Ehdotus käytännön potilastentin järjestämisen parantamiseksi ja lääkärin laillistamisprosessin nopeuttamiseksi Suomessa, EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien kohdalla

Kirje Tampereen yliopistolle

Tässä kirjeessä käsittelemme ehdotusta muutoista EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutettujen lääkärien tutkintojen hyväksymisjärjestelmään Suomessa. Aivan erityisesti haluamme käsitellä käytännön potilastentin järjestämistä koskevia sääntöjä sekä jonon käytännön potilastentille.

Me, EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit, jotka suoritamme laillistamisprosessia Suomessa, haluamme virallisesti esittää ehdotuksia, jotka perustuvat sekä omiin että kollegoidemme kokemuksiin. Vaikka prosessi Suomessa on hyvin suunniteltu, kohtaamme useita esteitä, jotka hidastavat ammatillista kehitystämme ja heikentävät terveydenhuollon saatavuutta.

Esitetyt aloitteet tähtäävät lääkäreiden pätevyyden tunnustamisjärjestelmän kehittämiseen kohti suurempaa läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja tehokkuutta. Näiden muutosten toteuttaminen auttaisi ratkaisemaan lääkäripulaan liittyviä haasteita, joista on raportoitu laajalti tiedotusvälineissä.

Käytännön potilastentin järjestämisessä ilmenee useita merkittäviä hallinnollisia ongelmia, jotka vaikuttavat suoraan ulkomailla koulutettujen lääkärien ammatilliseen kehitykseen ja integraatioon suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Lääkäripulan vallitessa ulkomaisten asiantuntijoiden houkutteleminen olisi suuri tuki Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle. Me, EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit, haluamme omalta osaltamme olla hyödyksi Suomen yhteiskunnalle.

Alla esitetään tärkeimmät kysymykset, jotka vaativat mahdollisimman nopeaa ratkaisua.

Käytännön potilastentin järjestäminen

A. Käytännön potilastentin suorituskertojen lisääminen tai kolmen hylätyn yrityksen jälkeen annetun rajoituksen poistaminen tulevassa laillistamisprosessissa.

Lääkärille annetaan 10 yritystä kahden ensimmäisen kokeen suorittamiseen. Nykyisin kuitenkin lääkärillä on vain kolme yritystä suorittaa käytännön potilastentti. Jonotus tenttiin on erittäin pitkä. Tenttiin ilmoittautumisesta itse suoritukseen kuluu keskimäärin vuosi. Ensimmäisen hylätyn suorituksen jälkeen asetetaan 6 kuukauden odotusaika, minkä jälkeen lääkäri joutuu uudelleen jonoon. Toisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen odotusaika on jo yksi vuosi, ja lääkäri menee jälleen jonoon, mikä merkittävästi pidentää tutkinnon tunnustamisen kokonaisprosessia.

Lisäksi Valviran ohjeiden mukaan lääkäreille, jotka ovat saaneet koulutuksensa EU-/ETA-alueen ulkopuolella, myönnetään rajoitettu lupa enintään kahden vuoden ajaksi. Kun otetaan huomioon rajoitetun toimiluvan lyhyt voimassaoloaika, lääkäri voi menettää mahdollisuuden työskennellä ja saada tarvittavaa kokemusta kokeen läpäisyyn ja jatkotyöskentelyyn.

Käytännön potilastentti on melko haastava ja asettaa lääkärin stressaaviin olosuhteisiin.

Lääkäri päätyy uudelle, tuntemattomalle työpaikalle, vastaanottoaika on tiukasti rajattu, mutta lääkäri ei usein ole tutustunut aikaisemmin käyttämäänsä potilasjärjestelmään, eikä hän ole perehtynyt paikalliseen potilasmääräysten järjestelmään ja palveluverkostoon. Lääkärillä ei myöskään ole mahdollisuutta tehdä saneluja. Kaikki tämä hidastaa työskentelyprosessia ja lisää jännitystä. Läsnäolo valvojalla ja kameralla vastaanoton aikana lisää ahdistuneisuutta sekä lääkärille että potilaalle. Potilaat valitaan sattumanvaraisesti, joten tentissä voi olla monisairaita potilaita, jotka vaativat enemmän aikaa. Reaalitilanteessa terveyskeskuksen vastaanotolla tällaiselle potilaalle ohjeen perustella varataan enemmän aikaa, ja lääkärin teksti voidaan tehdä myöhemmin. Mikäli potilas tulee vastaanotolle eri kotikunnasta, potilaskertomuksen saatavuus on haastelista. Myöskin käytännön potilastentin korkea hinta, 1400 euroa, lisää entisestään jännitystä ja painetta ennen tenttiä.

Tämän vuoksi lääkäri, jolla on erinomaiset ammatilliset taidot, voi tehdä virheitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen.

Jo vuonna 2013 nousi esiin kysymys käytännön tentin järjestämisestä EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuilla lääkäreillä, josta kerrottiin Ylen artikkelissa (1*). Artikkelissa mainittiin sellaisia ongelmia kuten pätevyyden ja kielitaidon vahvistamisen tarve, korkeat hylkäysprosentit tenttien osalta, valmistelukoulutuksen puute ennen seuraavaa yritystä, potilastietojen käsittelyn ongelmat tentissä, pitkät jonot tenttien suorittamiseen. Lisäksi usein ei ollut selvää, miksi lääkärit eivät läpäisseet tenttejä, eivätkä he saaneet riittävää palautetta parantaakseen suoritustaan jatkossa. Artikkelissa käsiteltiin myös Pegasos-potilastietojärjestelmän käyttöön liittyviä ongelmia tentissä ja sen puutteellista valmistelua. 12 vuoden jälkeen nämä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia.

Perustelut:

• Suorituskertojen lisääminen tai rajoituksen poistaminen vähentäisi stressiä ja antaisi lääkäreille reilun mahdollisuuden osoittaa pätevyytensä.

• Tämä puolestaan parantaisi terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.

Ehdotus:

• Käytännön potilastentin suorituskertojen yritysmäärän lisääminen ja kolmen epäonnistuneen yrityksen jälkeen annetun rajoituksen poistaminen tulevassa laillistamisprosessissa. Suorituskertojen määrän tulisi olla vähintään viisi.

Oikeudellinen perustelu lainviittauksilla

Rajoitetun käytännön lupa lääkäreille, jotka ovat saaneet koulutuksensa EU-/ETA-alueen ulkopuolella.

Suomessa lääkäreiden, jotka ovat saaneet koulutuksensa EU-/ETA-alueen ulkopuolella, rajoitetun ammatinharjoittamisluvan kesto määräytyy terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan. Tämä laki määrittelee pääperiaatteet ammatinharjoittamisen oikeudelle terveydenhuollossa Suomessa. Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki määrittelee yleiset periaatteet, tarkempia sääntöjä ja ehtoja rajoitetun käytännön lupien kestolle ja muille osille löytyy Valviran ohjeistuksista.(1*)

B. Käytännön potilastentin arviointiprosessin selkeyttäminen

Tällä hetkellä lääkäreille ei anneta selkeitä ja ymmärrettäviä kriteerejä, joiden perusteella käytännön potilastentti arvioidaan. Me haluaisimme saada tarkempia selityksiä näistä kriteereistä, tutustua niihin ennen tenttiä ja ymmärtää, mihin kiinnittää huomiota valmistautumisessa. Mikäli tentti epäonnistuu, lääkärille tulisi antaa kattava ja yksityiskohtainen selitys virheistä.

Myös tentaattoreiden mahdollinen puolueellisuus tenttitulosten arvioinnissa herättää huolta, sillä tentaattorit voivat olla osittain puolueellisia henkilökohtaisten mielipiteidensä ja näkemystensä vuoksi, koska käytännön potilastentti ei ole anonyymi, toisin kuin ensimmäinen ja toinen tentti. Haluaisimme, että tämä periaate säilyisi myös käytännön potilastentissä ja että arvioitavan nimi pysyisi salassa.

Lisäksi ehdotamme, että tentti arvioitaessa otettaisiin huomioon päällikön suositukset ja arviot lääkärin työpaikalta, mikä auttaisi arvioimaan lääkärin taitoja ja tietoja objektiivisemmin.

Mikäli lääkäri ei ole tutustunut potilasjärjestelmään, ennen tenttiä tulisi järjestää riittävä koulutus potilasjärjestelmän käytössä, eikä tämä saisi lyhentää tenttitilaisuuteen varattua aikaa.

Perustelut:

• Arviointikriteerien selkeys parantaa valmistautumista ja vähentää stressiä.

• Anonymiteetti tenttitilanteessa takaa objektiivisemman ja oikeudenmukaisemman arvioinnin.

• Päällikön suositukset ja potilasjärjestelmän koulutus parantavat työn laatua ja vähentävät virheiden mahdollisuuksia, mikä osaltaan parantaa koko pätevyyden vahvistamisprosessia.

Ehdotukset:

• Julkaistaan selkeät arviointikriteerit ennen tenttiä.

• Säilytetään tenttianonymiteetti käytännön potilastentissä.

• Otetaan huomioon päällikön arviot ja suositukset.

• Varmistetaan riittävä koulutus potilasjärjestelmän käytössä lääkäreille, jotka eivät ole potilasjärjestelmään tutustuneet.

• Selkeät kriteerit potilaiden valintaan ottaen huomioon kliinisen tapauksen vaikeusaste käytännön potilastentin suorittamisen yhteydessä. Mahdollinen vaihtoehto on käyttää simuloituja potilaita tietyissä käytännön potilastentin osissa.

• Valmennuskurssin kehittäminen lisäksi voi harkita epäonnistuneille hakijoille ja mentorointiohjelman luominen.

• Pyydämme tutkimusten suorittamista käytännön potilastentin validiteetista ja vuosittaista arviointia uudistusten vaikutuksista.

Oikeudellinen perustelu lainviittauksilla

Lääkärin pätevyyden tunnustaminen ja vaadittavat tentit.

Suomessa lääkärin pätevyyden tunnustamisprosessi ja siihen liittyvät tentit lääkäreille, jotka ovat saaneet koulutuksensa EU-/ETA-alueen ulkopuolella, määräytyvät seuraavien säädösten mukaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu asetus (564/1994) — tämä asetus täydentää lakia ja tarkentaa menettelyjä, jotka liittyvät pätevyyden tunnustamiseen.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) — tämä laki määrittelee pääperiaatteet terveydenhuollon ammattilaisen oikeudelle harjoittaa ammattiaan Suomessa.

Valvira on vastuussa näiden säädösten täytäntöönpanosta ja pätevyyden tunnustamisprosessin valvonnasta. Valvira päättää, mitä kokeita lääkäriltä vaaditaan, jotta hän voi saada oikeuden harjoittaa ammattiaan Suomessa.

Tentit järjestetään Valviran ja Tampereen yliopiston lääketieteellisen ja terveysteknologian tiedekunnan yhteistyönä. Valvira määrittelee tenttien vaatimukset, ja yliopisto huolehtii niiden käytännön toteutuksesta.

2. Käytännön potilastentin jonotusajan lyhentäminen

Kuten jo mainittiin kohdassa 1, kolmannen käytännön potilastentin odotusaika on yleensä noin vuosi rekisteröitymisestä. Ensimmäisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen asetetaan 6 kuukauden odotusaika, toisen epäonnistumisen jälkeen odotusaika on 1 vuosi, mikä merkittävästi pidentää tutkinnon laillistamisprosessia.

Perustelut:

• Nopea käytännön potilastentin suorittaminen on tärkeä askel lääkärin ammatillisen uran etenemisessä.

• Jonotusaikojen lyhentäminen vähentäisi sekä taloudellisia että ammatillisia riskejä ja parantaisi terveydenhuollon yleistä laatua.

• Epäonnistuneen yrityksen jälkeen lääkärin on odotettava pitkään ennen seuraavaa mahdollisuutta, mikä johtaa tarpeettomaan viivästymiseen.

• Jonotusprosessin läpinäkyvyyden parantaminen auttaa välttämään hämmennystä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, sekä lisäämään luottamusta ja varmuutta lääkäreiden valmistautuessa kokeeseen.

Ehdotus:

• Pyydämme lisäresursseja tenttiorganisaation vahvistamiseksi ja käytännön potilastenttien suorittamisen nopeuttamiseksi.

• Pyydämme harkitsemaan mahdollisuutta järjestää käytännön potilastentin lääkärille heidän työpaikoillaan jonottamisen lyhentämiseksi, potilasjärjestelmään perehdytyksen helpottamiseksi ja stressin vähentämiseksi.

• Pyydämme mahdollisuutta suorittaa käytännön potilastentti toisesta ja seuraavista yrityksistä heti odotusajan päätyttyä ilman jonoa.

• Ehdotamme, että tenttijärjestyksen muodostaminen tehdään selkeämmäksi, esimerkiksi otetaan käyttöön sähköinen jonotusjärjestelmä. Tämä parantaisi läpinäkyvyyttä ja antaisi lääkäreille paremman ennakoitavuuden siitä, milloin he voivat osallistua käytännön potilastenttiin.

Pyydämme vastaamaan 30 päivän sisällä. Jos käsittelyaika on pidempi, pyydämme ilmoittamaan, milloin voimme odottaa vastausta.

Osallistumme mielellämme vuoropuheluun. Yhdessä voimme luoda oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän järjestelmän, joka hyödyttää sekä lääkäreitä että koko suomalaista terveydenhuoltoa.

Kiitos.

(1*)https://yle.fi/a/3-6616507

(2*)https://valvira.fi/ammattioikeudet/eu-tai-eta-valtioiden-ulkopuolella-koulutettu-erikoislaakari?utm

(3*)https://research.tuni.fi/yle/eu-eta-alueen-ulkopuolella-koulutettujen-laakarien-kuulustelut/

Yliopiston yhteystiedot:

Koulutusvararehtori Marja Sutela marja.sutela@tuni.fi,

Markku Sumanen professori, (yleislääketiede) markku.sumanen@tuni.fi

Nikki Obernik    Ota yhteyttä adressin tekijään