nimim. Korpisoturi ilmaisi asian ytimen. Aina väitellään siitä, että jos turvetuottaja on tilannut tutkimuksen joltain tutkimuslaitokselta niin ne tutkimukset on muka aina poikkeuksetta vääristeltyjä. Miksi ihmeessä ette sitten tilaa tutkimusta jostain muusta tutkimuslaitoksesta? Edellytyksenä tietenkin pitää olla että kyseinen laitos omaa sertifikaatin ja on hyväksytty tekemään tällaisia puolueettomia tutkimuksia. Ei tuo vie minnekään ketään jos vaan intetään ja intetään että tuloksia on väärennetty. Väite täytyy ensin todistaa oikeaksi ennenkuin sillä on minkäänlaista voimaa. Tuollainen syyttely on kaiken lisäksi melko naiivia nykypäivänä. Mihinkään musta tuntuu tietoon ei voi perustaa väitettään. Todisteita kehiin!

#2034: -

Sertifioitu tutkimuslaitos on auditoitu ja auditissa on todettu, että laitoksella on kyky tuottaa tarkkoja tuloksia (laitteiden kalibrointi ja työprosessit kunnossa). Auditointi tapahtuu määräajoin, joten auditointien välissä voi toimia miten parhaaksi näkee. Myöskään auditointi ei uudellenkatselmoi jo tehtyjä tutkimuksia eikä luonnollisesti ota kantaa onko tutkimus ylipäätänsä puolueetonta. Se ei kuulu auditoinnin piiriin.

Eli sertifikaatilla ja puolueettomalla tutkimuksella ei ole sellaista syy-seuraus -suhdetta kuten yrität esittää. Sertifioidulla tutkimuslaitoksella on kyky tuottaa laadukkaita tutkimuksia, mutta haluun ja motiiviin vaikuttavat taloudelliset seikat.

Eikä tutkimustuloksia tarvitse väärentää. Katsotaan sadanta viimeiseltä kuukaudelta, vilkaistaan tulevan kymmenen päivän sääennuste ja lyödään lukkoon näytteidenottopäivämäärä. Tulokset ovat taatusti molempia osapuolia mielyttäviä.

#2034: -

Kuka on väittänyt konsulttifirmojen luontoselvityksiä vääristellyiksi? Sano se! Kyse on siitä, että turvekaivajan konsultti tekee tilatun luontoselvityksen täysin ala-arvoisin kriteerein. Se ei tarkoita vääristelyä vaan sitä, että selvitykset eivät ole laadukkaita, todellisuuden mukaisia vaan pelkästään tilaajan kriteerit täyttäviä. Kun "luontoselvitys" on tehty, niin se on tehty.

Esimerkiksi linnustoselvityksiin konsultti uhraa kallista aikaansa vain n. 5 tuntia yhtenä aamuna (olipa sää millainen myräkkä tahansa) ka. sataa (100 ha) hehtaaria kohti, ja sen jälkeen puhuu litaniassaan KARTOITUSLASKENNASTA (toivottavasti ymmärrät edes vähän lintulaskennan terminologiaa ja menetelmiä?, niitä en sinulle viitsi rautalangasta enempää vääntää). Tätä "selvitystä" luvanhakija sitten käyttää lupahakemuksensa tukena AVI:lle todistellakseen, ettei suolta löytynyt mitään merkittäviä lintulajeja. Miten voisikaan löytyä suojuoksulla?

Selvitysten kehnous juontuu monista heikkouksista. Tehdään ajallisesti aivan liian lyhyitä maastokäyntejä pinta-alaan suhteutettuna, tyydytään kiireen vuoksi alueen laajuuteen nähden soveltumattomiin laskentamenetelmiin (pelkkiä pieniä koealalaskentoja, suon reunalta kiikarointeja tai lyhyitä linjalaskennan yrityksiä). Havainnointiajankohdat ovat usein soveltumattomia lajiston ja pesivien parimäärien selvittämiseen. Täydennyskäynnit (mm. poikueiden kuoriuduttua) puuttuvat jokseenkin poikkeuksetta(!) ja havainnoinnille epäsuotuisat sääolosuhteetkin valitettavan usein estävät luotettavan havainnoinnin. Havainnoijia on useimmiten liian vähän (tavanomaisesti vain 1 lintulaskija). Havainnoinnin tehoon ja tarkkuuteen  olennaisesti (!) vaikuttavat puutteellisuudet ovat yleisesti tiedossa, mutta ne eivät merkitse mitään Avin lupakäsittelyssä. Mm. sitä linnustolaskijana kritisoin hyvin voimakkaasti.

Näyttää selkeästi siltä, ettet tunne luontoselvitysten menetelmiä ja laatuvaatimuksia alkuunkaan. Kun konsultti juoksee (tai istuskelee) suolla 5 tuntia 100 hehtaarin "lintuselvityksen" tekoon, uhraavat asiantuntevat ja kokeneet lintulaskijat saman alueen laskentaan 80-100 tuntia. Käyntejä tehdään ympärivuotisesti,  myös talvella, ja yövytäänkin suolla, jotta esim. riekon parimäärät voidaan selvittää luotettavasti. Alueellisesti (Etelä- ja Keski-Suomi) uhanalainen riekko on esimerkki erittäin arvokkaasta lajista, jonka pesimäkannan takseeraamiseen kuuluu myös talvinen jälkihavainnointi ja keväinen soidinhavainnointi. Kun konsultti piipahtaa yhtenä aamuna kesäkuun alussa "linnustoselvityksessä", ei ole toivoakaan saada havaintoja ko. arvolajista.

Tätä se konsulttien "luontoselvitys" on. Useimmissa turvelupahakemuksissa lintuselvityksen yhteyteen on ympätty myös suotyyppien luokittelu ja kasvillisuusselvitys. Miten edes ihmemies McGyver voi sen kaiken tehdä luotettavasti viidessä tunnissa sadalta hehtaarilta? Siihen kun annat takuuluotettavan vastauksen, niin annan 10 pistettä ja papukaijamerkin.