Yhtiöittäminen, työolot ja työehtosopimukset Helsingin yliopistossa/Bolagiseringen, arbetsvillkoren och kollektivavtal vid Helsinfors universitet/Outsourcing, working conditions & collective agreement

In short, the statement focuses on:

1. The way in which the university budgets are handled

2. The deterioration of collective agreements and working conditions, most recently affecting cleaners and porters

3. How unnecessary changes undermine the sense of community at the university, and

4. Wider concerns of changes taking place in the (Finnish) universities due to austerity/corporatization

Signatories are researchers, teaching and administrative staff members, students and individuals who support the public service duty of the university (21 first signatories, scroll down)

Scrolla ner för svenskt ställningstagande/ Scroll down for English statement

Helsingin yliopiston vahtimestareiden ja siivoojien työtehtävien ulkoistamista ja työehtojen heikentämistä vastustava kannanotto

Allekirjoittajat ovat Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita sekä yliopiston julkista palvelutehtävää arvostavia yksityishenkilöitä

Helsingin yliopiston johto rakentaa tarpeettomia hierarkioita, heikentää työehtoja ja hajottaa yhteisöjä: työntekijöihin kohdistuvien työehtojen ja työolojen huononnusten on loputtava

Helsingin yliopisto on huonontanut työehtoja ja työskentelyolosuhteita sopimus sopimukselta ja muutos muutokselta. Samaan aikaan yliopistoa markkinoidaan yhtenä maailman sadan parhaan joukkoon sijoittuvana globaaleihin haasteisiin tarttuvana huippututkimuksen ja -opetuksen tiedekorkeakouluna.

Yhtiöittäminen rapauttaa työehdot

Vuonna 2016 Helsingin yliopiston henkilökunta kävi läpi raskaan yt-prosessin. Sen päätteeksi irtisanottiin yhteensä 371 henkeä ja noin 200 määräaikaista työsuhdetta päättyi. Eläköitymisten kautta vähennyksiä arvioitiin saavutettavan lisäksi noin 200 henkilön verran. Yliopisto arvioi henkilöstötarpeen pienenevän yhteensä noin tuhannella vuoteen 2020 mennessä. Työntekijöiden määrän vähennykset kuormittavat kohtuuttomasti henkilökuntaa.

Yt-neuvottelujen seurauksena täydennyskoulutuspalvelut yhtiöitettiin. Samalla käynnistettiin selvitys tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittämisestä. Tammikuussa 2017 Helsingin yliopiston silloinen hallitus hyväksyi yhtiöittämisen palveluiden liikkeenluovutuksena toteamalla: “Yliopisto sitoutuu toteuttamaan muutokset hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.”

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palkansaajajärjestö Pardian jäsenjärjestö Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ja Sivistystyönantajat ry ilmoittivat 28. tammikuuta Helsingin yliopiston kiinteistöpalveluyhtiö Oy:n työehtosopimusta (TES) koskevasta neuvottelutuloksesta. Uusi sopimus on huomattava heikennys yliopiston yhtiöittämän henkilöstön työehtoihin. Nyt neuvoteltu sopimus onkin ensimmäinen askel kohti huomattavasti heikompia kiinteistöpalvelualan työehtoja: siirtyminen tarkoittaa työajan pidennystä, lomien lyhennystä ja sairauspoissaolojen korvausten leikkausta. Valtion palvelusta kertyneen eläkkeen osa ei myöskään säily uudessa yhtiössä ja vuoden 2021 jälkeen luovutaan pidennetystä lomaoikeudesta.

Heikennykset eivät kuitenkaan alkaneet näissä neuvotteluissa. Yt-prosessin aikaan rekrytointikiellon voimassa ollessa sekä siivoojien että vahtimestareiden työtaakkaa kasvatettiin: samassa työajassa on vaadittu yhä laajempia vastuualueiden hoitoa per siivooja ja vahtimestari. Nyt sovittu etujen heikennys vaikeuttaa jo ennestään pienellä palkalla pääkaupunkiseudulla toimeen tulemisen mahdollisuuksia. Nyt tehdyt heikennykset osuvat erityisesti naisiin ja etnisten vähemmistöjen edustajiin. Yliopiston ylintä johtoa jatkuva ja tuloksesta riippumaton säästökuuri ei kuitenkaan koske, sillä vuoden 2010 alussa ylimmän johdon palkkoja nostettiin roimasti työn kannustavuuden lisäämiseksi.

Eriyttäminen hajottaa yhteisöllisyyden

Asiantuntevuuden, työyhteisöön sitouttamisen sekä yhteisöllisyyden mahdollistavan joustavan yhteistyön sijaan Helsingin yliopisto pyrkii eriyttämään toisiinsa toiminnallisesti liittyvät tehtävät, lisäämään byrokratian määrää sekä työntekijäryhmien välisiä hierarkioita ja vastakkainasetteluja. Nämä ratkaisut vievät pohjan yliopiston läpinäkyvyydeltä ja demokraattiselta päätöksenteolta sekä ruokkivat eriarvoistavaa kohtelua, byrokraattista kilpailua ja elitismiä. Tämän seurauksena yliopistoyhteisö hajoaa ja päätösvaltaa käyttävät yritysmaailman tapaan vain harvat ja valitut.

Useiden tutkimusten mukaan yksityistäminen ja toiminnan eriyttäminen ei automaattisesti lisää tehokkuutta. Sen sijaan työolosuhteiden muutokset kuormittavat yksittäistä työntekijää, lisäävät tietokatkoksia tai vähentävät työhön käytettävää aikaa näkyen huonontuneena työn laatuna. Professori Sue Scottin tutkimusryhmän Helsingin yliopistoa koskeva arviointiraportti nosti voimakkaasti esiin ongelmat, joita henkilöstöä kuuntelematon ja leikkauksiin keskittyvä hallinto- ja henkilöstöpolitiikka sekä hallintopalveluiden irrottaminen opetuksesta ja tutkimuksesta ovat saaneet aikaan. Raportin mukaan työntekijöiden työviihtyvyys ja sitoutuminen työhön ja Helsingin yliopistoon ovat vähentyneet. Jatkuvalle leikkauspolitiikalle ei ole myöskään kestävää perustetta, sillä Helsingin yliopiston toiminta oli vuonna 2016 yli neljä miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka yliopistojen valtionrahoitus on laskenut.

Yliopiston sisäisen toimivuuden huonontamisen seuraukset heijastuvat väistämättä myös opetuksen ja tutkimuksen laatuun ja toteuttamisen edellytyksiin. Ne vaikeuttavat myös tutkimusrahoittajien vakuuttamista tutkimusta tukevien rakenteiden olemassaolosta ja toimivuudesta. Kiinteistöhuollon ammattilaisten panos yliopiston toimivuuden ylläpitämisessä on korvaamaton. Kiinteistöhuolto tulisikin nähdä yhteisöjä uusintavana ja arvokkaana työnä, joiden avulla huolletaan ja pidetään yllä muun toiminnan edellytyksiä.

Huolemme ei kohdistu vain yhteen työehtosopimukseen. Kysymys on koko yliopistomme työyhteisön olemassaolosta, toimintaedellytyksistä, kunnollisen työn (decent work) periaatteiden noudattamisesta sekä kollegiaalisesta solidaarisuudesta. Yliopiston tavoite ei ole maksimoida voittoja, vaan täyttää mahdollisimman hyvin perustehtävänsä. Helsingin yliopiston työntekijöihin kohdistuvien työehtojen ja työolojen huononnusten on loputtava. Vaadimmekin, että yliopiston hallituksen jäsenet ottavat kiinteistöpalveluja koskevan tilanteen uudelleen käsiteltäväksi seuraavaan hallituksen kokoukseen.

--

Ledningen för Helsingfors universitet upprätthåller onödiga hierarkier, försvagar arbetsavtal och splittrar universitetets arbetsgemenskap: försämringen av arbetstagarnas arbetsvillkor och arbetsförhållanden måste få ett slut.

Helsingfors universitet har försvagat arbetsvillkoren steg för steg och avtal för avtal. Samtidigt marknadsför universitet sig som ett av världens top-100 forskningsuniversitet. Universitetets nya styrelse borde värna om god personalpolitik och skapa förtroende mellan de olika personalgrupperna.

Bolagiseringen försvagar arbetsvillkoren

År 2016 gick Helsingfors universitets personal igenom en tung process av samarbetsförhandlingar som resulterade i uppsägningar; 371 anställda fick sparken och ca. 200 tidsbundna arbetskontrakt avslutades. Personalen minskades även som en följd av pensioneringar. Universitetet uppskattar att personalen kommer att minska med ca. 1000 personer till år 2020. Detta innebär att den återstående personalen kommer att ansträngas ännu mera än tidigare. 

Som en ytterligare följd av förhandlingarna bolagiserades fortbildningen. Samtidigt påbörjades en utredning angående bolagiseringen av servicen som ansvarar för universitetets utrymmen. I januari 2017 godkände universitets styrelse bolagiseringen och konstaterade att universitetet kommer att främja god personalpolitik. Fackförbunden JHL, Pardias medlemsförbund YHL och arbetsgivarorganisationen Sivistystyönantajat meddelade 28 januari 2018 om ett nytt kollektivavtal. Det nya avtalet försämrar avsevärt arbetsvillkoren för den delen av personalen som berörs av bolagiseringen. Detta innebär: längre arbetstid, kortare semester och lägre ersättning ifråga om sjukledighet. Även pensionerna kommer att försämras. Försämringarna påbörjades dock inte i detta skede, det är fråga om en längre process. Speciellt hårt kommer de som bor i huvudstadsregionen att drabbas p.g.a dyra boendekostnader. Även invandrare och kvinnor kommer att drabbas i hög grad eftersom de är överrepresenterade i de bolagiserade tjänsternas personal. Universitetets högsta ledning berörs dock inte av försämringarna då de sporrades med stora löneförhöjningar år 2010.

Problemen med åtskillnaden av personalen är även att kollegialiteten vid universitetet försämras. Samtidigt har byråkratin och hierarkierna vid universitetet ökat. Forskningen visar att privatisering och bolagisering inte nödvändigtvis ökar effektiviteten. Transparensen och demokratin vid universitet har även försvagats under de senaste åren. Beslutsfattandet har koncentrerats i allt färre händer. Professor Sue Scotts rapport  bevisar att personalen har drabbats av den försvagade demokratin och transparensen. Den ökade byråkratin gör det svårare för personalen att fokusera på sitt egentliga jobb och personalen trivs sämre på jobbet än tidigare. Det finns heller inga ekonomiska grunder för den fortgående nedskärningspolitiken eftersom Helsingfors universitets bokslut 2016 var positivt.

De ovannämnda försämringsåtgärderna speglar sig tyvärr även i personalens möjligheter att idka forskning och undervisning. Vi är inte endast bekymrade över de materiella arbetsvillkoren utan även över vad som håller på att hända med kollegialiteten och transparensen vid Helsingfors universitet. Denna utveckling måste avslutas. Därför kräver vi att Helsingfors universitets styrelse ombehandlar bolagiseringsfrågan och de ovannämnda försämringarna på sitt följande möte.

--

Statement against the outsourcing of support functions and the weakening of working conditions and collective agreements in the University of Helsinki.

The management of the University of Helsinki maintains and reinforces hierarchies,  undermines collective agreements and divides the university community: The deteriorations in employment contracts and working conditions must stop

The University of Helsinki weakens working conditions and collective agreements at every round of collective bargaining as part of the latest restructuring process. At the same time the university advertises itself as one of the top 100 universities in the world, a pinnacle of higher education focused on research, teaching, community relations and finding solutions to global problems.

Incorporation degrades labour agreements

The University of Helsinki went through a strenuous process of employee cooperation negotiations in 2016. As a result, the university laid off 371 people with permanent contracts and abstained from a renewal of some 200 fixed-term contracts. The university estimated that a further 200 positions will be reduced as a result of retirements. The university indicates that the need for university staff will decrease by one thousand people by the year 2020. The employee reductions put an unreasonable strain on the remaining staff.

As a result of the cooperation negotiations, the Centre for Continuing Education was incorporated and the plan for the incorporation of the Centre for Properties and Facilities was launched. The previous Board of the University of Helsinki accepted the incorporation in January 2017, stating that "the services will move over to the in-house company as a transfer of business", in which the existing staff will move to the new company as old employees. The University claims to be committed to following good HR policy throughout the organisational change.

A press release published on the 28th of January by the Trade Union for the Public and Welfare Sectors (JHL), the Association of Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)—a member of the Federation of Salaried Employees (Pardia), and the Association of Finnish Independent Education Employers (AFIEE) informed of the collective agreement. The new contract results in a substantial deterioration of working conditions for outsourced personnel: an extension of working hours, and cuts in annual and sick leaves. Accumulated state pensions are reduced and after 2021, the extended annual leave accumulation will no longer be available.

However, the weakening of the workers’ situation did not start with these negotiations. The workload of cleaners and porters had already been increased during the cooperation negotiations and the recruitment ban in 2016: the scope of responsibilities for each cleaner and janitor during each work shift was increased. Reducing the salaries and benefits of those whose salaries are already low makes it even harder for them to attain basic living conditions in the capital region of Finland. These ongoing changes will impact women and ethnic minorities, in particular. The long-term austerity policy and cuts in salaries and benefits does not, however, apply to the university Rector or Board. In 2010 their salaries were increased significantly in order to boost performance.

Compartmentalisation ruins a sense of community

The current policy of the University of Helsinki is to delegate related work tasks to different companies. Instead of contributing to expertise, enhancing commitment to the working community or fostering flexible cooperation, this increases bureaucracy and hierarchical relations and confrontations between different personnel groups. This policy undermines the university vision for transparency and democracy and promote inequalities, bureaucratic competition and elitism. As a result, the connecting tissue of the university community is threatened, while the decision-making becomes the business of the few, just like in the corporate world.

According to several studies, privatisation and the separation of work duties do not automatically increase efficiency. Instead, the changing structures and conditions of work put tremendous strain on individual employees, increase information gaps or reduce time allocated for work tasks — which in turn decreases the quality of work. The evaluation report by professor Sue Scott and her research group highlighted a number of negative consequences resulting from the policy that focuses on reducing the costs, separating administrative services from research and teaching and executing decisions, without listening to the university employees. As a result, employee satisfaction and their commitment to work and the university have decreased. There is no actual reason for cost reduction: For instance in 2016 the operations of the University of Helsinki were over 4,000,000 € in surplus in spite of decreased public funding for universities.

The consequences of dismantling the support functions of the university will inevitably have an impact on the quality of teaching and research. It will be increasingly difficult to provide evidence of a functioning research infrastructure to funding bodies. The role played by the property and facility service professionals in ensuring the continued operation of the university is indispensable. Thus, these services should be seen as providing valuable work that maintains and supports the other operations.

Our concern does not begin and end with just this one collective agreement. We are determined to raise questions about the existence of a wider university work community, ensuring the smooth functioning of basic operations, complying with decent work principles, and collegial solidarity.

The aim of the university is not to maximise profit, but rather fulfil its primary tasks in the best way possible. The deteriorations in working contracts and conditions must stop. We demand that the members of the university Board bring back the question of property and facility services status to the agenda of the next board meeting.

Kannanoton ensimmäiset allekirjoittajat/Första undertecknare/First signatories

Anna-Leena Riitaoja, post-doctoral researcher, Svenska social-och kommunalhögskolan, HY

Marjaana Jauhola, akatemiatutkija, yliopistonlehtori/dosentti, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Marianna Vivitsou, post doctoral researcher, Faculty of Educational Sciences, HY

Janina da Silva Gonçalves, maisteriopiskelija, kasvatustieteellinen tiedekunta, HY

Rolle Alho, Academy of Finland postdoctoral researcher,University of Helsinki

Pekka Koskinen, opiskelija, kasvatustieteellinen tiedekunta, HY

Anne Kouvonen, yliopistonlehtori, dosentti, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Aili Pyhälä, yliopistolehtori, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Suvi Keskinen, akatemiatutkija, Svenska social- och kommunalhögskolan, HY

Mirka Oinonen, kandiopiskelija, kasvatustieteellinen tiedekunta, HY

Minna Seikkula, tohtorikoulutettava, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Tobias Pötzsch, doktorand, samhällsvetenskap - socialt arbete, Helsingfors universitet (SSKH)

Sirpa Wrede, yliopistonlehtori, dosentti, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Peter Holley, jatko opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan, HY

Aino Sinnemäki, yliopisto-opettaja, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Sanna Saksela-Bergholm, postdoctoral researcher at the University of Helsinki

Lena Näre, apulaisprofessori, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Sari Kiias, maisteriopiskelija, kasvatustieteellinen tiedekunta, HY

Emilia Palonen, yliopistonlehtori, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Reetta Toivanen, Tutkimusjohtaja, valtiotieteellinen tiedekunta, HY

Ainur Elmgren, post doc-tutkija, humanistinen tiedekunta, HY

Marjaana Jauhola, akatemiatutkija/yliopistolehtori/dosentti, valtiotieteellinen tiedekunta, HY    Ota yhteyttä adressin tekijään