Vetoomus vieraiden kielten aseman parantamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella

Me allekirjoittaneet vaadimme parannuksia vieraiden kielten heikentyneeseen asemaan perusopetuksessa ja lukiossa.

Opetussuunnitelman uudistukset ovat herättäneet mediassa voimakasta keskustelua kielten opetuksesta sekä kielten asemasta perusopetuksessa ja lukiossa. Kielten opiskelun aikaisempi aloittaminen koetaan yleisesti positiivisena asiana ja myös tutkimustulokset kielenoppimisesta tukevat tätä. Yhdeksi suureksi haasteeksi on kuitenkin noussut B1-kielten oppituntien vähäinen määrä ja niiden jakautuminen ylemmillä vuosiluokilla. Uuden tuntijaon mukaan B1-kieltä, joka useimmissa Suomen kunnissa on ruotsi, opiskellaan yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia. Näistä kaksi vuosiviikkotuntia tulee sijoittaa 6. luokalle ja neljän vuosiviikkotunnin sijoittelusta 7.-9. vuosiluokille kunta voi sopia paikallisesti. Jos ruotsia opiskellaan vain minimituntimäärä, tarkoittaa tämä useimmiten, että jollakin vuosiluokalla B1-kieltä on vain yksi vuosiviikkotunti tai pahimmillaan, että 9. luokan oppilas ei opiskele ruotsia ollenkaan,  vaikka hänellä on vastassaan lukion tai ammattikoulun opinnot, joissa ruotsin opiskelu jatkuu. Yksi tunti vieraan kielen opiskelua viikossa ei yksinkertaisesti riitä ja opettajien omien kokemusten perusteella oppimistulokset ovat laskeneet. Tämä on johtanut siihen, että osassa kuntia B1-kielten tuntimäärää on lisätty 1-2 vuosiviikkotunnilla. Ruotsin kielen asemaa ja sen tärkeyttä saatetaan nykypäivän Suomessa kritisoida, mutta B1-kielen opiskelun hyödyt ovat monialaisia ja merkittäviä. Opiskelu on myös oppilaan toiminnanohjauksen, opiskelutaitojen sekä kielitietoisuuden kartuttamista. Näin oppilas oppii kielien ja kulttuurien merkityksestä itselleen ja ympäristölleen sekä, miksi ja miten kieliä opiskellaan. Usein oppilaat myös kokevat englannin opiskelun helpompana, koska sitä kuulee ja näkee joka  puolella, kun taas ruotsi tuntuu vieraammalta. Tähänkään vuosiviikkotuntien vähäinen määrä yläkoulun puolella ei tuo helpotusta.

Toisena haasteena on valinnaisten A2-kielten tarjonta. Vaikka kiinnostusta muiden kielten opiskeluun, kuten espanjan, ranskan, kiinan ja venäjän, löytyisi, valinnaisten kielten opiskelu on mahdollista vain osassa suurempia kuntia. A2-kieltä ei ole kuntien pakollista tarjota, mikä tarkoittaa sitä, että toisissa kunnissa kielivalikoimaa on lisätty ja toisissa vähennetty tai kokonaan lakkautettu. Ongelmana on myös epäyhtenäinen kielipolku, mikä merkitsee, että A2-kielen opiskelun jatkumoa yläluokille ei välttämättä ole huolellisesti suunniteltu. Vaatimusta valinnaisen kielen ryhmäkoosta ei tulisi asettaa liian suureksi tai se tulisi poistaa. Kielten opiskelua voi lisätä ja mahdollistaa pienemmissä kunnissa esimerkiksi yhdistämällä oppilasryhmiä muun muassa etäopetuksen avulla.

Tarkasteluun haluamme nostaa myös englannin aseman A1-kielenä, sekä kielten opiskelun vähenemisen lukiossa. Englannin kielen asemaa ei voi väheksyä, mutta muiden kielten osaamista tulisi vahvistaa. Esimerkiksi saksa on Euroopan puhutuin kieli ja sen osaajia tarvitaan liike-elämässä lisää, koska Saksa on Suomen suurin kauppakumppani. Tästä huolimatta saksan opiskelijoiden määrä on romahtanut. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa saksan kokeen suorittajien määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opetushallituksen tavoitteena oli kielten varhentamisella lisätä muiden vieraiden kielten opiskelijoiden määrää. Englannin opiskelua ei ollut tarkoitus sivuuttaa, vaan tarjota englanti 3. tai 4. luokalta alkaen A2-kielenä. Muiden kielten opiskelijoiden määrää onkin onnistuttu nostamaan suurissa kaupungeissa, näistä kaupungeista erinomaisena esimerkkinä on Tampere, josta 1. luokan oppilaista jopa noin kolmannes valitsee jonkin muun kuin englannin A1-kielekseen. Toisin kävin kuitenkin suurimmassa osassa kuntia. Suurin osa kunnista tarjoaa englantia A1-kieleksi ilman muita vaihtoehtoja ja ruotsinkielisissä kouluissa taas tarjotaan useimmiten suomea.

Edellä mainitut haasteet ja kuntakohtaiset päätökset ovat johtaneet oppilaiden ja opiskelijoiden eriarvoiseen asemaan. Tämä eriarvoinen asema perusopetuksessa heijastuu myös väistämättä toisen asteen opintoihin ja tulevaisuuden kielitaitoon. Keväällä 2022 voimaan astuva ylioppilaskirjoitusten uudistus saattaa vaikuttaa tutkinnon suorittajien kiinnostukseen valita lyhyt kieli. Osa opiskelijoista on opiskellut perusopetuksessa B1-kieltä kaksi vuosiviikkotuntia enemmän kuin muut, jolloin lukion B1-kielen opinnoissa menestyminen on mahdollisesti helpompaa, ylioppilaskokeen ollessa kaikille sama. Kielten opiskeluun tulisi muutenkin lukiossa kannustaa enemmän, lisäämällä muun muassa kirjoitetuista vieraista kielistä saatuja pistemääriä korkeakoulujen todistusvalinnassa.

Olemme suhteellisen pieni maa, mutta osaamisemme monella eri alalla on arvostettua. Panostamalla kieltenopetukseen voisimme taata, että tulevaisuuden osaajat erottuisivat varmasti edukseen monipuolisella kielitaidolla. Huolemme seuraavien ikäluokkien kielitaidosta on aito. Nyt tehdyt muutokset kielten opiskelun varhentamisen puolesta ovat oikean suuntaisia, mutta muutoksia ei tule tehdä peruskoulun myöhempien vuosiluokkien tuntimäärien kustannuksella. Vaadimme lisää vuosiviikkotunteja B1-kielen opetukseen. Kielten opiskelun tulee olla selkeä jatkumo, jotteivät nuorena opitut taidot pääse unohtumaan ja kielitaitoa on mahdollisuus kehittää eteenpäin. Kielipolkujen kehittämisessä tarvitaan pitkäkatseisuutta. Haluamme muutoksia myös muiden vieraiden kielten opetuksen lisäämiseksi. Jokaisella lapsella tulee olla todellinen mahdollisuus valita A1-kieleksi muu kuin englanti sekä A2-kieli valinnaisena kielenä. Oppilaiden asuinpaikkakunnasta johtuva epätasa-arvo täytyy pyrkiä poistamaan. 


Liisa Taimen ja Jenni Joronen    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Liisa Taimen ja Jenni Joronen voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…