympäristölupa koskee kallion louhintaa, murskausta ja asfalttiaseman toimintaa Kokonkallion alueella Sorilan kylässä. Ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että kalliokiviaineksen otto ja jalostus sekä kuljetukset sallittaisiin laajennetusti arkisin ma-to 6-22 välillä ja pe 6-18 välillä ympärivuotisesti lukuun ottamatta heinäkuuta.

Hakemuksen mukaiseen toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.  

MIELIPIDE: Katsomme, että maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottoon ja jalostukseen sekä kuljetuksiin ei tule myöntää, sillä toiminnalla olisi runsaasti haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia alueelle ja sen lähellä oleville alueille. Louhinnan, jalostuksen ja kuljetusten ajallinen lisääminen haittaa merkittävästi louhoksen aluetta ja Kintulammin luonnonsuojelualuetta sekä sen lähialueella sijaitsevaa virkistys- ja retkeilyaluetta ja näiden käyttöä virkistysalueina. Louhinnan ja jalostuksen ajallisella lisäämisellä ympärivuotiseksi on negatiivisia vaikutuksia louhosalueelle ja vieressä sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle sekä näiden lähialueiden luonnon virkistyskäytölle ja ihmisten viihtyvyydelle. Katsomme, että mahdollisena muutoksenhakuaikana ei tule sallia lupahakemuksen mukaista laajennettua toimintaa ja hakemuksessa esitetty vakuus on haettuun toimintaan nähden liian alhainen.  

PERUSTELUT:

Maakuntakaavan edellytykset ja hakemusta koskeva alue ja toiminnan vaikutusalue

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan liitto on hyväksynyt 27.3.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, ja se on tullut voimaan 8.6.2017 (viite 1). Kokonkallion ympäristölupaa koskevasta alueesta suurin osa, 12,5 hehtaaria, sijaitsee maakuntakaavan kartalla alueella, jolla on merkintä MK ja noin 1000 m2 alueella, joka on merkitty VR-alueeksi eli retkeilyn ja ulkoilun alueeksi. Merkinnällä MK merkitään maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku- ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palvelujen järjestämiseen. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista.  

Ympäristöluvan muutosta koskevalla alueella ja sen ympäristössä on alueita, jotka on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä VR, jolla osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. Alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alue varataan yleiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.   Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Katsomme, että laajennettua ympäristölupaa eikä ympäristöluvan jatkoa tulevaisuudessa ei tule myöntää maakuntakaavan vastaisen toiminnan vuoksi, sillä ko. toiminnan sijoittaminen Kokonkalliolle vaikeuttaa alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Kyseessä oleva Kokonkallion alue tulee varata vain retkeily ja ulkoilualueeksi sekä maa- ja metsätalouskäyttöön, eikä aiemmin myönnetyn ympäristöluvan laajentamista tule hyväksyä.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt Kintulammin aluetta koskevan rauhoituspäätöksen 18.4.2018. Kintulammin luonnonsuojelualue on merkitty maakuntakaavan karttaan merkinnällä S. Merkinnällä S (ks. viite 2. kaavamerkinnät ja -määräykset) osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet, kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella, sekä koskien suojelulailla rauhoitetut kosket. Kohdemerkintää käytetään osoittamaan 2–10 hehtaarin kokoisia alueita. Alle 2 hehtaarin kokoisia alueita ei osoiteta maakuntakaavassa. Alueilla, joihin sisältyy pinta-alaltaan merkittäviä vesialueita, käytetään lisäksi alueen ulkorajat osoittavaa merkintää. Aluetta koskee suojelumääräys, jonka mukaan alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Luonnonsuojelulain nojalla muodostettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset, ja alueiden toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio. Muiden alueiden osalta suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Maakuntakaavassa Kintulammin luonnonsuojelualue sisältyy Kintulammi-Pukalan yhtenäiseen luonnon ydinalueeseen, joka on ekologisen verkoston analyysissä (viite 3) osoittanut merkittäväksi vanhan kuusimetsän ja lehtomaisten metsien luonnon ydinalueeksi. Tämän lisäksi alueen arvoja ovat mm. runsaat uhanalaisten lajien esiintymät. Alue lähiympäristöineen on Pirkanmaan maakunnassa tummaverkkoperhosen ainoita esiintymisalueita. Suuri osa perhosen esiintymisalueista sijoittuu tämän luonnon ydinalueen läheisille maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokkaille maisema- tai kulttuurimaisemien alueille. Maisema-alueiden turvaaminen kaavoituksella tukee tummaverkkoperhosen elinympäristöjen säilymistä. Kintulammi-Pukala alueella on runsaasti myös muuta uhanalaista lajistoa, kuten leviä, sammaleita, jäkäliä, putkilokasveja, liito-oravia ja muita eläinlajeja. Alueella on myös hirvien laaja-alainen laidunalue, jolta eläimet liikkuvat mm. Siikanevan luonnon ydinalueelle. Alueella on lisäksi useita petolintujen pesäpaikkoja, ja louhoksen aiheuttama melu ja tärinä häiritsevät alueen lintujen pesimistä.  

Päästöt ja toiminnan sijoituspaikan soveltuvuuden arviointi

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentissa (1-2 kohdat) päästöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään ja ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Saman lain 11 §:n 1-2 momenttien mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.  

Maa-aineksen otosta, jalostuksesta ja kuljetuksesta aiheutuu melu- ja tärinäpäästöjä. Hakemuksen yhteydessä toimitetussa melumittausraportissa todetaan luonnonsuojelualueelle tuleva ohjearvon ylittävä melupäästö, mutta sitä vähätellään ja vedotaan mittausepävarmuuteen. Lisäksi hakemuksessa viitataan keskeisimmässä kesälomakuukaudessa eli heinäkuussa tapahtuvaan toimintakauden katkoon, jolla vältettäisiin melupäästöjä. Kuitenkin ihmiset ja eläimet käyttävät lähialueita ympärivuotisesti eikä vain heinäkuussa. Muun muassa Kintulammin luonnonsuojelualueella retkeillään ympärivuotisesti. Louhoksesta on myös muuta haittaa, sillä Kintulammille ajetaan louhoksen ohi, jolloin myös raskas kuljetuskalustoliikenne häiritsee asukkaita ja virkistyskäyttäjiä ja se aiheuttaa vaaratilanteita. Kävelyliikennettä on kehotettu myös kaupungin taholta välttämään jo nykyisen liikennevirran vuoksi. Jos kuljetus vielä lisääntyy ajallisesti, tulee se todennäköisesti aiheuttamaan haittaa ja vaaraa virkistyskäyttäjille.   Kintulammin aluetta lähellä on myös muita louhoksia, jotka tulee ottaa huomioon lupa-asiaa käsiteltäessä. Näiden yhteisvaikutus vaarantavat luonnonsuojelu- ja retkeilyalueet sekä MK-alueet merkittävästi päästöille ja pilaantumiselle. Lupaa kiviainesten oton, jalostuksen ja kuljetuksen ajalliseen lisäämiseen ei tule myöntää.  

Maa-aineslain edellytysten rikkominen

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Neljännessä momentissa todetaan, että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.  

Suurin osa louhosalueesta on maakuntakaavassa merkitty alueeksi MK, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Myös vaikutukset Kintulammen alueeseen tulee huomioida. Kintulammin alue luonnonsuojelualueena ja myös Kintulammi-Pukalan yhtenäinen luonnon ydinalue ovat herkkiä ympäristön pilaantumiselle, sillä alueella esiintyy useita uhanalaisia lajeja edellä kerrotulla tavalla. Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti, ja alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Katsomme, että YIT Infra Oy:n muutoshakemuksen mukainen louhinta, jalostus ja kuljetus rikkoisivat maa-aineslain 3 §:n 1–4 momenteissa määriteltyjä edellytyksiä.  

Muun käyttömahdollisuuden vaarantuminen toiminnan vaikutusalueella Ympäristönsuojelulain lain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;   Metsäympäristön hyvinvointivaikutuksista ihmisiin on tehty lukuisia tutkimuksia. Luontoympäristössä kävelyn on koettu parantavan mielialaa merkittävästi kaupunkiympäristössä kävelyyn verrattuna jo 20 minuutin jälkeen. (Hartig ym 2003). Stressi vähenee jo 5‐7 minuutissa ja elpyminen alkaa 40 minuutin kuluttua (Metla 2011). Luonnon ääniä sisältävän metsän vaikutus terveyteen on suurempi kuin rakennettujen viheralueiden. Jo pari oleskelukertaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan riittää lisäämään hyvinvointia. Ihminen voi sitä paremmin mitä useammin hän liikkuu metsässä ja mitä kauemmin hän siellä oleskelee. (Metla 2013.) Virkistymisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat hiljaisuus ja luonnon äänet (Kettunen 2008). Kintulammin hyödyntäminen virkistymiskäyttöön heikkenee merkittävästi luonnon äänien ja hiljaisuuden rikkoutumisena louhoksen, jalostuksen ja kuljetuksen äänillä, vaikka se ei koko alueella rikkoisikaan desibelirajoituksia.  

Kintulammin aluetta on kehitetty merkittävästi retkeilykokonaisuutena ja luonnonsuojelualueena. Vuoden 2017 aikana alueelle rakennettiin opastettua reittejä ja pitkospolkuja 15 kilometriä sekä esteetöntä polkua polkua liikuntarajoitteisille, neljä laavua liitereineen ja kuivakäymälöineen. Alueella on myös tulentekopaikka ja kaksi varaustupaa. Aluetta käyttävät lukuisat järjestöt (partiolippukunnat, luonnonsuojelujärjestöt jne) omassa toiminnassaan sekä kuntalaiset ja virkistyskäyttäjät. Ympäristöluvan muutoksen myötä laajentunut louhos, jalostus ja kuljetus on ympäristönsuojelulain vastaista, sillä Kintulammi ja sen lähialueet ovat merkittävä Tampereen alueen luonnonsuojelu- ja virkistysalue, johon louhoksen toiminta vaikuttaa sitä pilaavasti. Nykyinen lupa rajoittaa kiviaineksen irrotusta ja murskausta 16.4.–31.8. välisenä aikana, mutta jatkossa hakija suorittaisi päästöjä aiheuttavaa toimintaa ympärivuotisesti heinäkuuta lukuun ottamatta. Tämä vaikuttaa merkittävästi virkistyskäytön viihtyvyyteen, sillä kesäkausi on vilkkainta retkeilyaikaa. Myös alueen iltakäyttöön tulisi meluvaikutuksia, sillä hakija on hakenut toiminnan laajentamista aina klo 22 saakka ma-to välisenä aikana, joten toiminta aiheuttaisi myös arki-iltaisin alueen käyttöön kielteisiä vaikutuksia retkeilijöille ja asukkaille. Alueella on asukkaiden mukaan myös havaittu desibeliohjerajoitusten ylittymisiä, mikä vaikuttanee sekä retkeilijöiden että asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen alueella. Luvan laajentamisen myötä vaarannettaisiin yleiseltä kannalta tärkeä muu käyttömahdollisuus, virkistys-, ulkoilu ja retkeilykäyttö, toiminnan vaikutusalueella. Alueen aikaisempaa ympäristölupaa koskevan käsittelyn yhteydessä KHO on perustellut ympäristölautakunnalle palauttavaa ratkaisua sillä, että luvassa asetettavilla toiminta-aikaa ja voimassaoloaikaa koskevilla määräyksillä voidaan vähentää ympäristön virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja. Tämänkin perusteella alueen louhostoiminnan lisäämiselle ei ole mitään perusteita.  

 Toiminnan ajallista lisäämistä on perusteltu hakemuksessa vain liiketoiminnallisilla perusteilla, eikä siinä ole otettu riittävästi huomioon maakuntakaavan alueen kehittämistä luonnon ydinalueena sekä retkeily- ja ulkoilukäyttöä. (Hakija ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisia riittäviä perusteita ympäristöluvan muuttamiselle. Sulkeissa oleva teksti lisätty 1.10.2018) Lisäksi hakemuksessa ei oteta riittävästi huomioon toiminnan ajallisen lisäämisen vaikutusta vieressä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen ja retkeily- ja ulkoilualueeseen. Edellä mainituilla perusteilla YIT Infra Oy:lle ei tule myöntää maa-aines- ja ympäristöluvan muutosta. Alueen uusi käyttö ja kehittäminen retkeily- ja luonnonsuojelualueena edellyttäisivät jopa kaiken louhinta- ja jalostuskäytön lopettamista viipymättä ja siten alueiden lähellä olevat luvat tulisi ottaa uudelleen arvioitavaksi (ympäristönsuojelulain 89 §:n 2 momentin mukaisesti *pykälä lisätty 1.10.2018).

Tampereella 28.9.2018  

Mirva Salonen Luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies ja -avustaja, varatuomari, OTM, Tampere

Omasta ja muiden mielipiteensä antavien puolesta                                            

VIITTEET: Viite 1. Maakuntakaava: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Maakuntakaava_2040_MKV_27032017_.pdf Viite 2. Kaavamerkinnät ja -määräykset: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Kaavamerkinnat_27032017_MKV_0.pdf Viite 3. Pirkanmaan ekologinen verkosto. Selvitys 4.12.2014. https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Ekologisen%20verkoston%20_LUONNOS%2022.10.2014.pdf  

LÄHTEET:

Hartig, T., Evans, G.W., Jamner, L.D., Davis, D.S & Gärling,T. 2003. Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology, 23 (2). Saatavissa: http://socialecology.uci.edu/depart/research/cihs/articles/2003_JEnvirPsy.pdf  

Kettunen, A. 2008. Kurjenrahkan kansallispuiston kävijöiden virkistyskokemukset subjektiivisen hyvinvoinnin tuottajina. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Biotieteellinen tiedekunta. Helsinki: Helsingin yliopisto.  

Metla. 2011. Luonnosta terveyttä. Metsäntutkimuksen ja lääketieteen yhteistyöllä luodaan uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseksi ja elinkeinoelämälle. Tiedote. Saatavissa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2011/2011‐05‐26‐luonnosta‐ terveytta.htm  

Metla. 2013. Metsästä hyvinvointia (HYV) 2008‐2013. Parasta mennä metsään! Saatavissa: http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/  

LIITTEET: Mielipiteen/adressin allekirjoittajat


Mirva Lia Salonen    Ota yhteyttä adressin tekijään

Facebook
Onko oikein, että asevelvollisuus koskee vain miehiä?