Vetoomus toiminnallisten menetelmien säilyttämisestä syventävinä ammattiopintoina

Vetoomus toiminnallisten menetelmien säilyttämisestä syventävinä ammattiopintoina  

Turun Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden tietoon on tullut aie lopettaa toiminnallisten menetelmien opettaminen syventävinä ammattiopintoina. Olemme kuulemastamme syvästi järkyttyneitä ja esitämme vakavan vetoomuksen ainekokonaisuuden säilyttämiseksi tämänhetkisessä laajuudessaan.

Turun Ammattikorkeakoulussa on onnistuttu luomaan jotain ainutlaatuista toiminnallisten menetelmien opettamisessa. Osa meistä opiskelijoista on valinnut Turun ammattikorkeakoulun omaksi opinahjokseen saadakseen laadukasta menetelmäosaamista, joka on saanut sosiaalialan kentällä hyvää mainetta ja tunnustusta. Turun Ammattikorkeakoulun tulisi olla ylpeä erityisen hyvin laaditusta opetuskokonaisuudesta, jota ei ole tässä laajuudessa tarjolla missään muualla. Sosionomin (AMK) työ tulee jatkossa käymään yhä kuormittavammaksi muun muassa väestön ikärakenteen muuttuessa sekä sosiaalisten ongelmien lisääntyessä ja kasautuessa. Toiminnallisten työtapojen käyttö edistää työntekijän jaksamista ja toimii tehokkaana asiakastyön välineenä.  

Suomessa on tehty useita tutkimuksia toiminnallisten menetelmien käytöstä sosionomin työssä. Monilla tutkimuksiin vastanneiden sosionomien asiakkailla on ongelmia oman elämän hallinnassa niin henkilökohtaisella tasolla kuin sosiaalisissa yhteyksissä. Sosionomit käyttävät toiminnallisia työtapoja apunaan muun muassa yhteisöllisyyden, ryhmähengen ja ryhmässä toimimisen taitojen lisäämiseen. Karkeasti sanottuna voidaan todeta, että mitä useammin vastaaja käyttää toiminnallisia työtapoja, sitä paremmiksi hän myös kokee valmiutensa niiden suhteen. Tutkimuksista käy ilmi, että ne sosionomit, jotka ovat saaneet laadukkaan ja johdonmukaisen koulutuksen ja opastuksen menetelmien käyttämisessä, käyttävät niitä asiakastyössään lähes päivittäin. Toiminnalliset menetelmät eivät siis ole vaihtelua tuova mauste tai kevennys työhön, vaan tapa tehdä työtä ja osa rautaista ammattitaitoa.

Toiminnallisia menetelmiä käytetään siellä, missä sanat eivät riitä ja missä lähdetään avaamaan vaikeita asioita. Toiminnallisissa ei ole kysymys leikittämisestä ja laulattamisesta. Siinä on kysymys ihmisen kohtaamisesta taitavasti ja kunnioittavasti. Se avaa asioita ja sallii meidän tehdä havaintoja ja oivalluksia, joita emme muuten pystyisi tekemään. Myös asiakkaat ymmärtävät ja oivaltavat asioita uudella tavalla ja katsovat elämäänsä ja tilanteita uudesta näkökulmasta. Jos koulutus annetaan osiin pilkottuna sieltä ja täältä, ikään kuin kyseessä olisi vain työkalupakki, mennään metsään. Vaikka menetelmät vaikuttavat päällisin puolin yksinkertaisilta, niissä mennään syvälle ja niillä on tarkoituksensa. Se, että tämä toiminnallisten koulutus tuntuu "helpolta" johtuu se taitavista omistautuneista opettajista. Näin kattavaa ja syvälle menevää opetusta toiminnallisista menetelmistä saa tästä maasta hakea. Opetusta on toki saatavissa, mutta se on ripoteltu pieniin osiin ja on erittäin kallista. Tulevilla työnantajilla on tuskinpa resursseja kouluttaa työntekijöitään saamaan lisäoppia tässä asiassa, mikäli nämä sitä tarvitsisivat. Opiskelijat kokevat, että toiminnallisista saa syvällistä tietoa. Lähiopetuspäivinä harjoitellaan tiiviisti ja keskustellaan ja reflektoidaan paljon. Esimerkiksi ryhmätoiminnasta saamme toiminnallisissa pätevintä oppia, sillä pääsemme oppimaan myös toisiltamme ja saamme välittömän palautteen.

Toiminnalliset menetelmät ovat silta työntekijän ja asiakkaan välillä. Tällaisen koulutuksen arvo ymmärretään työkentällä. Alan ammattilaiset ovat olleet vaikuttuneita ja innostuneita ajatuksesta, että tällaista osaamista tulisi enemmän työelämään. Kokemus paljastaa, että se mikä ajetaan alas, on iäksi menetetty. Jos tämä opetus kutistetaan, sen arvo vähenee. Liian moni asia tässä maailmassa on rahasta kiinni. Haluamme rikastaa omaa osaamistamme ja laajentaa ymmärrystämme. Nyt kun hiottu ja mietitty kokonaisuus on meidän opiskelijoiden ulottuvilla, olisi suoranainen tragedia menettää se.

Toiminnallisten työtapojen käyttö ei ole sattumanvaraista: sille asetetaan tavoitteita.   Yleisesti voidaan todeta, että toiminnallisten työtapojen perimmäisenä tavoitteena on kentällä toimivien sosionomien mielestä asiakkaan tukeminen ja vahvistaminen sillä elämänalueella, jolla hän tukea tarvitsee. Itse toiminta lähtee aina asiakkaiden tarpeista, eli oikean menetelmän valinta riippuu aina siitä, kenen kanssa sitä käytetään. Sosionomin tärkeänä tehtävänä on kannustaa ja tukea asiakasta aktiivisuuteen tämän omassa elämässä sen sijaan, että tämä on vain passiivinen hoivan ja huolenpidon kohde. Toiminnalliset työtavat aktivoivat asiakasta, asiakas on toimija (yhdessä ohjaajan kanssa) eikä toiminnan kohde. Edellytyksenä tälle on oppia menetelmiin liittyvää syvälle luotaavaa, herkkää, oivaltavaa ja taitavaa havaintojen tekemistä, itsereflektiota ja sosiaalisia taitoja. Se vaatii oppitunneilla harjaantumista ja heittäytymistä turvallisessa ympäristössä.

Haluamme painottaa, että toiminnalliset menetelmät ovat yksi sellainen osaamisen alue joka erottaa meidät sosiaalityöntekijöistä, jotka ovat teoreetikkoja. Jos haluamme, että vielä tulevaisuudessakin saamme tehdä laadukasta asiakastyötä, niin miksi luopuisimme ammattiosaamistamme merkittävästi kohentavasta opetuskokonaisuudesta. Toiminnalliset ovat olleet suosittu ja hyödylliseksi koettu kokonaisuus.  Menetelmäosaaminen on kasvussa kaikkialla Niitä käytettävät lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät eri toimialojen ammattilaiset, lastensuojelun, päivähoidon, koulutoimen, lapsi- ja nuorisotyön, lasten ja nuorisopsykiatrian ja -neurologian, neuvoloiden ja perheneuvoloiden, erilaisten ohjauspalvelujen, vammaistyön ja kuntoutuksen eri alojen ammattilaiset. Niiden käyttö on jokapäiväistä järjestöissä, kolmannella sektorilla, työnohjauksen maailmassa, kriisityössä ja hankkeissa.  

Asiakas on aktiivinen toimija, ei työn kohde.  Toiminnallisten työtapojen avulla voidaan päästä asiakastyön tavoitteisiin, kuten toimivaan vuorovaikutukseen ja asiakkaan voimautumiseen tehokkaammin kuin perinteisillä työmenetelmillä. Toiminnallisten työtapojen osaamisen koetaan vaativan koulutuksen teoriapohjan lisäksi runsaasti harjoittelua.  

Toiminnallisten menetelmien kokonaisuus on antanut opiskelijoille työkaluja, joilla lähteä kehittämään ja luomaan uusia toimitapoja aikuissosiaalityön puolelle. Työn alla on esimerkiksi opinnäytetyö, joka tuo toiminnallisuutta aikuissosiaalityön kentälle uudesta näkökulmasta. Luultavasti tämä opinnäytetyö ei olisi koskaan syntynyt ilman meidän koulumme toiminnallisten suuntausta ja sen opettajien halukkuutta myös auttaa meitä opinnäytetyön tekemisessä. Toiminnalliset menetelmät tuovat sosiaalityön kentälle asioita joita ei yliopistossa sosiaalityössä opeteta ja erityisesti ryhmämuotoisessa sosiaalityössä koemme, että se tuo sosionomeille työkaluja, joita ei välttämättä sosiaalityöntekijöillä ole.

Toimeentulosiirron sekä tulevan soten myötä sosiaalityön kenttä on isossa muutoksessa, joten ennen näin radikaaleja suunnanmuutoksia olisi ehkä viisaampaa Turun AMK:n odottaa 1.1.2019 asti opetuksen muuttamista ja muovaamista uudeksi kokonaisuudeksi.

Petra Spielmann-Piispa    Ota yhteyttä adressin tekijään