Vaatimus hallitukselle suomalaisten siviilien tuomisesta kotimaahan al-Holin leiriltä

Humanitaarisista syistä hallituksen on varmistettava, että Suomen kansalaiset noudetaan al-Holin leiriltä kotimaahansa viipymättä. Ministeri Henriksson sanoi 27.6.2019 eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan Suomen kansalaisia pois. Erityisesti leirillä olevien lasten takia pitää toimia nopeasti.

Jos kolmekymmentä suomalaista lasta olisi jäänyt luolaan loukkuun, kuten thaimaalaiset jalkapalloilijat jäivät vuosi sitten, ei rahaa ja vaivaa säästettäisi heidän pelastamisessa. Media seuraisi asiaa minuutin tarkkuudella. Nyt suomalaisia lapsia on vastaavassa hengenvaarassa, mutta asiaan sisältyy ongelma: Lapset ovat voimakkaita negatiivisia tunteita herättävien vanhempien lapsia.

Kansalaisten noutaminen juuri nyt on mahdollista eikä siihen sisälly hallitsemattomia riskejä. Alue ei ole aktiivista sotatoimialuetta. Siellä toimii Punaisen Ristin ohella muitakin avustusjärjestöjä, jotka eivät lähetä työntekijöitään erityisen vaarallisille alueille. Riskit leirillä liittyvät lähinnä huonoon hygieniaan, kunnollisen ravinnon puutteeseen sekä yksittäisiin järjestäytymättömiin väkivaltaisuuksiin. Järjestäytynyttä väkivaltaa voi alueella kuitenkin olla pian, sillä USA on vetänyt sieltä joukkojaan pois ja Turkki pitää aluetta hallitsevia kurdeja terroristeina ja vihollisinaan.

Pelkästään eettiset syyt puoltavat siviilien noutamista kotimaahan. Useat maat, mukaanlukien Kazakstan (156 henkilöä) ja Uzbekistan (148 henkilöä) ovat noutaneet siiviliväestöön lukeutuvia kansalaisiaan leiriltä pois. Aluetta hallitseva SDF on toiminut yhteistyössä näissä palautuksissa. Heinäkuun alussa Suomessa kävi alueen epävirallisen hallinnon edustajana Salih Muhammad. Hänen viestinsä oli, että Suomen tulisi aktivoitua. Luotan suomalaisten diplomaattien kykyyn neuvotella nopeasti ratkaisu siviilien noutamisesta. Yhtenä perusteluna viivyttelylle on mainittu ongelmallisuus erottaa lapsia äideistään, mikäli äidit haluavat jäädä leirille. Äidit ovat mahdollisesti syyllistyneet rikoksiin sekä vieneet lapsia konfliktialueelle, joka on ristiriidassa lastensuojelulain kanssa. Jos lapset olisivat kotimaassa läheskään samanalaisissa olosuhteissa, huostaanotettaisiin heidät kiireellisesti.

Lasten äidit ovat myös avuntarvitsijoita. Manchesterin yliopiston tutkijaryhmän Aala El-Khanin, Fiona Ulphin, Sarah Petersin ja Rachel Calamnin mukaan he kokevat epävarmuutta vanhemmuudessa. Moni heistä on saattanut olla itsekin henkisesti epävakaa jo ennen lähtöään eikä konfliktin kokeminen sitä ole varmasti parantanut. Suomeen tuonnin jälkeenkään näitä ihmisiä ei saa unohtaa. He tarvitsevat yksilölliset suunnitelmat traumojensa hoitamiseksi. Välittömien humanitaaristen toimien jälkeen on kokonaan toinen prosessi arvioida äitien ja vanhempien lasten mahdollista syyllisyyttä rikoksiin. Ne pitää tutkia ja määrätä asianmukaiset seuraamukset suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti. Amnestyn Suomen osaston johtajan Frank Johanssonin mukaan Lähi-idässä heille on tuskin mahdollisuutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin.

Myös turvallisuusasiat puoltavat siviilien noutamista kotimaahan. Siviilien kotimaahansa tuonnin esteeksi on usein mainittu kasvava terroriuhka. Terroriuhan kasvu on selvä syy vaikkapa viisumihakemuksen eväämiseen, mutta oman maan kansalaisten kotiinpääsyn este se ei saa olla. Lisäksi väite terroriuhan kasvusta ei perustu tutkittuun tietoon. Islamistiseen terrorismiin perhetyneen tutkijaprofessori Greg Bartonin mukaan siviilien tuonti kotimaahan on yleisen turvallisuustilanteen kannalta parempi vaihtoehto, kuin heidän jättämisensä vankileirille. Jos he pääsisivät vankileiriltä ilman kotimaan apua elävinä pois, riski heidän liittymisestään äärijärjestöihin uudelleen olisi suuri. Bartonin mukaan heitä käytettäisiin todennäköisesti houkuttelemaan jälleen uusia lähtijöitä tai opastamaan kotikutoisia terroristeja internetissä. Radikalisoituville varttuneille lapsille Suomi olisi leiriltä pääsyn jälkeen helppo kohdemaa kansalaisuutensa takia.

Tämä on asia, jossa Suomen täytyy toimia suvereenina valtiona nopeasti. Odotan, että voin luottaa kotimaani auttavan ja huolehtivan kansalaisistaan. Tämä näkemys määrittelee minun isänmaallisuuttani. Sitä ei voi tiivistää kaksisanaiseksi iskulauseeksi. Millaista sinun isänmaallisuutesi on? Jos jaat minun ajatukset, ole hyvä ja allekirjoita tämä adressi.

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Heikki Toivo voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitäisikö taksi- ja apteekkilupien määrän rajoittamisesta luopua?