Ehdotuksia EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutettujen lääkärien laillistamisprosessin parantamiseksi Suomessa

Tämä kirje käsittelee seuraavia tärkeitä asioita:

1. Rajoitettu toimilupa EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuilla lääkärillä. Tämä pyyntö osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, Sosiaali- ja terveysministeriölle, Valviralle, Lääkäriliittölle.

2. Käytännön potilastentin EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuilla lääkärillä. Tämä pyyntö osoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriölle, Opetus- ja kulttuuriministeriölle, Lääkäriliitolle, Akavalle ja Sisäministeriölle, Valviralle, Lääkärilittölle.

3. Oleskeluluvat EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuilla lääkärillä. Tämä pyyntö osoitetaan Migriin, Sisäministeriöön, Oikeuskanslerinvirastoon.

Kirje lähettämään näille tahoille, jotta se tavoittaa oikeat viranomaiset ja asiasta vastuussa olevat tahot.

Ehdotuksia ulkomailla koulutettujen lääkärien tutkintojen tunnustamis- ja laillistamisprosessin kehittämiseksi Suomessa.

Me, EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit, jotka suoritamme laillistamisprosessia Suomessa, haluamme virallisesti esittää ehdotuksia, jotka perustuvat sekä omiin että kollegoidemme kokemuksiin. Vaikka lääkärin tutkinnon tunnustamusprosessi Suomessa on hyvin suunniteltu, kohtaamme useita haasteitä, jotka hidastavat ammatillista kehitystämme ja heikentävät terveydenhuollon saatavuutta.

Suomi houkuttelee ulkomaisia lääkäreitä selkeällä ja läpinäkyvällä tutkinnon tunnustamisjärjestelmällä. Valviran määrittelemä laillistamisprosessi on yksityiskohtaisesti kuvattu, mikä vähentää hakijoiden epävarmuutta. Lisäksi kielivaatimukset ovat joustavat – laillistamisprosessin voi aloittaa alkeistasolla suomen tai ruotsin kielen osalta ja kehittää kielitaitoa vähitellen.
Yksi merkittävä etu on myös mahdollisuus tehdä lääkäriharjoittelua heti tunkinnon hyväksymispäätöksen. Tämä auttaa EU:n ulkopuolella koulutettuja lääkäreitä sopeutumaan terveydenhuolto järjestelmään ja Suomen yhteiskuntaan nopeammin. Näiden ehtojen ansiosta Suomi on yksi houkuttelevimmista maista ulkomaisille lääkäreille, jotka haluavat saada tutkintonsa tunnustetuksi ja aloittaa työskentelyn. (1*)

Vaikka tutkinnon laillistamisprosessi on selkeä ja hyvin suunniteltu, EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetut lääkärit kohtaavat silti monia haasteita. Alla esitetyt aloitteet tehtäävät siihen, että lääkärien laillistamisprosessi olisi entistä läpinäkyvämpi, joustavampi ja tehokkaampi ulkomailla koulutetuille lääkäreille. Ehdotettujen muutosten toteuttaminen ei ainoastaan nopeuttaisi ulkomaisten asiantuntijoiden integroitumista Suomen terveydenhuoltojärjestelmään, vaan myös parantaisi terveydenhuollon laatua ja auttaisi ratkaisemaan lääkäripulaan liittyviä haasteita. (2*)(3*)

Vuosien 2011-2020 tietojen mukaan Suomessa ulkomailla koulutettujen lääkäreiden osuus laillistetuista lääkäreistä kasvanut ja pysynyt melko vakaana. Esim. vuonna 2020 heidän osuutensa oli 16 %. Sen sijaan ulkomaan kansalaisten osuus on noussut: esimerkiksi vuonna 2019 osuus oli 9 %, kun taas vuonna 2020 se oli jo 12 %. (4*)

Toisaalta viimeisimmän Akava Works -maahanmuuttokatsauksen (26.2.2025) (5*) mukaan uusien työperäisten oleskelulupien määrä Suomessa on vähentynyt 4 000:lla verrattuna vuoteen 2023. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työluvat ovat vähentyneet merkittävästi:

• Vuonna 2023 myönnettiin 598 lupaa, mutta vuonna 2024 vain 17 lupaa.

Nämä tiedot korostavat, että terveydenhuollon työvoimapula jatkuu ja pahenee.

Nykyinen prosessi monimutkaistaa ja hidastaa ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytointia terveydenhuollossa. Ehdotamme laillistamisprosessin selkeyttämistä ja nopeuttamista, jotta se olisi tehokkaampi, kuitenkaan vaarantamatta lääkäreiden koulutuksen laatua. Tämä parantaisi terveyspalveluiden saatavuutta ja tukisi talouskasvua.

Käytännön potilastentti järjestämisessä ilmenee useita merkittäviä hallinnollisia ongelmia, jotka vaikuttavat suoraan ulkomailla koulutettujen lääkärien ammatilliseen kehitykseen ja integraatioon suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Lääkäripulan vallitessa ulkomaisten asiantuntijoiden houkutteleminen olisi suuri tuki Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle. Me, EU:n ulkopuolella koulutetut lääkärit, haluamme omalta osaltamme olla hyödyksi Suomen yhteiskunnalle.

Jo vuonna 2013 nousi esiin kysymys käytännön tentin järjestämisestä EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuilla lääkäreillä, josta kerrottiin Ylen artikkelissa (6*). Artikkelissa mainittiin sellaisia ongelmia kuten pätevyyden ja kielitaidon vahvistamisen tarve, korkeat hylkäysprosentit tenttien osalta, valmistelukoulutuksen puute ennen seuraavaa yritystä, potilastietojen käsittelyn ongelmat tentissä, pitkät jonot tenttien suorittamiseen. Lisäksi usein ei ollut selvää, miksi lääkärit eivät läpäisseet tenttejä, eivätkä he saaneet riittävää palautetta parantaakseen suoritustaan jatkossa. Artikkelissa käsiteltiin myös Pegasos-potilastietojärjestelmän käyttöön liittyviä ongelmia tentissä ja sen puutteellista valmistelua. 12 vuoden jälkeen nämä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia.

Alla esitetään tärkeimmät kysymykset, jotka vaativat mahdollisimman nopeaa ratkaisua.

l1. Rajoitetun toimiluvan voimassaoloajan pidentäminen

Tällä hetkellä EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetun lääkärin on suoritettava kolme tenttiä tutkinnon tunnustamiseksi. Ensimmäisen tentin jälkeen lääkäri saa hakea rajoitettua toimilupaa, joka on voimassa yhteensä kaksi vuotta. Tänä aikana lääkäri siirtyy amanuenssin roolista lääkärin sijaisen rooliin. Tämä mahdollistaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimintatapojen omaksumisen, kielitaidon kehittämisen ja valmistautumisen käytännön potilastenttiin.

Kun kahden vuoden kuluttua rajoitetun toimiluvan voimassaoloaika päättyy, lääkäri joutuu palaamaan amanuenssin rooliin. Tämä estää häntä työskentelemästä terveyskeskuksessa, saamasta tarvittavaa kokemusta ja jatkamasta ammatillista toimintaansa. Tauko lääkärin työssä vaikuttaa aina hänen taitoihinsa. Lääkäri ei myöskään voi jatkaa sujuvasti valmistautumista käytännön potilastenttiin, jossa hänen on osoitettava käytännön taitonsa potilaan kohtaamisessa, tutkimuksessa ja hoidon määräämisessä perusterveydenhuollon olosuhteissa. Tämä estää jo hankittujen tietojen ja taitojen hyödyntämisen ja haittaa hänen kykyään tuottaa hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle.

Vuoden 2021 tilastojen mukaan, jotka on julkaistu Lääkärilehdessä, vain joka viides lääkäri suoritti kaikki tentit ensimmäisellä kerralla. Kuulusteluprosessi kesti keskimäärin kolme vuotta, ja mediaani oli 2,5 vuotta. (7*) Kysymys rajoitetun toimiluvan pidentämisestä on ollut esillä myös samanaikaisesti. (7*)"

Perustelut:

• Pidempi toimiluvan voimassaoloaika antaisi hakijalle mahdollisuuden työskennellä lääkärin harjoittelijan tehtävissä, hoitaa lääkärin velvollisuuksia täysin työluvan sallimissa rajoissa ja tuottaa hyötyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle.

• Amanuenssipaikkojen väheneminen rahoituksen optimoinnin myötä lisää kilpailua, jolloin jo merkittävän kokemuksen Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä omaavat lääkärin harjoittelijat joutuvat palaamaan amanuenssin tehtäviin rajoitetun toimiluvan päätyttyä.

• Käytännön potilastentin onnistunut läpäiseminen vaatii työkokemusta perusterveydenhuollossa, jota ei voi saada ilman rajoitettua toimilupaa, koska amanuenssin oikeudellinen asema ei salli perusterveydenhuollon lääkärin tehtävien suorittamista.

• Pidempi rajoitetun toimiluvan voimassaoloaika antaisi lääkäreille enemmän aikaa sopeutua Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja helpottaisi heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

• Työnantajat ovat kiinnostuneita säilyttämään osaavat työntekijät. Rajoitetun toimiluvan säilyttäminen vähentäisi henkilöstön vaihtuvuutta.

• Pidempi rajoitetun toimiluvan-pituus antaisi hakijalle mahdollisuuden valmistautua tarkemmin käytännön potilastenttiin ja parantaisi mahdollisuuksia sen läpäisemiseen ensimmäisellä yrityksellä, mikä vähentäisi kustannuksia ja keventäisi tentin järjestelyyn liittyvää kuormitusta.

• Rajoitetulla toimiluvalla työskentelevä lääkäri saa palkkaa lakisääteisen lääkärin palkkatason mukaan, hän maksaa suurempia veroja valtion budjettiin, ja nämä verot osaltaan tukevat Suomen taloutta. Samalla se vähentäisi tarvetta hakea lisätukea Kelasta, erityisesti jos lääkäreillä on alaikäisiä lapsia ja puolisoita huolettavanaan.

Yhteenvetona:

Haasteiden väheneminen saavutetaan rajoitetun toimiluvan voimassaoloajan pidentämisellä. Tämä lisää todennäköisyyttä tenttien onnistuneelle läpäisemiselle ja antaa lääkäreille mahdollisuuden keskittyä ammatilliseen kehittymiseen.

Ehdotus:

• Pidentää rajoitetun toimiluvan voimassaoloaikaa 4-5 vuoteen.

Oikeudellinen perustelu lainviittauksilla

Suomessa EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien rajoitetun ammatinharjoittamisluvan kestoa säätelee ensisijaisesti laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Tämä laki määrittää yleiset puitteet oikeudelle harjoittaa ammattia terveydenhuollossa.

Valviran mukaan rajoitettuja lupia myönnetään tavallisesti tietyille erikoisaloille ja tiettyihin paikkoihin, ja kukin lupa on voimassa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Yleensä näiden lupien kokonaiskesto voi olla yhteensä enintään kaksi vuotta. Yksityiskohtaiset ehdot on säädetty Valviran ohjeissa. (8*)

2. Käytännön potilastentin jonotusajan lyhentäminen

Suomessa on viisi lääketieteellistä yliopistoa, mutta vain Tampereen yliopisto järjestää kuulustelut EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetuille lääkäreille laillistamisprosessia varten. Ja jos kliininen kuulustelu ja Suomalainen terveydenhuolto-kuulustelu pidetään määräaikojen mukaisesti, käytännön potilastentin jonot ovat pitkiä. Käytännön potilastentin odotusaika on keskimäärin noin vuosi rekisteröitymisestä. Ensimmäisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen asetetaan 6 kuukauden odotusaika, minkä jälkeen lääkäri joutuu uudelleen jonoon. Toisen epäonnistumisen jälkeen odotusaika on 1 vuosi, mikä merkittävästi pidentää laillistamisprosessia.

Perustelut:

• Nopea käytännön potilastentin suorittaminen on tärkeä askel lääkärin ammatillisen uran etenemisessä.

• Jonotusaikojen lyhentäminen vähentäisi sekä taloudellisia että ammatillisia riskejä ja parantaisi terveydenhuollon yleistä laatua.

• Epäonnistuneen yrityksen jälkeen lääkärin on odotettava pitkään ennen seuraavaa mahdollisuutta, mikä johtaa tarpeettomaan viivästymiseen

• Jonotusprosessin läpinäkyvyyden parantaminen auttaa välttämään hämmennystä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, sekä lisäämään luottamusta ja varmuutta lääkäreiden valmistautuessa kokeeseen.

Ehdotus:

• Ehdotamme käytännön potilastentin keskittämistä muihin yliopistoihin sekä järjestää käytännön potilastentti useilla muilla Tampereen yliopiston kampuksilla.

•Pyydämme lisäresursseja tenttiorganisaation vahvistamiseksi käytännön potilastenttien suorittamisen nopeuttamiseksi.

•Pyydämme harkitsemaan mahdollisuutta järjestää käytännön potilastentin lisenssin hakijan työpaikalla jonottamisen lyhentämiseksi, potilasohjelman perehdytyksen helpottamiseksi ja stressin vähentämiseksi.

• Pyydämme mahdollisuutta suorittaa käytännön potilastentti toisesta ja seuraavista yrityksistä heti odotusajan päätyttyä ilman jonoa.

• Ehdotamme, että tenttijärjestyksen muodostaminen tehdään selkeämmäksi, esimerkiksi otetaan käyttöön sähköinen jonotusjärjestelmä. Tämä parantaisi läpinäkyvyyttä ja antaisi lääkäreille paremman ennakoitavuuden siitä, milloin he voivat osallistua kokeeseen.

• Terveyskeskusjakso vaihtoehtona käytännön potilastenteille:

Käytännön potilastentin pitkät jonotusajat sekä se, että prosessin aikana kertynyttä työkokemusta ei tällä hetkellä huomioida kokonaisuudessaan arvioinnissa, voivat osaltaan haastaa prosessissa olevien lääkärien etenemistä. Siksi ehdotamme, että kaikki aiempi työ huomioitaisiin kootusti ja kumulatiivisesti osana arviointia.

Vaihtoehtona voisi olla, että lääkäri työskentelee terveyskeskuksessa säännöllisesti 2-3 vuoden ajan. Tänä aikana ylilääkäri arvioisi hänen osaamistaan ja kehitystään yliopiston määrittelemien kriteerien mukaisesti. Nykyisessä käytännön potilastentissä arviointi perustuu vain yhteen päivään ja satunnaisesti valittuihin potilastilanteisiin, mikä saattaa rajoittaa arvioinnin kattavuutta. Pitkäkestoinen, käytännön työssä tapahtuva arviointi voisi tarjota kokonaisvaltaisemman ja objektiivisemman kuvan lääkärin ammatillisista taidoista.

Tämä malli ei ainoastaan tarjoaisi oikeudenmukaisempaa tapaa arvioida lääkäreitä, vaan edistäisi myös perusterveydenhuollon jatkuvuutta ja loisi kestävämmän ratkaisun lääkäripulaan erityisesti perusterveydenhuollon tasolla. Uskomme myös, että ylilääkärin johdon ja palautteen kautta tapahtuva pidempiaikainen työ kehittää paremmin lääkärin osaamista ja tukee hänen ammatillista kasvuaan.

Myös tällainen malli on ollut käytössä aiemmin, ja siitä mainitaan Tampereen yliopiston verkkosivuilla: “Yleislääketieteen oppialan järjestämät kolme tenttiä on vuosina 1994–2024 (31.12.2024 mennessä) suorittanut hyväksytysti yhteensä 1038 lääkäriä. Lisäksi Valvira (ent. TEO) on tänä aikana (vv. 1995–2006) laillistanut 122 lääkäriä, jotka ovat suorittaneet yhden tai kaksi tenttiä. Syynä osasuoritukseen on voinut olla maan liittyminen EU:hun tai ”potilastentin korvaaminen terveyskeskustyöskentelyllä Valviran (ent. TEO) aiemman käytännön mukaisesti” (9*)

Lisäksi on tärkeää huomioida, että tällainen vaihtoehto vähentäisi myös käytännön potilastentin järjestämiseen liittyviä taloudellisia kustannuksia.

Perustelut:

• Nykyinen käytännön potilastentti arvioi lääkärin osaamista vain yhden päivän aikana satunnaisesti valituissa tilanteissa, mikä rajoittaa arvioinnin kattavuutta. Pitkäaikainen työskentely terveyskeskuksessa tarjoaisi laajemman ja objektiivisemman kuvan lääkärin taidoista.

• Tällä hetkellä työkokemus ei ole täysin mukana arvioinnissa, vaikka se on tärkeä osa lääkärin kehitystä. Pidempi kokemus perusterveydenhuollossa parantaa lääkärin osaamista ja auttaa sen arvioinnissa.

• Ylilääkärin jatkuva palaute ja ohjaus mahdollistavat lääkärin osaamisen kehittämisen paremmin käytännön työssä luonnollisella ja jatkuvalla tavalla. Tällainen malli estää myös ammatillisen kehityksen keskeytymisen ja vähentää riskiä siihen, että lääkärin täytyy palata uudelleen amanuenssivaiheeseen mikä vaikuttaa kielitaitoon ja ammatilliseen osaamiseen negatiivisesti.

• Käytännön potilastentin järjestäminen on kallista, ja pitkän työkokemuksen huomioiminen voisi vähentää kustannuksia ja parantaa arviointia.

• Tämä malli tukisi perusterveydenhuollon jatkuvuutta ja auttaisi ratkaisemaan lääkäripulaa, koska se edistäisi lääkärien pysyvyyttä ja vakautta työvoimassa.

• Tätä järjestelmää on käytetty aiemminkin.

Ehdotus:

• Harkita korvausta käytännön potilastentistä kahden vuoden työkokemuksella terveyskeskuksessa sekä työnantajan antamalla ammattitaitoarvioinnilla.

3. A-kategorian oleskeluluvan myöntäminen lääkäreille ja heidän perheilleen

Ulkomaiselle lääkärille myönnetään yleensä B-tyypin oleskelulupa, joka on voimassa vain työsopimuksen ajan (3–6 kuukautta). Tämä edellyttää lääkäriltä uuden työpaikan etsimistä ja oleskeluluvan uusimista, mikä luo hallinnollista rasitetta. Lisäksi B-tyypin lupa ei oikeuta lääkärin perhettä kotikuntaan eikä julkiseen terveydenhuoltoon Kela-järjestelmän kautta, mikä hankaloittaa perheen sopeutumista.

Viime aikoina on kuitenkin havaittu, että ulkomaisille lääkäreille myönnetään yhä useammin A-tyypin oleskelulupa vähintään vuodeksi, vaikka työsopimus olisi lyhyempi, lain 277/2022 mukaisesti, joka hyväksyttiin vuonna 2022.(10*) Tämä käytäntö kuitenkin ei ole vielä laajasti käytössä ja monille edelleen myönnetään yhä vain B-oleskelulupa.

Ehdotus:

• Myöntää lääkäreille ja heidän perheilleen vähintään 1–2 vuoden A-tyypin oleskelulupa, vaikka työsopimus olisi lyhytaikainen.

• Varmistaa, että perheenjäsenet saavat kotikunnan ja pääsyn Kela-järjestelmään.

Johtopäätös

Ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen edistäisi joustavampaa ja tehokkaampaa laillistamisprosessia, mikä vaikuttaisi myönteisesti koko Suomen terveydenhuoltosektoriin. Ulkomaisten lääkäreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen helpottaisi heidän sopeutumistaan ja auttaisi nostamaan terveydenhuollon palveluiden laatua, mikä hyödyttäisi kaikkia Suomen maan asukkaita. (11*)

Pyydämme vastaamaan 30 päivän sisällä. Jos käsittelyaika on pidempi, pyydämme ilmoittamaan, milloin voimme odottaa vastausta.

Osallistumme mielellämme vuoropuheluun. Yhdessä voimme luoda oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän järjestelmän, joka hyödyttää sekä lääkäreitä että koko suomalaista terveydenhuoltoa.

Kiitos.

(1*)Attracting foreign doctors to Finnish primary health care - Theseus

(2*)https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/2024-tyovoimaselvitys-laakarit-ja-hammaslaakarit.pdf

(3*)https://tem.fi/talent-boost

(4*)https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/laakarit-suomessa/

(5*)https://akava.fi/tiedotteet/tuore-akava-works-maahanmuuttokatsaus-uusien-tyolupien-maara-putoaa-edelleen/

(6*)https://yle.fi/a/3-6616507

(7*) https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/eu-ja-eta-maiden-ulkopuolella-valmistuneet-laakaritlaillistamiskuulustelujen-kehitys-2010-luvulla/?public=2783f786ae6f08c3d27ff97f97052b10

(8*)https://valvira.fi/ammattioikeudet/eu-tai-eta-valtioiden-ulkopuolella-koulutettu-erikoislaakari?utm

(9*)https://research.tuni.fi/yle/eu-eta-alueen-ulkopuolella-koulutettujen-laakarien-kuulustelut/

(10*)https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2022/277

(11*)https://www.duodecimlehti.fi/duo15677

Kirje osoitetaan:

Valvira kirjaamo@valvira.fi, terhikki@valvira.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo.tem@gov.fi, Maria Paaso - maahanmuutto ja kotoutuminen maria.paaso@gov.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@gov.fi, Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kaisa.juuso@gov.fi

Lääkäriliiton lakimiehet@laakariliitto.fi, Joel Kontiainen Varapuheenjohtaja joel.kontiainen@tuni.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo.okm@gov.fi, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Sirkku Linna sirkku.linna@gov.fi, Korkeakoulu- ja tiedep Korkeakoulupolitiikan vastuualue Johtaja Jonna Korhonen jonna.korhonen@gov.fi

Akava Maria Löfgren puheenjohtaja maria.lofgren@akava.fi

Sisäministeriö kirjaamo.sm@gov.fi, Mikaela Carlsson, viestintäasiantuntija, maahanmuuton, EU- ja kv-asioiden sekä raja-asioiden viestintä mikaela.carlsson@gov.fi

Migri migri@migri.fi

Oikeuskanslerinvirasto kirjaamo.okv@gov.fi

Nikki Obernik    Ota yhteyttä adressin tekijään