ALLEKIRJOITA KANTELU EUROOPAN IHMISOIKEUSNEUVOSTOLLE

KANTELU EUROOPAN PARLAMENTILLE KOSKIEN SUOMEN EDUSKUNNAN VAHVISTAMAA MAAMME KANSALAISTEN IHMIS- JA PERUSOIKEUKSIA LOUKKAAVAA LAKIMUUTOSTA (Toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta).

 Suomi on hyväksynyt Euroopan ihmisoikeuksien perussopimuksen, joka perustuu vuonna 1948 annettuun yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Sopimuksen neljännessä artiklassa sanotaan: "Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä." Toiseksi Suomen perustuslaissa määritellään kansalaisille oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

 Tästäkin huolimatta Suomen eduskunta on ottanut pakkotyön työvoimapoliittiseksi aseekseen nuorison keskuudessa. Eduskunta on laatinut lain, jonka mukaan ”toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa silloin, kun alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva nuori kieltäytyy koulutuksesta tai keskeyttää sen niin, ettei hän ole myöskään oikeutettu työttömyysetuuteen.” Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta astui voimaan 1. päivänä tammikuuta 2011.

 Toimeentulotuki on asuinkunnan sosiaalitoimiston myöntämää rahallista tukea. Se on tarkoitettu sellaiselle kotitaloudelle, jonka jäsenten yhteenlasketut tulot ja varat eivät riitä jäsenten välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

 Toimeentulotuen perusosan pitäisi kattaa mm.: ruokakulut, vaatteet, parturin ja kampaajan kulut, henkilökohtainen hygienia, ei-reseptilääkkeet ja vähäiset terveydenhuoltomenot, lääkkeet johonkin muuhun kuin sairauteen, matkakulut (muut kuin työ- ja opiskelumatkat), tv-lupa, sanomalehti, puhelinlasku sekä harrastus- ja vapaa-ajankulut.

 Lain muutos supistaa alle 25-vuotiaiden työttömien, joilla ei ole ammattikoulutusta, toimeentulotukea 20–40 %, jos he kieltäytyvät ammattikoulutuksesta tai keskeyttävät sen. Toimeentulotuki on jo tällä hetkellä Suomessa tasoltaan surkea. Jos tuesta vielä napsitaan 40 % pois, leikkaus kyseenalaistaa ihmisen välttämättömän toimeentulon tason. Suomen perustuslain mukaan: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.”

 Tämä laki täyttää myös pakkotyön tunnusmerkistön. Pakonomaisuutta lisätään määräyksellä, että jos työtön nuori keskeyttää työvoimapoliittisen koulutuksen, hän menettää myös oikeuden työttömyysetuuksiin.

Ammattikoulutuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen ovat pääosin osoitus nuorten vaikeista elämäntilanteista, joihin liittyy terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vammaisten, vajaakuntoisten ja syrjäytyneiden nuorten mukaan ottaminen yhteiskuntaan ja työelämään heidän tarpeittensa mukaan tuettuna on tehokkaampi menetelmä kuin valtiovallan sanelemat pakkokeinot.

 Kokemus on osoittanut, että pakollinen työvoimakoulutus on täysin tehoton ja hyödytön koulutuksen muoto. Kukaan ei opi mitään pakosta. Tarjotun koulutuksen pakollisuus perustuu toimeentulotuen alentamiseen ja työttömyysturvan katkaisemiseen nuorelta rangaistusmielessä. Se on vallanpitäjien nuorelle osoittama rangaistus siitä, että poliittisen vallan käyttäjät itse eivät ole pystyneet avaamaan nuorisolle tulevaisuuden näköaloja. Virallinen yhteiskunta tunnustaa näin itse epäonnistuneensa sekä nuorten koulutus- että työllisyyspolitiikassaan.

 Suomen koulujärjestelmä ei perustu pakkoon. Opetusvelvollisuuskin koskee lasten vanhempia, eikä lapsia. Nyt käyttöön otettu pakkokoulutus on vastoin Suomen kansan tasa-arvoisia ihanteita. Se kohdistuu kaiken lisäksi tulevaisuuden kannalta kaikkein arvokkaimpaan, mutta laiminlyötyyn väestöryhmään, nuoriin.

 Vetoamme Euroopan parlamenttiin, että se vaatii Suomen eduskuntaa kumoamaan ihmisoikeuksia ja Suomen perustuslakia loukkaavan pakkokoulutuslain. Nuorten asemaan on osoitettava myönteistä, rakentavaa ja tulevaisuuden näköaloja avaavia toimenpiteitä tasa-arvoistamalla perus- ja ammattikoulutusta sekä rakentamalla työmarkkinoita, joilta nuoret voivat yhtäläisin oikeuksin ja oman kiinnostuksensa mukaisesti löytää oman elämäntehtävänsä.

 Helsingissä tammikuun 5. päivänä 2010

Heikki Typpö ja Matti Laitinen    Ota yhteyttä adressin tekijään