Yo-kokelaalla oltava mahdollisuus positiiviseen erityiskohteluun ja paperi-paperiseen yo-kokeeseen

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on uudistanut ylioppilastutkinnon kokonaan sähköiseksi. Tässä uudistamistyössä ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon ylioppilaskokelaiden erityistarpeita, esimerkiksi neurologisia ongelmia tai näkövammaisten yo-kokelaiden erityistarpeita ja etua. Yo-kokelaat, joilla on erityistarpeita, joutuvat eriarvoiseen asemaan, mikäli he joutuvat aina ja pääsääntöisesti valittamaan erityisjärjestelypäätöksestään ja erityisjärjestelyistään Helsingin hallinto-oikeuteen saadakseen yo-koe, jossa kykenevät näyttämään parhaan osaamisensa. Esimerkiksi näkövammaisilla yo-kokelailla saattaa olla kyse etenevästä silmäsairaudesta, jolloin hallintomenettely pitkäkestoisine prosesseineen ja päätösviiveineen saattaa olla kohtalokas (näkökyky saattaa jo olla kokonaan menetetty). Erityisjärjestelyitä tarvitsevien yo-kokelaiden ei tule joutua hakemaan muutospäätöksiä hallintomuutosteitse, vaan YTL:n tulee tehdä erityisjärjestelypäätökset yo-kokelasta ja lukiota paremmin kuullen siten, että yo-kokelas pääsee viipymättä tekemään yo-kokeensa suunnittelemallaan aikataululla.

Katsomme kohtuuttomaksi, että YTL on linjannut, ettei Suomessa kukaan saa enää paperi-paperista yo-koetta (jokainen hakemus on hylätty, ks. https://yle.fi/uutiset/3-10275212). Paperi-paperinen ylioppilaskoe on monelle yo-kokelaalle erityistarpeineen tapa säilyttää itsenäinen tekemisen ote omassa yo-kokeessaan (vrt. itsemääräämisoikeus). 

Tietosuoja-asetus (EU 2016/679) lähtee siitä, että kunkin on hyväksyttävä itseään ja omia henkilötietojaan koskeva menettely. Suomessa tulee myös yo-kokeen erityisjärjestelyratkaisuissa edistää yhdenvertaisuutta siten, että vammaisia tai muita erityistarveylioppilaskokelaita kohdellaan positiivisen erityiskohtelun mukaisesti https://www.syrjinta.fi/documents/10181/36404/Positiivisen+erityiskohtelun+opas/34593484-7b08-47da-a662-cceb6e4df28e

Esitämmekin yhdessä seuraavaa:


ABITTI ASETTI NÄKÖVAMMAISET YO-KOKELAAT ERIARVOISEEN ASEMAAN

Abitti-järjestelmä on tehty Linux-alustalle eikä se siten ole yhteensopiva näkövammaisten apuvälineohjelmien kanssa. Abittissa ei siten kykene mm. suurentamaan tai lukemaan apuvälineohjelmin mitään (tekstiä, kuvia jne.). Abitti-järjestelmän voidaankin sanoa jo lähtökohtaisesti syrjäyttäneen tai saattaneen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi näkövammaiset yo-kokelaat. Tästä syystä esimerkiksi näkövammaisten ja erityistarveylioppilaskokelaiden on saatava sellaiset erityisjärjestelyt yo-kokeisiinsa, jotka lähtevät heidän tarpeistaan ja jotka ovat sellaiset, että parhaan osaamisen näyttäminen yo-kokeessa on mahdollista.

YO-KOKEISSA ON OLTAVA RÄÄTÄLÖINTIÄ

On kohtuutonta, ettei YTL kuuntele opiskelijaa tai tämän lukiota siinä, mikä on kullekin nuorelle tapa näyttää paras osaamisensa. Esimerkiksi näkövammaisen matemaattisten aineiden yo-kokeita ei ole kohtuullista vaatia toteutettaviksi sellaisin ohjelmin, jotka ovat näkevien ohjelmia (esimerkiksi kaavaeditorit) ja joita voidaan pitää liian haasteellisina yo-kokeen kaltaisessa erityisen vaativassa ja aikarajoitteisessa koetilanteessa. Yo-kokelaan tulee tarvittaessa saada paperi-paperinen yo-koe, jossa matemaattiset merkinnät voi tehdä käsin ja paperille ilman, että teknisten merkkien etsimiseen näkeville tarkoitetuista kaavaeditoreista vie aikaa.

Yo-kokelaan tulee voida yo-kokeessa näyttää paras osaamisensa. YTL:n tulee tarjota mahdollisuus ns. yhdistelmäkokeeseen siten, että että osa kokeesta tehdään ns. perinteisenä sähköisenä näkövammaisen ylioppilaskokeena ja osa paperikokeena, jossa tehtävänasettelun jälkeen on vastaustilaruudukko. Opiskelija voi valita tehtäväkohtaisesti, kummallako tavalla tehtävän tekee (sähköisesti tai paperi-paperina).

YO-KOKEISSA ON OLTAVA KAKSI KANNETTAVAA

YTL on kehittänyt paperikokeen tilalle mahdollisuuden ns. avustettuun tulostukseen, jossa yksittäisiä tehtäviä on mahdollista tulostaa ja skannata. YTL:n erityisjärjestelypäätöksissä oheislaitteet on liitettävä yo-kokelaan omaan laitteeseen (ne vaikeuttavat keskittymistä suoritukseen, sillä laitteet pitävät ääntä). Tässä ratkaisussa esimerkiksi näkövammainen yo-kokelas on pakotettu käyttämään avustajaa. Kun avustaja käyttää yo-kokelaan kannettavaa tulostamiseen ja skannaamiseen, yo-kokelas on ilman kannettavaansa eikä voi tehdä yhdistelmäkoettaan (ks. edellä). Yo-kokelaan tulee avustetun tulostuksen vaihtoehdossa saada kokoaikaisen valvojan valvomaan erillistilaansa kaksi kannettavaa, joista avustajan kone on kytketty tulostimeen ja skanneriin. 

AVUSTETTU TULOSTUS EI SAA VIEDÄ AIKAA ERITYISJÄRJESTELYNÄ MYÖNNETYSTÄ LISÄAJASTA JA SEN TULEE PERUSTUA SUOSTUMUKSEEN

Yo-kokelaalta on pyydettävä suostumus avustettuun tulostukseen. Mikäli yo-kokelas suostuu käyttämään avustettua tulostusta, tulee kokelaalla olla käytössään kaksi kannettavaa. Hänen omansa ja avustajan kannettava, joka on yhdistetty tulostimeen ja skanneriin ja jota avustaja käyttää mahdolliseen tulostamiseen ja skannaamiseen. Avustetun tulostuksen ei saa viedä aikaa erityistukena myönnettyä kahden tunnin lisäajasta. Mikäli kahta kannettavaa ei kyetä järjestämään, tulee yo-kokeen käynnistyä vasta, kun kaikki tehtävät on avustajan taholta avustettuna tulostuksena tulostettu. Avustetun tulostuksen skannausosion tulee käynnistyä avustajan taholta sen jälkeen, kun varsinainen yo-koe on päättynyt.

ERITYISJÄRJESTELYJEN TULEE PERUSTUA LUOTTAMUKSEEN

Yo-kokeen erityisjärjestelyihin on ilmaantunut valvontaelementtejä, jotka asettavat yo-kokelaat eriarvoiseen asemaan normaalisti yo-kokeensa suorittavien kanssa. Yo-koe ei enää perustu luottamukseen ja yo-kokelaiden osaamisen arvostamiseen. Normaalisti yo-kokeensa suorittavien yo-kokelaiden koesalissa valvontaa on vain kohtuullisesti. Yo-kokelas, jolle myönnetään erityisjärjestelyitä, joutuu erillisessä tilassaan erityisen tiukan ja jopa kohtuuttoman valvonnan alaiseksi. Sen lisäksi, että erillisjärjestelyissä ja erillistilassa yo-koetta valvoo kokoaikainen valvoja, videoidaan kaikki vuorovaikutus kokelaan ja avustajan välillä (YTL voi päättää hylätä yo-kokeen, mikäli se videonauhalta ja ilman, että on osallistunut yo-koetilanteeseen paikan päällä ja nähden asioiden kontekstin, että avustaja "olisi osallistunut koevastauksen muodostamiseen"; yo-kokelaiden oikeusturva voi vaarantua perusteettomasti ja oleellisin tavoin). Yo-kokeen tulee edelleenkin perustua luottamukseen ilman poikkeuksellisen laajamitoitettua valvontaa.

Poikkeuksellinen valvonta
voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun yo-kokelas saa luvan käyttää avustajan kannettavalla Otavan MAOL-digikirjaa, jossa on suurennus- ja hakutoiminto ja joka toimii verkossa. Poikkeuksellinen valvonta tarkoittaa tässä sitä, että avustajan kannettava ja verkonkäyttö lokitetaan (todetaan, ettei kannettavalla ole käyty muualla kuin Otavan MAOL-digikirjassa).

ERITYISJÄRJESTELYJEN EPÄONNISTUMINEN SEKÄ JATKUVA NÄYTTÖ OSAKSI YO-KOKEITA

Esimerkiksi näkövammaisille yo-kokelaille sovelletaan pääsääntöisesti ns. perinteistä sähköistä näkövammaisten yo-koetta. Esimerkiksi kemian yo-kokeessa syksyllä 2019 toteutettiin ensimmäinen tällainen sähköinen yo-koe. Yllättävien teknisten ja soveltumattomuusongelmien varalle YTL:lle tulee olla sellainen ratkaisu, joka noudattaa esimerkiksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin linjauksia: mikäli tehtävää ei kyetä teknisten ongelmien ja siitä seuranneen ajan loppumisen takia suorittamaan, jätetään tehtävä arvioimatta (kokonaispisteet lasketaan huomioimatta sen tehtävän pistemäärä, jota ei kyetty tekemään ja kokonaisuus suhteutetaan uuteen madallettuun kokonaispistemäärään; vaihtoehtoisesti voidaan ottaa huomioon ns. jatkuva näyttö, jota yo-kokelas on lukio-opinnoissaan esittänyt). Mikäli erityisjärjestelyjen epäonnistumista ei voida muutoin kompensoida, tulee YTL:n huomioida asia puoltopisteiden lisäämisen kautta.

Yo-kokeessa on kyse muusta kuin vammaisen yo-kokelaan ajankäytön hallinnasta. YTL-päätösten pohjalta on syntynyt vaikutelma, että lääkärinlausunnot, näkövamma tai yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto eivät paina erityisjärjestelyjä punnitessa mitään. YTL painottaa erityisjärjestelyratkaisuissaan yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan ole se, että kaikille myönnetään sama kahden tunnin lisäaika. Esimerkiksi  lukivaikeudesta kärsivää yo-kokelasta, jolla on kaksi näkevää silmää ja  joka lukee normaalilta lukuetäisyydeltä ei voida suoraan rinnastaa näkövammaiseen yo-kokelaaseen, jolla on sekä hahmotus- että näkövaikeuksia ja joka lukee nenä ruudussa kiinni -lukuetäisyydeltä. Yhdenvertaisuus on sitä, että jokainen saa mahdollisuuden näyttää paras osaamisensa.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN LAUSUNTO

Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee, ettei YTL tulkitse yhdenvertaisuuslakia oikein. Sen mukaan YTL:llä on mahdollisuus lainsäädännön tulkintaan lain hengen mukaisesti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan esimerkiksi paperi-paperinen yo-koe on kohtuullinen vaatimus. YTL:n tuleekin tehdä erityisjärjestelypäätöksensä yhdenvertaisuuteen, lain hengen mukaiseen lakitulkintaan sekä positiivisen erityiskohteluun perustuen. 


VAATIMUKSEMME

Ylioppilastutkintolautakunnan tulee erityisjärjestelyitä päättäessään ottaa kokonaisharkintana huomioon yhdenvertaisuuslaki, lain henki, tilannetekijät sekä erityisesti vammaisen positiivisen erityiskohtelu. Erityisjärjestelypäätösten tulee aina perustua opiskelijan kuulemiseen ja suostumukseen sekä tilannetekijöiden punnintaan ja kokonaisharkintaan.

Suomessa tulee edelleen olla paperi-paperinen yo-koe, jota käytetään, mikäli esimerkiksi vamma ja kokonaistilanne niin vaatii. Lähtökohtana tulee olla heikomman osapuolen suoja ja esimerkiksi näkövammaisen nuoren kokonaistilanne.

Paperi-paperinen yo-koe tarkoittakoon edelleenkin yo-koetta, jonka ylioppilastutkintolautakunta lähettää yo-kokelaan lukioon etukäteen ja jonka yo-kokelas voi tehdä paperina ja paperille (halutessaan yhdistelmäkokeena siten, että osa kokeesta tehdään ns. perinteisenä sähköisenä näkövammaisen ylioppilaskokeena ja osa paperikokeena, jossa tehtävänasettelun jälkeen on vastaustilaruudukko).

YTL on hyväksynyt ratkaisun Helsingin hallintooikeus 26.6.2018 itseään sitovaksi (https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/tiedotteet/2018/06/migreenistakarsivallakokelaallaoikeussaadasahkoinenylioppilastutkintotulostettunapaperillesiltaosinkuinseonmahdollista_0.html). Näin ollen ratkaisun tulee olla analogiaperusteena myös muissa erityisjärjestelyratkaisuissa. Erityisesti, kun erityisjärjestelyjä hakeva siihen vetoaa.

Vaadimme, että tässä esityksessämme esille tuodut tummennetut kohdat huomioidaan YTL:n tehdessä yksilökohtaisia ja räätälöityjä erityisjärjestelypäätöksiä, jotka nojaavat yhdenvertaisuuslakiin sekä aitoon ja tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen, jossa tavoitteena on yo-kokeen erityisjärjestely, jonka tavoitteena on yo-kokelaan parhaan osaamisen näyttäminen. 

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Mari Kempas voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko valtion leikata menoja?