Aidosti kristillisen päihdetyön puolesta

Tämän adressi on kristillisen päihdetyön puolesta, mutta ei mitään muunlaista päihdetyötä vastaan. Adressin tavoitteet:

  • auttaa turvaamaan kristillisen päihdetyön toimintaedellytykset siltä osin, kuin se vaatii varoja
  • sytyttää ihmisiä esimerkiksi rukoilemaan tai antamaan varoistaan krisilliseen päihdetyöhön
  • muistuttaa päättäjiä siitä, että kristillinen päihdetyö on yhteiskunnankin tuen arvoista (maksusitoumukset, puitesopimukset, RAY:n tuki)

1) Mitä on kristillisyys?

Kristillisyyttä ei tule erottaa historiallisesta kristinuskosta. Kristillisyys on Jeesuksen opetusten seuraamista siitä voimaantuneena, että on koettu Jeesuksen olevan ylösnoussut Vapahtaja - ei siis myyttinen hahmo, vaan todellinen ihminen ja Jumalan poika, kuten Raamattu sanoo.

Kokonaisvaltainen kristillisyys on edellisestä seuraten muunmuassa:

  • uskoa Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan
  • uskoa siihen, että jokainen ihminen on Jumalan kuva, ja siksi arvokas luomistyön perusteella
  • uskoa siihen että Jumalalla on voima muuttaa ihmisen elämä paremmaksi ja eheämmäksi
  • ymmärrystä kristillisen seurakunnan merkityksestä Jumalan pelastussuunnitelmassa
  • arjessa näkyvää myönteistä kristillistä suhtautumista toisiin ihmisiin ja
  • ihmisten käytännöllistä auttamista.

2) Kenelle evankeliumi kuuluu, kenen kohdalla se toimii?

Evankeliumi, ilosanoma Jeesuksesta toimii kaikenlaisille ihmisille; niin raittiille kuin päihdekäyttäjällekin, rikkaalle kuin vähäosaisille, terveille kuin sairaillekin. Ihmisen täytyy kuitenkin kokea syntisyytensä, tyhjyytensä ja sairautensa jotta hän kykenee myöntämään tarvitsevansa Jumalaa.

Päihteiden käytön syitä etsitään milloin mistäkin; Raamatun mukaan päihteidenkäytöllä on syntiluonne. Päihteilyä ei tule nostaa tikun nokkaan pahemmaksi kuin muita syntejä, mutta syntiluonnetta ei pidä kieltääkään eikä selitellä. Vähätellä ei tule Jumalan voimaa ottaa ihminen kiinni ja pelastaa synnin orjuudesta.

3) Miten kristillisyyden tulisi näkyä päihdetyössä; onko olemassa erikseen kristillistä päihdetyötä?

Jokainen kristitty on kutsuttu kertomaan sanomaa Jeesuksesta ja tavoite on, että evankeliumia kerrotaan myönteisellä tavalla kaikenlaisille ihmisille, mukaanlukien päihteiden käyttäjät. Kristillisessä päihdetyössä otetaan huomioon ihminen kokonaisuutena ja siksi myös päihteiden käyttäjien erityiskysymykset huomioidaan. Evankeliumin sanoma ei kuitenkaan muutu, eikä sen voima.

Kristilliseen päihdetyöhön kuuluu mm.:

  • jokaisen ihmisen arvokas kohtelu Jumalan kuvana, riippumatta taustasta ja ongelmista
  • käytännöllinen avustaminen, asuminen, eritoten asuminen, vaatteet ja ruoka huomioiden
  • muuttumattoman evankeliumin kertominen myönteisellä tavalla
  • matalakynnyksisen hengellisen toiminnan mahdollistaminen

4) Miten yhteiskunnan kannattaisi suhtautua tunnustuksellisesti kristilliseen päihdetyöhön?

a) Yhteiskunnan kannattaisi tunnustaa tosiasiana, että hengellisellä heräämisellä on erittäin merkittävä rooli monien raitistumisessa ja vielä useampien kohdalla raittiin elämäntavan valitsemisessa jo nuorena. Tämä havainto sotii "vakaumusneutraalia" ajatusmaailmaa vastaan, mutta on silti kiistatta totta. 

b) Yhteiskunnan kannalta on mielestämme kaukonäköistä ja viisasta antaa maksusitoumuksia avoimesti kristilliseltä arvopohjalta työtään tekeviin yksikköihin. Olisi surullista jos tulevaisuudessa esimerkiksi "vakaumusneutraaliuden" tai "asiakaslähtöisyyden" mantrojen johdosta toimivaksi todettu "lääke" jäisi käyttämättä.

c) Liian yksipuolinen ja kapea ammatillisuuden korostaminen on (ainakin adressin laatijan mielestä) erhe, vaikka ammattitaito itsessään on aina erinomainen asia. Myös työssä, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja hengellisessä toiminnassa opittu tai vaikkapa kristillisyyttä ajatellen, Raamatun opiskelun kautta saatu, ammattitaito on mielestämme tunnustamisen arvoista, riippuen toki työtehtävästä. 

d) Mielestämme tulee olla selkeänä linjauksena se, että avoimesti kristilliseltä pohjalta työtä tekevät toimijat kelpaavat edelleen RAY:n avustusten piiriin eli kristillisyyttä ei tulla tulevaisuudessa pitämään miinusmerkkinä, vaan myönteisenä asiana.

5) Miten kristittyjen ja seurakuntien tulisi suhtautua kristilliseen päihdetyöhön?

a) Rukoileminen.

b) Arvostaminen. Kristillisten seurakuntien kannattaa nähdä päihdetyö yhtä tärkeänä missiona kuin vaikkapa lähetystyö ulkomailla. Joskus lähellä olevien haisevien puliukkojen auttaminen tuntuu kiusallisemmalta kuin roposen lähettäminen merten taa - tähän ajatusmalliin ei kuitenkaan kannata langeta.

c) Resurssien antaminen.  Ryhmätilat, leirikeskukset, pastorien ja maallikkojen työpanos. Varojen antaminen.

d) Tiedon hankkiminen ja tiedottaminen. Jos haisevan puliukon kanssa keskustelu ei innosta kotimatkalla kirkosta, niin käsillä oleva esite kristillisestä päihdeleiristä voisi olla kätevä.

e) Harkitusti suvaitseva suhtauminen. Muutamasta tupakannatsasta ja yhdestä kaljatölkistä seurakunnan pihalla ei kannata riehaantua, jos kuitenkin tilaisuuksiin on tullut vihdoinkin kaivattuja ulkopuolisia henkilöitä.

6) Miten päihdetyössä voidaan parantaa yhteistyötä seurakuntien kanssa?

a) Rohkeammin yhteydenottoja seurakuntiin, ja pastorit ja maallikot järjestämään hengellisiä tilaisuuksia ja ryhmiä päiväkeskuksiin ja kuntoutusyksiköihin osaksi kuntoutusta.

b) Seurakuntien tapahtumista tiedottaminen ilmoitustauluilla, yhteisökokouksissa jne.

c) Kyyditysten tarjoaminen hengellisiin tapahtumiin.

..................................................................................................

Vielä ei ole määritelty kenelle tämän adressin voisi luovuttaa, jotta sillä olisi merkitystä. Laita silti nimi ja jaa eteenpäin netissä, jos olet samaa mieltä. Jos allekirjoituksia alkaa olla reipas määrä, vastaanottajankin miettiminen helpottuu.

 

Adressin laatija:

Hum. kand. / Lähihoitaja / Auktorisoitu voimaantumisvalmentaja®

Perttu Pulkkinen, Järvenpää

perttujuhanipulkkinen (at) gmail (piste) com